Karijoki
kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Karijoki (ruots. Bötom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 136 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 186,35 km2, josta 0,77 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,12 asukasta/km2. Karijoki on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.
Karijoki sijaitsee Suupohjan reunamilla, Karijoen ja Teuvanjoen laaksoissa Lapväärtinjoen keskijuoksulla. Karijoen alueelle on ominaista laakeat pellot, pyöreät vuorenselänteet sekä länsisuomalaiset havumetsät ja suuret suot.[7]
Karijoki on saanut julkisuutta vuonna 1996 löydetyn Susiluola-nimisen muinaisjäännöksen ansiosta. Luola-alueen maanomistaja on Karijoen kunta, mutta itse luola sijaitsee Kristiinankaupungissa.
Remove ads
Nimen alkuperä
Karijoki-nimi vakiintui 1600-luvulla ja sitä ennen asiakirjoissa käytettiin nimiä Norrmark, Kackarijockij ja Böthe.[8]
Historia
Esihistoria ja asutuksen syntyminen
Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat kivikaudelta, johon kuuluvia esineitä on löydetty Alakylästä, Myrkystä ja erityisesti Ohriluomasta. Seudulta on löytynyt myös pronssi- ja rautakautisia esineitä.[8]
Pysyvästi Karijoen seutu asutettiin 1500-luvun lopulla. Karijoen seutu kuului Närpiön suureen rannikkopitäjään.[8] Myrkyn kylä on alueen kylistä vanhin. Sen asuttaminen alkoi jo 1500-luvun alkupuolella. Myrkky on ollut alueen kylistä ainoa kaksikielinen.[9]
Osa Lapväärttiä (1595–1817)
Kun Närpiöstä erotettiin Lapväärtin kappeli 1595, Karijoki siirtyi sen yhteyteen. Lapväärtin seurakunta itsenäistyi vuonna 1607.[8]
1700-luvulla isojako ja tervanpoltto toivat sinne uudistilallisia. Kirkko valmistui vuonna 1811.[10]
1800-luvun alussa Karijoen asukasluku oli lähes 600 ja se kasvoi yli 2 300:ään vuoteen 1880 mennessä.[8]
Itsenäistyminen ja kehittyminen kuntana (1817–)
Karijoesta muodostettiin saarnahuonekunta vuonna 1812 samaan aikaan kun Palkkamäelle rakennettu kirkko vihittiin käyttöön. Vuonna 1817 Karijoki sai kappeliseurakunnan oikeudet ja itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1862.[8]
Suomen sodassa 1808 Karijoki kärsi koko Etelä-Pohjanmaan pahimmat vahingot. 1830-luvulla ja uudelleen 1860-luvulla katovuodet ja kulkutaudit pysäyttivät väestönkasvun. 1900-luvun vaihteessa Karijoen asukasluvun kasvua hillitsi amerikansiirtolaisuus.[8][9]
Karijoen sankarihautausmaalle on siunattu 134 vainajaa, joista moni sai surmansa Jalkaväkikomppania 58:ssa jatkosodassa.[11]
Remove ads
Maantiede
Karijoen naapurikunnat ovat Isojoki, Kauhajoki, Kristiinankaupunki ja Teuva.
Asutus jakautuu kirkonkylään ja sen lähikyliin (Karijoen laakso) sekä Myrkyn kylään (Teuvanjoen laakso).
Luonto
Karijoella on kolme järveä: Kankalojärvi, Peurajärvi ja Pohjoisjärvi.[12]
Natura-kohde Lapväärtinjokilaakso on osittain Karijoen alueella. Se on merkittävin lähes vapaana virtaava jokivesistö, joka laskee Selkämereen. Jokeen nousevat kutemaan meritaimen, harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika.[13]
Karijoen korkein kohta on 146 metriä korkea Iso-Kakkori.[14]
Kylät
- Alakylä (ruotsi: Nederby)
- Karijoen kirkonkylä (ruotsi: Bötom kyrkby)
- Myrkky (ruotsi: Mörtmark)
- Ylikylä (ruotsi: Överby)
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Karijoella oli 1 329 asukasta, joista 511 asui taajamassa, 808 haja-asutusalueilla ja 10:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Karijoen taajama-aste on 38,7 %.[15] Kunnassa on vain yksi taajama, Karijoen kirkonkylä.[16]
Väestö
|
|
| Lähteet:[17] |
Karijoen asukasluku on yhteensä 1 136 asukasta. Kunnan asukasluku on laskenut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Karijoella ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Karijoen väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Karijoen asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Karijoen väkiluku olisi vuonna 2030 noin 1 091 asukasta, vuonna 2035 noin 1 040 asukasta, vuonna 2040 noin 1 005 asukasta ja vuonna 2045 noin 980 asukasta.[18]
Asuminen
Asuntokuntien jakauma Karijoella (2024)[19]
1 henkilö (50,2 %)
2 henkilöä (34 %)
3 henkilöä tai yli (6,4 %)
4 henkilöä tai yli (9,1 %)
7 henkilöä tai yli (0,2 %)
Karijoen suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (77,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 21,3 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 0,8 prosenttia asuntokunnista.[19]
Yksinasuvien osuus Karijoen asuntokunnista on 50,2 prosenttia eli noin 315 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 34,0 prosenttia eli noin 210 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 6,4 prosenttia eli noin 40, yli neljän asukkaan asuntokuntia 9,1 prosenttia eli noin 60 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,8 prosenttia eli noin yksi.[19]
Kieli ja etnisyys
Karijoki on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2024 lopussa Karijoen väestöstä enemmistönä 95,5 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 1,9 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 2,6 prosenttia.[4]
Karijoella asui vuoden 2023 lopussa 26 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,2 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Karijoella 12 henkeä.[20]
Uskonto
Vuoden 2023 aluejaon mukaan Karijoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
- Kauhajoen seurakunta
- Karijoen kappeliseurakunta
Seurakunta toimii myös Kauhajoen kaupungin alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karijoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[21]
Remove ads
Talous
Karijoen työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[22]
Muut sektorit (1,4 %)
Talousalueena Karijoki kuuluu Suupohjan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 37 027 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 40. suurin.[23]
Karijoella oli vuonna 2022 yhteensä 342 työpaikkaa ja kaupungissa asui 450 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 50,0 prosenttia. Karijoen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 43,6 prosenttia, jalostuksen 26,3 prosenttia ja alkutuotannon 28,7 prosenttia.[22]
Karijoen työpaikkaomavaraisuus on 76,0 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 74,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Karijoella on 166,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[22]
Elinkeinorakenne
Toimivia maatiloja ja yrityksiä on molempia noin sata. 29,7 prosenttia Karijoen työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen viidenneksi alkutuotantovaltaisimman[24].
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat rakennustarvikkeita tuottava Timala , E-P:n Elementtirakenne ja liukuovia ja komeroita valmistava Mirror Line.[25] Merkittäviä työnantajia kunnan lisäksi ovat Suupohjan Perunalaakso sekä Suupohjan teollisuusautomaatio.[26]
Karijoen ja Isojoen rajalle, molempien kuntien alueelle, rakennetaan vuosina 2026–2027 kaikkiaan 54 voimalan tuulipuisto[27].
Remove ads
Koulutus
Karijoen koulussa on opetusta luokille 1-6 kolmessa yhdysluokassa. Oppilaita on noin 60. Yläkouluikäiset käyvät koulua Kristiinankaupungissa.[28] Kristiinanseudun yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on myös lukio.[29]
Julkiset palvelut
Karijoen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.[30]
Karijoen kirjasto toimii koulun yhteydessä. Sillä on yhteistyösopimus naapurikuntien kanssa. Vapaaehtoiset pyörittävät kyläkirjastoa Myrkyn kylässä.[31]
Kulttuuri
Karijoen länsiraja on samalla kieliraja. Suurin osa karijokisista puhuu omin vivahduksin eteläpohjalaismurretta.[8]
Urheilu
Karijoen Tappara on kunnassa toimiva urheiluseura.
Ruoka
Karijoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.[32]
Hallinto ja politiikka
Hallinto
Karijoen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Marko Keski-Sikkilä.[33] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2025–2029.[6]
Politiikka
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[34] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)
Merkittäviä henkilöitä
- Aarne Ahola (1910–1994), Mannerheim-ristin ritari nro 71
- Pentti Lund (1925–2013), jääkiekkoilija
- Paul Norrback (1930–1995), harmonikkataiteilija ja säveltäjä
- Antti Rajamäki (s. 1952), entinen pikajuoksija
- Susanna Rajamäki (s. 1979), yleisurheilija
- Erkki Rankaviita (1927–2009), kansanmuusikko
- Knut Sonck (1822–1915), rovasti
- Seppo Tuisku (1935–2020), kirjailija
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads