Kruunusillat
rakennushanke Helsingissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kruunusillat (ruots. Kronbroarna) on rakenteilla oleva hanke, joka sisältää kolme uutta siltaa ja raitiotien Helsingin kantakaupungin ja Laajasalon saaren välille. Sillat on tarkoitettu raitioliikenteelle, pyöräilylle ja jalankululle. Sillat johtavat kantakaupungista Hakaniemenrannan kautta uusia siltoja Merihaansiltaa ja Finkensiltaa pitkin Korkeasaareen, josta raitiotie jatkuu yli kilometrin pituisen Kruunuvuorensillan kautta Kruunuvuorenrantaan Laajasaloon. Rakennushankkeeseen kuuluu myös muita urakoita, jotka eivät ole osa raitiotietä, kuten Näkinsillan uudelleenrakentaminen ja uusi Hakaniemensilta.
Kruunusillat perustuu vuonna 2012 järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajaehdotukseen. Sitä ennen suoraa yhteyttä kantakaupungista Laajasaloon tutkittiin muun muassa metroyhteytenä. Raitiosiltojen hankesuunnitelma hyväksyttiin alun perin elokuussa 2016, mutta kustannusarvion ylityttyä ja rakennusaikataulun muututtua hankkeesta päätettiin uudelleen elokuussa 2021.
Siltojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2021,[2] ja raitiotien liikennöinnin on tarkoitus alkaa Laajasalon ja Hakaniemen välillä vuoden 2027 alussa.[3] Kaikki kolme uutta siltaa avataan kuitenkin jalankulun ja pyöräilyn käyttöön jo vuosien 2025–2026 aikana. Suunnitelmien mukaan raitioliikennettä on 2030-luvulla tarkoitus jatkaa Hakaniemestä päärautatieasemalle ja edelleen Länsisatamaan.[4]
Remove ads
Reitti ja liikennöinti
Kruunusillat-raitiotie kulkee Hakaniemenrannasta Merihaansiltaa pitkin itään Nihtiin, josta se jatkaa Korkeasaaren pohjoispuolitse uutta Kruunuvuorensiltaa pitkin Laajasalon Kruunuvuorenrantaan. Reitillä tulee liikennöimään kaksi eri linjaa, jotka haarautuvat Kruunuvuorenrannassa eri suuntiin: linja 11 ohjataan Haakoninlahdenkatua pitkin etelään ja linja 12 koilliseen Yliskylään.[4] Linjan 12 päätepysäkki sijoitetaan Laajasalontielle Yliskylän keskustan kohdalle, ja linjaa jatketaan Reposalmentielle ja Ilomäentielle myöhemmin, mikäli liikenne tai maankäytön kehittäminen sitä edellyttää. Laajasalontieltä pohjoiseen säilyy yleiskaavassa esitetty varaus pikaraitioyhteydelle Herttoniemeen.[5]
Matkustajaliikenteen on määrä käynnistyä vuonna 2027. Linjalle 12 rakennetaan väliaikainen päätepysäkki Hakaniementorin kupeeseen, kun taas linja 11 liikennöidään Nihdin kohdalta Kalasatama–Pasila-raitiotietä pitkin Pasilaan linjan 13 rinnalla.[4] Linjoja koskevat päätökset tekee HSL eli Helsingin seudun liikenne.[6]
Linjat
.svg){kind=link}
Linjaa 12 suunnitellaan jatkettavan päärautatieaseman ja Kampin kautta Länsiterminaalille Jätkäsaareen 2030-luvun alkupuolella.[4][7] Tällöin ei tarvitsisi rakentaa päätepysäkkiä Rautatientorille tai Kaivokadulle.[8]
Matka-ajat
Kruunusillat-pikaraitiotien tekninen huippuajonopeus on 70 km/h, mutta käytännössä radalla liikennöidään 30–50 km/h nopeudella.[6] Suunniteltu vuoroväli on noin 5–10 minuuttia,[10] ja vaunuja liikennöidään noin kello 5.30–1.30 välisenä aikana.[6] Liikennettä varten on tilattu 23 kappaletta kaksisuuntaisia Artic X54 -vaunuja.[1] Yleissuunnitelmassa vaunujen oli tarkoitus olla Haakoninlahdenkadulle liikennöitävällä linjalla 30 metriä pitkiä ja Yliskylän linjalla 45-metrisiä.[11] Sittemmin vaunujen pituudeksi on ilmoitettu 35 metriä.[6] Haakoninlahdenkadulta Stansvikin rantakadulle toteutetaan raitiovaunujen kääntösilmukka, minkä vuoksi linjalla 11 voidaan liikennöidä myös yksisuuntaisella kalustolla.
Remove ads
Tavoitteet
.jpg)
Hankkeen tavoitteena on järjestää voimakkaasti kasvavalle Laajasalolle sujuva joukkoliikenneyhteys keskustaan ja kytkeä kaupunginosa runkoyhteydellä seudun joukkoliikennejärjestelmään.[3][12] Siltojen myötä reitti Kruunuvuorenrannasta päärautatieasemalle lyhenee 5,5 kilometrillä,[3] ja polkupyöräyhteys lyhenee 20–30 minuuttiin.[6][13] Myös Sompasaaren ja Nihdin liikenneyhteydet keskustaan nopeutuvat.[6] Raitiotieyhteys vähentää samalla Helsingin metrolle ennustettua ylikuormitusta[3] ja myös Laajasalon ja Herttoniemen metroaseman välisen liityntäliikenteen kuormitusta.[5] Hanke mahdollistaa uuden yleiskaavaehdotuksen mukaisen maankäytön, ja sen arvioidaan synnyttävän uusia liiketoimintoja erityisesti Hakaniemeen, Kruunuvuorenrantaan ja Kalasataman eteläpuolelle.[12] Laajasalon täydennysrakentamista ei olisi mahdollista toteuttaa kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa ilman suoraa yhteyttä kantakaupunkiin.[12]
Raitiotiellä ennustetaan olevan vuonna 2030 noin 23 000 sekä vuonna 2050 noin 37 000 matkustajaa vuorokaudessa.[5] Päivittäiseksi pyöräilijöiden määräksi vuonna 2030 on arvioitu 3 750.[5] Kokonaisuudessaan raitioliikenteen käyttäjämäärien ennustetaan kasvavan Kruunusillat-yhteyden myötä 7–9 miljoonalla matkustajalla vuodessa.[13]
Muut vaikutukset
1800-luvun loppupuolella käynnistynyt Korkeasaaren lauttaliikenne lakkautetaan Finkensillan avaamisen yhteydessä. Siitä huolimatta eläintarhan kävijämäärien uskotaan kasvavan, sillä sillat parantavat saaren kulkuyhteyksiä, ja raitioliikenteen ennakoidaan kuljettavan Korkeasaaren ohi noin 20 000 ihmistä päivässä.[14]
Liittyvät hankkeet
Kruunusillat-hankkeeseen liittyy monia muitakin hankkeita, kuten katutöitä, jotka on kokonaistaloudellisista syistä kannattavaa toteuttaa raitiotien rakentamisen yhteydessä. Liittyviä hankkeita ovat muun muassa Hakaniemen sillan uusiminen, Nihdin rantarakenteet, uusi Näkinsilta eli pyöräliikenteen ja jalankulun silta Sörnäisten rantatien yli sekä Hakaniemenrannan esirakentaminen uusia tontteja varten.[12] Koska Näkinsilta ja uusi Hakaniemensilta rakennetaan samaan aikaan raitiosiltojen kanssa, on Kruunusillat-hankkeen sanottu rakentavan yhteensä viisi uutta siltaa.[13] Kruunusillat-allianssi remontoi myös Korkeasaaren ja Mustikkamaan välisen sillan.[15] Lisäksi Asematunnelin kannen peruskorjaus Kaivokadulla on urakka, jonka yhteensovittaminen Kruunusiltojen rakennustöiden toisen vaiheen kanssa vähentäisi ydinkeskustalle aiheutuvia liikenteellisiä- ja muita haittoja.[12] Syksyllä 2024 Kruunusillat-allianssi sai hoidettavakseen ylimääräisenä työnä Siltasaarenkadun remontin Lyyra-korttelissa alkuperäisen urakoitsijan hakeuduttua konkurssiin kesken urakan.[16]
Aikataulu
Kruunusiltojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2021.[2] Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensin Hakaniemestä Laajasaloon ja vasta sen jälkeen Hakaniemestä keskustaan.[17] Suunnitelman mukaan ensimmäisen vaiheen rakennustyöt valmistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä ja matkustajaliikenne käynnistyy Hakaniemen väliaikaiselle päätepysäkille vuoden 2027 alussa.
Toinen vaihe
Länsisataman pikaraitiotien eli jatkoyhteyden päärautatieaseman kautta Jätkäsaareen arvioidaan valmistuvan 2030-luvun alussa.[21] Vaiheistamisella pyritään varmistamaan, että yhteys Laajasalosta Hakaniemeen valmistuu tavoiteaikataulussa.[5] Asematunnelin peruskorjaushankkeen aikataulullinen ja sopimustekninen selvittäminen on vielä kesken, ja keskustan alueella on myös muita lähitulevaisuudessa alkavia rakennushankkeita, minkä takia Kruunusiltojen raitiotien jatkaminen päärautatieasemalle on perusteltua toteuttaa vasta toisessa vaiheessa[12]; rakentaminen halutaan yhteensovittaa esimerkiksi myös Helsingin yliopiston metroaseman suunnitellun pohjoisen sisäänkäynnin kanssa.[21] Myös Uusi Eliel -hanke eli Elielinaukion uudistaminen on vielä sisällöllisesti epävarma, ja sen lopputulos saattaa vaikuttaa Kaivokadun päätepysäkin suunnitteluun.[12] Vuonna 2024 avattu Kaisantunneli helpottaa pyörä- ja jalankulkuliikenteen poikittaissuuntaista kulkua Kaivokadun työmaan aikana.[12]
Jotta Kaivokadun raitiotieliikenne ei ruuhkautuisi, Länsisataman pikaraitiotien rakentamisen yhteydessä Kaivokadun raitiopysäkki on tarkoitus laajentaa neliraiteiseksi; laiturialuetta pidennetään ja pikaraitiotielle rakennetaan oma keskilaiturinsa.[21] Pikaraitiotie edellyttää myös useiden muiden vanhojen pysäkkien pidentämistä.[6]
Remove ads
Tekniset tiedot
Hankkeessa rakennetaan noin 7,75 kilometriä uutta pikaraitiotietä, joka on yhteensopivaa kantakaupungin raitiotieverkon kanssa.[6] Mahdollisuuksien mukaan raitiotiet toteutetaan nurmiratoina.[22] Reitin varrelle suunnitellaan myös jalankulkuväylät, pyöräilybaana ja aukioita.[12] Nihdin kohdalle muodostuu raitioliikenteen solmukohta, jossa Kruunusillat yhdistyy Kalasatama–Pasila-raitiotien kanssa. Osa Laajasaloon rakennettavista pysäkeistä on yhteiskäyttöpysäkkejä, joita voivat käyttää sekä raitiovaunut että linja-autot.[6]
Sillat
Kaikki hankkeen kolme siltaa on suunniteltu ainoastaan raitiotie-, pyörä- ja kävelyliikenteen käyttöön, eikä niillä sallita auto-, linja-auto- tai mopoliikennettä. Tarvittaessa ne sopivat kuitenkin pelastusajoneuvojen hälytysajoihin. Autoliikenteen mahdollistaminen edellyttäisi siltojen leventämistä ja ajoneuvokaistojen rakentamista, mikä aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia. Myöskään alueen katuverkostoon ei ole osoitettu tilaa siltojen mahdolliselle henkilöautoliikenteelle.[6]
Kruunuvuorensilta-vinoköysisilta on noin 1 200 metriä pitkä, eli siitä tulee Suomen pisin silta.[23][24]
_under_construction_October_2023.jpg)
Merihaansillasta on tarkoitus myöhemmin haarautua Hanasaareen Hiilisatamansilta, joka ei kuitenkaan kuulu Kruunusillat-hankkeeseen.[29][30] Hiilisatamansillalle ei toteuteta raitiotietä, vaan se tulee pyöräliikenteen ja jalankulun käyttöön.[31]
Varikko
Uutta Kaupunkiliikenne Oy:n raitiovaunuvarikkoa on suunniteltu Yliskylään. Suomen ensimmäiseksi hybridivarikoksi tarkoitettu rakennus on suunniteltu niin kutsuttuun ratikkakortteliin, jossa varikkotilan päälle rakennettaisiin liiketiloja ja asuntoja.[32][33] Kaupunkiliikenne Oy:n arvioiden mukaan varikolle on tarve kuitenkin vasta 2030-luvun loppupuolella,[6] ja siitä on tarkoitus tehdä erillinen hankepäätös.[12] Sitä ennen Kruunusiltojen liikennöinti hoidetaan muilta varikoilta.[5][6]
Kustannusarvio
Ensimmäisen vaiheen Laajasalo–Hakaniemi kustannusarvio vuoden 2020 hintatasossa on noin 326 miljoonaa euroa, josta siltojen rakentamisen osuus on 155 miljoonaa, raitiotien 157 miljoonaa sekä muiden kustannusten ja varausten osuus 14 miljoonaa euroa.[6] Myöhemmän jatkeen päärautatieasemalle on arvioitu maksavan noin kymmenen miljoonaa.[1] Kalustohankinnat maksavat noin 98 miljoonaa euroa ja uuden raitiovaunuvarikon rakentaminen noin 96 miljoonaa.[1] ”Yliskylän lenkin” eli tarvittaessa rakennettavien Reposalmentien ja Ilomäentien raitioteiden kustannusarvio on noin 19 miljoonaa euroa.[12]
Liittyvillä hankkeilla, kuten katutöillä, on varsinaisesta silta- ja raitiotierakentamisesta erillinen kustannusarvionsa, joka on noin 235 miljoonaa euroa.[23] Rakentamisen, kaluston, varikon ja liittyvien hankkeiden yhteishinnasta on puhuttu lähes 800 miljoonana eurona.[34][35][36]
Remove ads
Hankkeen eteneminen
Suunnittelutyö ja reittivaihtoehdot
Yhteys Laajasalosta kantakaupunkiin esitettiin ensimmäisen kerran jo vuoden 2002 yleiskaavassa.[37] Vaihtoehtoihin kuului Kampista Senaatintorin ja Katajanokan kautta kulkeva Laajasalon metro, joka olisi voitu rakentaa joko kaksikilometrisenä siltana tai merenalaisena tunnelina.[38] Kokonaisuudessaan uusi metrolinja olisi alkanut Pasilan metroasemalta. Haaroittamisvaihtoehdossa olemassaoleva metrorata olisi haaroitettu Herttoniemen metroasemalta Laajasalon suuntaan, mutta vaihtoehto oli teknisesti haastava, ja kolmas metrolinja olisi lisäksi heikentänyt muiden metrolinjojen palvelutasoa.[39] Joukkoliikennejärjestelmien vertailussa vuonna 2007 ja Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelussa vuonna 2008 tutkittiin metron, linja-auton ja raitiotien hyötykustannussuhteita, ja selvitysten perusteella esitettiin, että suunnittelua jatkettaisiin ensisijaisesti raitiovaihtoehdon pohjalta.[12] Selvitysten mukaan metroyhteys olisi ollut huomattavasti kalliimpi ja matkustajakysyntä suhteessa sen kapasiteettiin vähäinen.[37] Betonielementtitunnelin rakentamisessa todettiin myös olevan riskejä.[37] Arvioituihin vaihtoehtoihin kuuluivat myös köysirata Hakaniementorille ja bussilautta Katajanokalle.[40]
Kruunuvuorenselän ylittävästä sillasta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu.[37] Sen voitti WSP Finland ehdotuksellaan ”Gemma Regalis”.[41][42]
Kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2008 jatkovalmistelun pohjaksi reitin Laajasalosta Kruununhakaan.[12][43] Vuoden 2011 joukkoliikenneselvityksessä Kruunusillat linjattiin Sompasaaresta Tervasaarenkannaksen kautta Liisankadulle, eikä Hakaniemi kuulunut reittiin.[44] Vuoden 2016 Kruunusillat-yleissuunnitelmassa 465-metrinen silta Tervasaarenkannakselle esitettiin luonnosteltuna vaihtoehtoisena linjauksena, joka olisi jatkunut joko Liisankadun kautta Unioninkadulle tai Pohjoisrannan kautta Aleksanterinkadulle.[11] Raitiotien mahduttaminen Pohjoisrannalle ja erityisen ruuhkaiselle Meritullintorille olisi kuitenkin vaatinut katujen leventämistä merelle.[11] Hakaniemi-reitti oli vaihtoehdoista halvin ja hyöty-kustannussuhteeltaan suurin, ja sen eduiksi katsottiin myös sujuva vaihtoyhteys muihin kulkuvälineisiin eli metroon, muille raitioteille, lukuisiin linja-autoihin ja myös mahdollisesti rakennettavalle Pisararadan maanalaiselle rautatieasemalle.[11]
Suunnitteluvaiheessa tutkittiin myös raitiotien linjaamista Merihaan pohjoispuolitse muun muassa siksi, että alueen asukkaat olivat ilmaisseet huolensa Hakaniemenrannan virkistyskäytön säilymisestä. Kiertoreitti olisi kuitenkin heikentänyt raitioliikenteen sujuvuutta ja matka-aikoja. Lisäksi liikennöinnin käynnistäminen olisi lykkääntynyt muutamilla vuosilla, sillä raitiotie olisi ollut mahdollista rakentaa vasta sen jälkeen, kun Hanasaaren voimalaitoksen toiminta olisi päättynyt ja alueen maaperä puhdistettu ja esirakennettu.[6]
Valtuuston päätös ja kustannusarvion nousu
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi sillat mahdollistavan asemakaavan marraskuussa 2015 ja hankesuunnitelman elokuussa 2016 äänin 13–2.[45] Päätöksen hankkeen toteuttamisesta teki kaupunginvaltuusto äänin 63–6 myöhemmin saman kuukauden lopussa.[24] Tuolloin arvioitu kokonaishinta oli noin 359 miljoonaa euroa, josta 259 miljoonaa varattiin rakentamiseen ja 100 miljoonaa kalusto- ja varikkokustannuksiin.[46]
Sittemmin rakentamisen kustannusarvio nousi 71 miljoonalla eurolla[47][48] sekä kalusto- ja varikkokustannukset noin 65 miljoonalla.[23] Lisäksi liittyvien hankkeiden hinta oli noussut 185 miljoonalla eurolla.[23] Enimmäishinnan korottamisesta tehtiin erillinen päätös, jossa samalla hyväksyttiin myös hankkeen toteuttaminen kahdessa vaiheessa. Kaupunkiympäristölautakunta ja HKL hyväksyivät vaiheistamisen ja enimmäishinnan korotuksen kesäkuussa 2021 ja kaupunginhallitus 16. elokuuta.[48][49][50] Lopullisen päätöksen teki kaupunginvaltuusto 25. elokuuta 2021 äänin 71–8.[47]
Urakoitsijat
Hankkeen rakennustyöt toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä. Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Korkeasaaren maarakennustyöt toteutetaan kokonaisurakkana, josta vastaa Kreaten ja YIT:n muodostama Työyhteenliittymä Kruunusillat.[41] Urakkakilpailutuksen voittaneen Työyhteenliittymän osuus hankkeen kokonaishinnasta on 123 miljoonaa euroa,[41] josta YIT:n osuus on noin 61,5 miljoonaa.[51] Merihaansillasta ja muista rakennustöistä vastaa Kruunusillat-allianssi, johon kuuluvat Helsingin kaupunki, YIT, NRC, Ramboll, Sweco ja Sitowise.[52]
Rakentaminen
_Kruunusillat_tram_tracks_and_street_construction_Jun_28,_2024.jpg)
Valmistelevat rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2021 Hakaniemenrannassa ja Siltavuorensalmella.[48] Varsinainen toteutusvaihe alkoi lokakuussa 2021 Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentamisella Kruunuvuorenrannan ja Nihdin välille.[2][53] Korkeasaaren pohjoispuolella tehdään raitiotietä ja pyöräbaanaa varten maantäyttöjä.[2] Työmaasiltoja rakennettiin syksyllä 2021 kaksi: Nihdistä Korkeasaareen sekä Kruunuvuorenrannasta Nimismies- ja Emäntä-nimisille luodoille.[2] Korkeasaaren suunnasta Kruunuvuorensillan työsiltaa alettiin rakentaa kohti pylonia eli kannatinpylvästä helmikuussa 2022.[2] Siltatyömaa aiheutti niin paljon melua Korkeasaaren eläintarhassa, että viisi villisikaa jouduttiin lopettamaan.[54][55]
Ensimmäiset raitiotiekiskot asennettiin Kruunuvuorenrantaan toukokuussa 2022.[18] Vuoden 2022 lopussa alettiin rakentaa Kruunuvuorensillan 135 metriä korkeaa pylonia, ja se valmistui tammikuussa 2025.[56][57] Raitiotien rakentaminen Finkensillalle ja Kruunuvuorensillalle on tarkoitus aloittaa aikaisintaan syksyllä 2025.[2] Koeajojen on arvioitu alkavan Laajasalossa syyskuussa 2025 ja siltoja pitkin Hakaniemeen asti syyskuussa 2026.[6]
Kruunusillat-hankkeen ensimmäinen siltaosuus, Merihaansilta, avattiin jalankulkijoille ja pyöräilijöille kesällä 2025.[58]
Lukumäärätietoa rakentamisesta
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads