Kauppahalli

Kauppahalli tarkoittaa katettua kauppatoria muistuttavaa hallirakennusta, joka pitää sisällään suuren joukon itsenäisiä myymälöitä. Hallien tarjonta on tavallisesti vastaavanlainen kuin torikaupassa; niissä myydään yleensä elintarvikkeita sekä talous- ja kulutustavaraa, kuten vaatteita ja käsitöitä. Kauppahalleissa on myös suhteellisen vakiintuneet myyjät sekä asiakkaat, ja myös korkeana pidetty tavaran hinta ja laatu.

Göteborgin kauppahalli

Atwater-kauppahalli Montrealissa Kanadassa.

Rakenteeltaan kauppahalli on tavallisesti pitkänomainen yksi- tai kaksikerroksinen hallirakennus. Hallin päästä päähän kulkee yksi tai useampia käytäviä, joiden varsille myyntipaikat sijoittuvat. Etenkin vanhemmat kauppahallit ovat usein sisätiloiltaan avaria ja varustetut kattoikkunoilla riittävän päivänvalon takaamiseksi käytäville. Kauppahalli voi sijaita torin laidalla, toimien välittömänä jatkeena torikaupalle, tai korttelin sisällä, jolloin sen kadunpuoleisessa päässä on usein monikerroksinen liike- tai asuinrakennus. Harvemmin kauppahalli voi myös sijoittua kauppakeskuksen tai vastaavan laitoksen sisälle.

Kauppahallien historiaa

1600-luvun kauppahalli Essonnessa Ranskassa.

Ensimmäiset kauppahallit ja niitä edeltäneet katetut markkinapaikat ovat olleet käytössä jo historiallisella ajalla Keski-Euroopassa. Varsinaisesti kauppahallien suosio kuitenkin alkoi kasvaa 1800-luvulla, kun kasvavan torikaupan epähygieenisyys alkoi nousta huolenaiheeksi. Etenkin irrallaan myydyt elintarvikkeet haluttiin saada sisätiloihin suojaan ulkoilman epäpuhtaudelta. Aluksi kauppahalleja ryhdyttiin rakentamaan suurimpiin kaupunkeihin. 1800-luvulla kauppahalleja rakennettiin useimpiin Euroopan maihin, Pohjois-Amerikkaan sekä jonkin verran myös muualle maailmaan, etenkin eurooppalaisten siirtomaihin. 1800-luvun lopulla rakennettiin ensimmäiset kauppahallit myös Suomeen.

Kauppahallit ulkomailla

Budapestin suuri kauppahalli sisältä.

Kauppahalli Sofiassa Bulgariassa.

Kauppahallit ovat nykyäänkin suosittuja kauppapaikkoja etenkin Keski-Euroopassa, jossa niitä on historiallisestikin tarkasteltuna paljon. Vaikka hallit ovatkin osin menettäneet markkina-asemaansa kauppakeskuksille, tapahtuu pääosin maataloustuotteiden vähittäis- ja osin myös tukkukauppakin edelleen kauppahalleissa. Euroopan suurin kauppahalli, pinta-alaltaan 10 000 neliömetriä, sijaitsee Budapestissä.^[1]

Joillakin alueilla kauppahallit ovat syrjäyttäneet perinteisen torikaupan kokonaan ja uudistaneet samalla palvelujaan monipuolisemmiksi; näin on käynyt monin paikoin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa kauppahalleja on toisaalta myös paljon lakkautettu kannattamattomina.

Venäjän kauppahallit koskevat Suomea läheisesti historiallisista ja maantieteellisistä syistä. Venäjällä on varsinkin kattamattomia, mutta myös katettuja toreja lähes kaikissa kaupungeissa. Näissä esimerkiksi maaseudun kolhoosilaiset ovat voinet myydä tuotteitaan. Toinen erityispiirre ovat säännölliset kaukaa, esimerkiksi Kaukasiasta ja Keski-Aasiasta tulevat torikauppiaat, joiden tuotevalikoima on omiaan monipuolistamaan tarjontaa. Esimerkiksi elintarvikelainsäädäntö ei kuitenkaan vastaa esimerkiksi Suomen normeja: lihaa ja kalaa myydään ja ostetaan suomalaisittain katsoen estottomasti.

Myös basaarit, joita on esimerkiksi Istanbulissa^[2] ja muualla islamilaisessamaailmassa, ovat eräänlaisia kauppahalleja.

Kauppahallit Suomessa

Kuopion kauppahallin sisäkäytävä

Suomen vanhoissa merkittävissä kaupungeissa on lähes säännönmukaisesti kauppahalleja: Helsingissä Vanha kauppahalli, Hakaniemen halli ja Hietalahden kauppahalli. Lisäksi kauppahalleja on mm. Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Vaasassa, Porissa, Lahdessa ja Oulussa. Monet kauppahallit sijaitsevat torin reunalla. Suomen kauppahallit on valtaosin rakennettu Venäjän vallan aikana 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Suomen kauppahalleja:

Helsinki

• Vanha kauppahalli (valm. 1889)
• Hakaniemen kauppahalli (valm. 1914)
• Hietalahden kauppahalli (valm. 1903)

Iisalmi

• Iisalmen kauppahalli

Joensuu

• Joensuun kauppahalli (valm. 2023)

Kotka

• Kotkan kauppahalli (valm. 2012)^[3][4]

Kouvola

• Kouvolan kauppahalli (valm. 1956)

Kuopio

• Kuopion kauppahalli (valm. 1902)

Lahti

• Lahden kauppahalli

Lappeenranta

• Lappeenrannan kauppahalli

Mikkeli

• Mikkelin kauppahalli

Oulu

• Oulun kauppahalli (valm. 1901)

Pori

• Porin kauppahalli (valm. 1927)

Tampere

• Tampereen kauppahalli (valm. 1901)

Turku

• Turun kauppahalli (valm. 1896)

Vaasa

• Vaasan kauppahalli (valm. 1902)

Purettuja kauppahalleja

• Haminan kauppahalli^[5]
• Kemin kauppahalli (valm. 1899, purettu 1962)^[6]
• Kotkan kauppahalli (valm. 1898, purettu 1974)^[6]
• Vallilan kauppahalli, Kangasalantie 3, Helsinki (valm 1917, purettu 1920-luvulla)
• Kasarmintorin eli Kaartin kauppahalli, Kasarmikatu 19, Helsinki (valm. 1906, purettu 1958)
• Ison Roobertinkadun kauppahalli, Iso Roobertinkatu 20–22, Helsinki
• Uudenmaankadun kauppahalli, Uudenmaan- ja Hämeenkadun kulma, Turku
• Joensuun ensimmäinen kauppahalli (valm. 1902, purettu 1968)
• Joensuun toinen kauppahalli (valm. 1968, purettu 2016)

Toimintansa lopettaneita kauppahalleja

Helsinki

• Vallilan kauppahalli, Sturenkatu 40, Helsinki. (valm. 1926, lopetti toiminnan 1973 silloisen yksityisen Valintatalon vuokrattua tilan)^[7]

Jyväskylä

• Jyväskylän kauppahalli (valm. 1988, lopetti toiminnan vuoden 2008 lopulla)

Luovutettujen alueiden kauppahallit

• Käkisalmen kauppahalli
• Sortavalan kauppahalli
• Viipurin kauppahalli (valm. 1906)

Muita

• Tammelan kauppahalli, Tampere (valm. 1907, ei koskaan käytetty kauppahallina)

Kuvia

• 
  Helsingin vanha kauppahalli
• 
  Hakaniemen kauppahalli
• 
  Turun kauppahalli
• 
  Tampereen kauppahalli
• 
  Oulun kauppahalli
• 
  Kuopion kauppahalli
• 
  Porin kauppahalli
• 
  Kouvolan Kauppahalli