Suomi kesäolympialaisissa 1988
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Suomi saavutti kesäolympialaisissa 1988 yhteensä neljä mitalia, joista yksi oli kultaa, yksi hopeaa ja kaksi pronssia. Mitalisaalis oli siihen mennessä Suomen heikoin kesäolympialaisten historiassa. Mexico Citystä 1968 oli tullut yhtä monta mitalia, mutta hopeamitaleita oli silloin kaksi ja pronsseja yksi. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui 25. sijalle.[1]
Suomen olympiajoukkueeseen kuului 79 mitalilajin urheilijaa ja kaksi esittelylajin keilailun edustajaa. Suomi saavutti mitaleita kahdessa eri urheilumuodossa. Ainoan kultamitalin Suomen joukkue saavutti yleisurheilussa Tapio Korjuksen tuodessa kultaa uusien näin edellisissä olympialaisissa Arto Härkösen saavuttaman keihäänheiton suomalaisten olympiakullan. Samassa kisassa Seppo Räty toi Suomelle olympiapronssia. Muut mitalintuojat olivat kreikkalais-roomalaisen painin hopeamitalisti Harri Koskela ja pronssimitalisti Tapio Sipilä.[1]
Remove ads
Olympiajoukkueen valintaprosessi
Suomalaisurheilijat valittiin kolmessa eri vaiheessa kesä-elokuun 1988 aikana. Ensimmäinen valintakokous 15. kesäkuuta nimesi yhteensä 31 urheilijaa, joista kahdeksan oli painijoita, kuusi ampujia, viisi purjehtijaa + varamies, neljä painonnostajaa, kolme soutajaa, kaksi judokaa ja kaksi maratonjuoksijaa.[2] Toinen valintakokous oli 10. elokuuta ja toi 36 uutta olympiaurheilijaa, joista neljä painijaa aiemmin valitun kahdeksan lisäksi, kolme ampujaa aiemmin valitun kuuden lisäksi, kolme nyrkkeilijää, kuusi jousiampujaa, neljä kouluratsastajaa, kaksi melojaa, uimahyppääjä, uimari ja miekkailija. Yleisurheilijoita valittiin tässä vaiheessa kymmenen urheilijaa kahden maratoonarin lisäksi.[3] Kolmas valintatilaisuus oli 29. elokuuta, jossa 13 urheilijaa sai olympialipun. Joukkueeseen valittiin tällöin vielä kaksi soutajaa aiemman kolmen lisäksi, meloja aiemman kahden lisäksi, kolme pyöräilijää sekä seitsemän yleisurheilijaa aiemman 12 lisäksi.[4]
Remove ads
Mitalistit
Kultaa
Hopeaa
Pronssia
- Seppo Räty (keihäänheitto)
- Tapio Sipilä (kreikkalais-roomalainen paini 68 kg)
Joukkue
Soulin kesäolympialaisissa Suomella oli 14 lajiryhmässä kilpaillut 79 urheilijan joukkue.[5] Suomen vanhin olympiaurheilija Soulissa oli 52-vuotias ampuja Paavo Palokangas ja nuorin 17-vuotias uimari Petri Suominen. Maan lipunkantajana kisojen avajaisissa toimi edellisten kisojen painin kultamitalisti Jouko Salomäki. Kisojen päättäjäisissä Suomen lippua kantoi Suomen ainoan olympiakullan saavuttanut Tapio Korjus.[6]
Suomalaiskeilaajat Tapani Peltola ja Annikki Maattola edustivat Suomea näytöslajina olleessa keilailussa, ja molemmat saavuttivat pronssimitalin.[7]
Valinnoista
Olympiajoukkueen ylijohtajan, rehtori Tapani Ilkan alkuperäisessä arviossa liikuttiin 70-90 valittavan urheilijan välillä. Valintakriteeri oli sama kuin aiemminkin eli urheilijalla tuli onnistuessaan olla mahdollisuus sijoittua 8-12 parhaan joukkoon. Joukkueen kokonaistavoitteeksi oli asetettu 5-6 mitalin saavuttaminen.[8]
Valinnat tehtiin 15. kesäkuuta – 29. elokuuta kolmessa valintakokouksessa. Valinnan teki Olympiakomitean hallitus lajiliittojen ehdotusten perusteella, jotka lähetettiin ennen Olympiakomitean hallitusta sen valmennusvaliokunnan käsiteltäväksi. Lopullinen urheilijamäärä oli 80, joista yksi luopui olympiapaikastaan.
Olympiakomitea valitsi ensimmäisessä valintakokouksessaan 31 urheilijaa Souliin. Olympiakomitean hallitus äänesti vain kerran, kun maratoonari Sirkku Kumpulainen hylättiin äänin 20-3 valmennusvaliokunnan suosituksesta. Valmennusvaliokunta suhtautui tässä vaiheessa kielteisesti uinnin, voimistelun, miekkailun ja nyrkkeilyn lajiliittokohtaisiin esityksiin lykäten ne seuraavaan elokuiseen valintakokoukseen. Purjehduksessa kolme veneen hyväksymisen lisäksi kahden veneluokan eli soling- ja tornado-luokkien valinta lykättiin päätettäväksi seuraavaan eli elokuun 10. -kokoukseen.[2]
Toisesta valintakokouksesta 10. elokuuta muodostui päätilaisuus joukkueen valinnalle. Valittuja oli kaikkiaan 36 urheilijaa. Tilaisuuteen toi oman esityksensä 15 lajiliittoa. Jousiampujat saivat olympialaisiin kuusi urheilijaa eli kolme miestä ja naista niin yksilö- kuin joukkuekilpailuun. Kouluratsastajat saivat myös neljä ratsastajaa, joka muodostaa myös joukkueen. Valmennusvaliokunnassa nyrkkeilijöiden listalta kisalipun saivat Jarmo Eskelinen, Esa Hukkanen ja Joni Nyman. Heidän lisäksi Nyrkkeilyliitto ehdotti Tommi Kärkkäistä, Matti Toikkasta, Vesa Walldenia ja Jyrki Vierelää, jotka eivät saaneet valmennusvaliokunnassa hyväksyntää. Purjehduksen soling-miehistön, Kenneth Thelén-Henrik Thelén-Juha Valtanen, valinta meni olympiakomitean hallitukseen, jossa se hylättiin äänin 18-7. Painijoista putosi ainoastaan alle 130 kg:n Antti Mäkelä. Muita hylättyjä olivat tenniksen Veli Paloheimo, taitouimari Outi Kokko, rytmisen naisvoimisteljat Mira Luhtanen ja Leena Murtamo. Nykyaikainen 5-ottelu ei saanut enää olympiaedustajia, joiksi liitto ehdotti Jorma Korpelaa ja Kari Kosusta. Näin vuoden 1936 Berliinin olympialaisista alkanut katkeamaton ja menestyksekäs nykyaikaisen viisiottelun olympiaedustus päättyi.[3]
Viimeinen Olympiakomitean valintakokous oli 29. elokuuta. Siinä matkanlipun olympialaisiin sai 13 urheilijaa. Heistä kolme oli pyöräilijää eli kaksi rata- ja yksi maantiepyöräilijä. Melontaan tuli vielä yksi ja soutuun kaksi edustajaa. Yleisurheilu suurimpana lajiryhmänä sai 12 aiemmin valitun lisäksi vielä viisi mies- ja kaksi naisedustajaa. Urheiluliitto esitti lisäksi valittavaksi seiväshyppääjä Harri Palolaa, korkeushyppääjä Marita Pakarista, 400 metrin juoksija Juha Pyytä, pituushyppääjä Ringa Ropoa ja 5 000 metrin juoksija Risto Ulmalaa. Olympiakomitean valmennusvaliokunta ei puoltanut heidän valitsemistaan.[4]Lisäksi olympialaisten karsintarajan saavuttaneita, joita Urheiluliitto ei kuitenkaan ehdottanut, olivat miehissä moukariheittäjä Pasi Heikkilä, seiväshyppääjä Jari Holttinen, kuulantyöntäjä Jari Kuoppa, maratonjuoksija Vesa Kähkölä, 10-ottelija Jari Näkki, 800 metrin juoksija Esko Parpala, 10 000 metrin juoksija Martti Vainio, kiekonheittäjä Raimo Vento, kolmiloikkaaja Esa Viitasalo, 110 metrin aitajuoksija Harri Ylinen ja naisissa pikajuoksija Sisko Hanhijoki, kuulantyöntäjä Asta Hovi ja kiekonheittäjä Anne Känsäkangas.
Valintojen jälkeen keskustelua herättivät mm. pituushyppääjä Ringa Ropon, nyrkkeilijä Vesa Walldenin, maratoonari Vesa Kähkölän, seiväshyppääjä Harri Palolan ja soling-venekunnan valitsematta jättäminen. Eniten kritiikkiä tässä tilanteessa saivat Olympiakomitean valmennusvaliokunnan puheenjohtaja Tapani Ilkka ja Suomen Urheiluliiton juoksuvalmentaja Juha Väätäinen.[9]
Naisten 10 000 metrille valittu Päivi Tikkanen luopui olympiapaikastaan sairastuttuaan elokuussa sitkeään flunssaan, josta hän ei toipunut riittävän nopeasti.[10]
Menestysodotuksista
Suurimmat menestysodotukset olivat jälleen keihäänheittäjissä eli Tapio Korjuksessa, Seppo Rädyssä ja Tiina Lillakissa. Heistä Korjus ja Lillak olivat sen hetkisessä maailmantilastossa toisena. Lillakia vaivanneet loukkaantumiset tekivät menestymisestä kuitenkin epävarman. Rädyn taustana oli edellisenä vuonna Rooman MM-kisoissa ottama kultamitali. Painissa suomalaiset menestyivät hyvin vuoden 1987 MM-kisoissa, joissa Los Angelesin olympialaisten kultamitalisti Jouko Salomäki otti kultaa ja Keijo Pehkonen pronssia. Toukokuun 1987 Tampereella käydyissä kreikkalais-roomalaisen painin EM-kisoissa oli myös erinomainen menestys. Niissä Keijo Pehkonen otti kultaa, Jouko Salomäki hopeaa sekä Tapio Sipilä ja Harri Koskela pronssia. Toukokuussa 1988 kisattiin vielä EM-kisoissa, joissa menestys oli vaatimattomampi verrattuna edellisvuoteen eli vain Timo Niemi otti pronssia. Vapaapainissa menestyneimmät nimet olivat olleet Rauhalan veljekset. Jukka oli aikanaan Los Angelesissa olympiapronssimitalisti, mutta sen jälkeen ylemmissä sarjoissa paininut Pekka otti vuosina 1987 ja 1988 EM-hopeaa.[11] Nyrkkeilyssä puolestaan Jarmo Eskelinen ja Esa Hukkanen olivat vuoden 1987 EM-kisoissa saavuttaneet pronssimitalit. Soudussa yksikköjen kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen saavutti vuoden 1987 MM-kisoissa pronssia, joka antoi merkkejä vieläkin mitalimahdollisuuksista. Jousiammunassa niin miesten kuin naisten joukkueet saavuttivat kesäkuussa 1988 EM-kisoissa hopeaa ja henkilökohtaisessa ammunnassa Moskovan olympialaisten voittaja Tomi Poikolainen pronssia.
Remove ads
Suomen joukkueeseen valitut
Ammunta
- Pääartikkeli: Ammunta kesäolympialaisissa 1988
Yhteinen
Judo
- Pääartikkeli: Judo kesäolympialaisissa 1988
Melonta
- Pääartikkeli: Melonta kesäolympialaisissa 1988
Ratamelonta
Miekkailu
- Pääartikkeli: Miekkailu kesäolympialaisissa 1988
Nyrkkeily
- Pääartikkeli: Nyrkkeily kesäolympialaisissa 1988
Paini
- Pääartikkeli: Paini kesäolympialaisissa 1988
Kreikkalais-roomalainen paini
Vapaapaini
Painonnosto
- Pääartikkeli: Painonnosto kesäolympialaisissa 1988
Purjehdus
- Pääartikkeli: Purjehdus kesäolympialaisissa 1988
Pyöräily
- Pääartikkeli: Pyöräily kesäolympialaisissa 1988
Maantiepyöräily
Ratapyöräily
Soutu
- Pääartikkeli: Soutu kesäolympialaisissa 1988
Uimahypyt
- Pääartikkeli: Uimahypyt kesäolympialaisissa 1988
Uinti
- Pääartikkeli: Uinti kesäolympialaisissa 1988
Yleisurheilu
- Pääartikkeli: Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1988
Juoksu- ja kävelylajit
Lähteet: [27]
Kenttälajit
Miesten 10-ottelu
Naisten 7-ottelu
Muu henkilöstö
Soulin suomalaisjoukkueeseen valittiin kuuden hengen yleisjohto ja 8 hengen terveydenhuoltohenkilöstö. Kaikkiaan johdon, valmennuksen ja huoltoportaan edustajia oli 52.[31]
Yleisjohto
- Tapani Ilkka, ylijohtaja
- Kalevi Tuominen, apulaisjohtaja
- Magnus Ståhlberg, yhteysjohtaja
- Kaisa Nuoramo, toimistonhoitaja
- Risto Nieminen, tiedotuspäällikkö
- Teemu Tanner, attashea
Terveydenhuolto
- Sakari Orava, ylilääkäri
- Kyösti Latvala, lääkäri
- Kauko Huikuri, lääkäri
- Laura Jaakkola, lääkäri
- Ari Lähdesmäki, hieroja
- Kauko Takkinen, hieroja
- Jarmo Ahonen, lääkintävoimistelija
- Jarmo Pöyry, lääkintävoimistelija
Edustajat
- Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsen Pirjo Häggman
- Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsen Peter Tallberg
- Suomen Olympiakomitean edustaja Carl-Olaf Homén, puheenjohtaja
- Suoimen Olympiakomitean edustaja Matti Ahde, varapuheenjohtaja
- Suomen Olympiakomitean edustaja Kosti Rasinperä, pääsihteeri
Lajijohto
- Ammunta: lajijohtaja Olavi Eronen, valmentajat Risto Peltonen ja Matti Seppänen, aseseppä Eero Mikkola
- Jousiammunta: valmentajat Esko Ahokas ja Jukka Inkeri
- Judo: lajijohtaj, valmentaja Jaakko Saari
- Melonta: lajijohtaja, valmentaja Jorma Lehtosalo
- Nyrkkeily: valmentajat Esko Pallaspuro ja Matti Hietanen
- Purjehdus: lajijohtaja Derek Breitenstein, valmentaja Georg Tallberg ja venemies Sebastian Blechingberg
- Paini: lajijohtaja Aulis Lindell, valmentaja Ilpo Seppälä, Toivo Sillanpää ja Sauli Heinonen[32]
- Painonnosto: lajijohtaja Mikko Kuntola, valmentaja Jaakko Kailajärvi
- Pyöräily: valmentajat Mauno Uusivirta ja Esa Nyman
- Ratsastus: lajijohtaja Reijo Svanborg, valmentaja Jürgen Koschel, kengittäjä Jaakko Granström, hevosenhoitajat Päivi Ollikka ja Pia Salmi
- Soutu: lajijohtaja Leif Degerth, valmentajat Juha Peltonen ja Rainer Fredriksson
- Uinti: lajijohtaja, valmentaja Ritva Rennes
- Yleisurheilu: lajijohtaja Jouko Purontakanen, johtaja Aulis Ojala, valmennuspäällikkö Seppo Nuuttila, valmentajat Juha Väätäinen, Esa Peltola, Jarmo Mäkelä, Leo Pusa ja Into Turvanen
Remove ads
Tuomarointitehtävät
Soulin kesäolympialaisten tuomarointitehtäviin nimettiin seuraavat suomalaiset henkilöt[33]:
- Eino Heimonen, Olavi Lahdensuo ja Lassi Toivola, paini
- Carl Jungebrand, koripallo
- Birger Kivelä, uimahypyt. Kuudetta kertaa uimahyppyjen tuomaristossa.
- Eero Lohi, nykyaikainen viisiottelu
- Mauri Rauvanto, painonnosto
- Ulla Syrjävaara, rytminen kilpavoimistelu
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads