Valtimo

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Nurmesta From Wikipedia, the free encyclopedia

Valtimo
Remove ads

Valtimo on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa. 1. tammikuuta 2020 kunta liittyi osaksi Nurmeksen kaupunkia.[3]

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Valtimosta anatomisena käsitteenä on erillinen artikkeli.
Pikafaktoja Entinen kunta – nykyiset kunnat: Nurmes ...

Ennen kuntaliitosta kunnassa asui 2 103 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 838,07 km2, josta 37,75 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 2,63 asukasta/km2. Valtimo oli väkiluvultaan Pohjois-Karjalan maakunnan pienin ja Suomen 257. suurin kunta.

Valtimon naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Nurmes, Rautavaara ja Sotkamo.

Remove ads

Maantiede

Thumb
Ylä-Valtimon maalaismaisemaa 2007.

Vuoden 2019 lopussa lakkautettu Valtimon kunta sijaitsi Pohjois-Karjalan maakunnan pohjoisosassa Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntien rajalla. Valtimon maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita ja vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston juuriosan jäännös. Edes jääkauden jäämassat eivät runsaan kilometrin paksuudestaan huolimatta ole tasoittaneet vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: ”Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen.” Kirkonkylä sijaitsee Haapajärven ja Valtimojärven välisellä kannaksella harju- ja kangasmaastossa, ja sen laella on kaunis puukirkko.

Valtimolla on kahdeksan Natura-kohdetta: vanhoista metsistään tunnetut Syvälampien alue, Simanaisenlehto, Pykäläkangas, Piilopirtinaho-Marjomäki ja Murtovaaran alueen vanhat metsät, Kansikkovaaran ja Jysmänvaaran aarniometsät sekä Kuoppasuon luonnontilainen aapasuo .[4]

Lähes koko Valtimo kuuluu Valtimonjoen reitin vesistöön. Valtimon kunnan alueella on osittain tai kokonaan 153 järveä. Niistä suurimmat ovat Haapajärvi, Koppelojärvi ja Valtimojärvi.[5]

Remove ads

Kylät ja taajamat

Elomäki, Haapakylä (kirkonkylä), Halmejärvi, Hirsikangas, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelo (Koppelojärvi), Nuolijärvi, Pajukoski, Puukari, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki ja Ylä-Valtimo.

Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisemakyliä ovat Karhunpää, Rasimäki ja Ylä-Valtimo.

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Valtimolla oli 2 143 asukasta, joista 955 asui taajamassa, 1 168 haja-asutusalueilla ja 20:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Valtimon taajama-aste on 45,0 %.[6] Kunnassa oli vain yksi taajama, Valtimon kirkonkylä.[7]

Remove ads

Historia

Valtimolta on löytynyt esineitä kivikaudelta ajalta 4200–2000 eaa., pronssiesineitä ajalta 600–200 eaa. ja miekka 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus lappalaista asutusta. Nykyinen väestö on peräisin Savosta, Kainuusta ja Karjalasta.

Valtimon kunta perustettiin vuonna 1910. Syyskuussa 2010 kunta vietti satavuotisjuhlaansa.[8]

Valtimon Maanselkä on Vuoksen alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä 1500- ja 1600-luvuilla. Vielä 1800-luvulla vesistön vierellä olevaa harjua pitkin kulki 1600–1700-luvun vaihteessa vaikuttaneen kruunun verovouti Simo Hurtan ratsutie Lieksasta Sotkamoon[9].selvennä Tätä samaista tietä pitkin Valtimolle tuotiin myös Oulusta suolaa.

Valtimolla on ennen harjoitettu paljon kaskeamista ja kaskiviljelystä. Siitä kertovat kunnan lukuisat kaskeamiseen viittaavat nimet, kuten mm. Halme-alkuiset paikannimet (halme = viljaa kasvava kaski) sekä Rasi-alkuiset nimet (rasi = polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski, palamaton paikka kaskessa).

Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen suojärveläisiä Raja-Karjalasta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946–1950 välisenä aikana 1 100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat karjalan kieltä, ja näitä kielentaitajia on Valtimolla edelleen.lähde?

Hallinto

Kunnanjohtaja vuodesta 2013 alkaen helmikuuhun 2019 asti oli Leena Mustonen.[10][11] Valtimon viimeisenä kunnanjohtajana toimi Kyösti Korhonen.[12] Kunnanvaltuustossa oli 21 paikkaa, joista yksitoista oli keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[13]

Lieksa, Nurmes ja Valtimo päättivät vuonna 2007 tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman.[14] Vuonna 2014 Lieksa olisi halunnut kuntaliitoksen, mutta Valtimo ja Nurmes äänestivät sitä vastaan.[15]

Huhtikuussa 2019 Valtimon ja Nurmeksen kunnanvaltuustoissa päätettiin, että Valtimo liitetään Nurmekseen vuoden 2020 alusta alkaen.[16] Valtimon kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen äänin 11–10, ja Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistymisen yksimielisesti.[3]

Remove ads

Talous

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat maanrakennusyritys J ja P Timonen, koneiden ja laitteiden agentuuritoimintaa harjoittava Tomaki Services ja Ylä-Karjalan hoitokoti.[17]

Liikenne

Valtimon kautta kulkevat valtatie 6 (aiemmin valtatie 18) sekä Joensuu–Kontiomäki-rata. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1993, mutta Valtimon rautatieasemalla on edelleen tavaraliikennettä.[18]

Etäisyyksiä Valtimolta

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Lisätietoja Valtimon väestönkehitys 1980–2015 ...
Remove ads

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Valtimolla oli seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Valtimon alueella toimii Taipaleen ortodoksinen seurakunta, vuoteen 2021 asti edelliseen yhdistynyt Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.[21]

Valtimon nähtävyydet

Tapahtumat

  • Valtimo-päivät eli Valtimon kesäpäivät: 7-päiväinen pitäjätapahtuma heinäkuun toisella viikolla.
  • Ortodoksiset praasniekat eli temppelijuhlat helluntaina ja juhannuksena

Ruokakulttuuri

Valtimon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla siansoosi ja perunat sekä majavapaisti pihlajanmarjahyytelön kera.[22]

Liikuntapalvelut

Valtimolla on valaistetut hiihtoladut Lokkiharjulla ja jääkiekkokaukalo yleisurheilukentän vieressä. Valtimolla on myös kuntosali ja Valtimotalo-niminen urheilutalo.

Tietoliikenneyhteydet

Valtimo on yhteydessä valokaapelilla kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko. Ylä-Karjalan alueella on toiminut Oppiva Ylä-Karjala -projekti. Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda Juuan, Nurmeksen ja Valtimon alueella toimiva sähköinen kansalaisverkko. Kansalaisverkon käyttäjät voivat muun muassa julkaista omat internet-kotisivunsa ilmaiseksi.

Remove ads

Tunnettuja valtimolaisia

Remove ads

Katso myös

Valtiomon kunnan alueella olleet julkiset taideteokset ja muistomerkit on esitetty Nurmeksen kaupungin luettelossa.

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads