Reima Pietilä
suomalainen arkkitehti From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Frans Reima Ilmari Pietilä (25. elokuuta 1923 Turku – 26. elokuuta 1993 Helsinki[1]) oli suomalainen arkkitehti. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1953. Vuosina 1973–1979 Pietilä toimi Oulun yliopiston arkkitehtiosaston professorina.[2]
Remove ads
Ura
Pietilä työskenteli opiskeluaikana vuonna 1947 Ilmari Niemeläisen toimistossa sekä vuosina 1948–1949 Einari Teräsvirran ja Ragnar Ypyän toimistoissa ja oli valmistuessaan lähes 30-vuotias.[3] Hänen läpimurtotyönsä oli Brysselin maailmannäyttelyn (1958) Suomen paviljonki, johon hän on kertonut saaneensa innoituksen Aulis Blomstedtilta. Sen suunnittelussa hän käytti tilamoduuleja ja pyrki siinä sekä luonnonmukaiseen että älylliseen tulokseen.[4]
Akateemikon arvonimen vuonna 1982[1] saanut Pietilä oli Suomen merkittävimpiä nykyarkkitehteja. Hänen työnsä ovat omaleimaisia ja rohkeasti tavanomaisista normeista poikkeavia suomalaisessa rakennustaiteessa. Useimmat töistään Pietilä teki yhdessä vaimonsa Raili Pietilän kanssa. Pietilöitä pidetään usein kansainvälisesti tunnetuimpina suomalaisina arkkitehteina Alvar Aallon jälkeen.[5] Pietilä sai vuonna 1987 elämäntyöstään UIA-kultamitalin (Union internationale des architectes).[6]
Tyyliltään Pietilät edustavat orgaanista arkkitehtuuria.[7]
Reima Pietilä sai 70-vuotissyntymäpäiväjuhlassaan sairauskohtauksen, johon hän kuoli seuraavana päivänä.[1]
Pietilän mukaan on nimetty Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva Pietilänkatu. Koska etunimi ei esiinny kadunnimessä, kaupunki on mahdollisesti halunnut kunnioittaa samalla Raili Pietilän työtä.[8] Pietilät suunnittelivat Hervantaan niin sanotun keskusakselin, ja se on heidän laajin rakennuskokonaisuutensa Suomessa.[9]
Taiteilija Tuulikki Pietilä oli Reima Pietilän sisar.[10] Pietilän ensimmäinen puoliso vuosina 1955–1963 oli kirjailija Maire Harme. Pietilä avioitui arkkitehti Raili Paatelaisen kanssa vuonna 1963. Arkkitehti Annukka Pietilä (s. 1963) on Reima ja Raili Pietilän tytär.[2]
Remove ads
Töitä
- Suomen paviljonki Brysselin maailmannäyttelyssä 1958
- Branderin kahvila, Tampere 1963
- Kalevan kirkko, Tampere 1966
- Dipolin kongressikeskus, Otaniemi, Espoo 1966
- Göran Åkerhielmin huvila, Källskär, Kökar 1969[11]
- Suvikummun asuntoalue, Tapiola, Espoo 1969–1982
- Reidar Särestöniemen ateljee ja galleria Särestö, Kittilä 1972
- Hvitträskin sauna, Kirkkonummi 1975
- Seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä liikekeskus, Hervanta, Tampere 1979
- Sief Palace Area Buildings: Sief Palacen laajennus, Kuwait 1982
- Lieksan kirkko, Lieksa 1982
- Taikurinhattu-päiväkoti, Pori 1984
- Suomen suurlähetystö, New Delhi, Intia 1985
- Metso, Tampereen kaupungin pääkirjasto, Tampere 1986
- Vanhainkoti Himmeli, Pori 1988–1990
- Hervannan toimintakeskus, Tampere 1989
- Mäntyniemi, tasavallan presidentin virka-asunto, Meilahti, Helsinki 1993
Remove ads
Valokuvia suunnittelutöistä
Kalevan kirkko Tampereella 1966
Dipoli Espoossa 1966
Hervannan kirkko Tampereella 1979
Hervannan liikekeskus 1979
Tampereen kaupungin pääkirjasto 1986
Hervannan toimintakeskus 1989
Tasavallan presidentin virka-asunto Helsingissä 1993
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads