Varsinais-Suomen maakunnan kuntien vaakunat

Varsinais-Suomen maakunta Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaankin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullinen kultainen turnajaiskypärä. Kruunu on herttuakunnan kruunu.

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Aura Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kehäaura; kaikki kultaa. Ahti Hammar, 29. kesäkuuta 1957
	Kaarina Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta. Ahti Hammar, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Piikkiön vaakunan)
	Kemiönsaari Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Dragsfjärdin vaakunan)
	Koski Tl Punaisessa kentässä kuusisakaraista kannustähteä ympäröivä rengas, jonka ulkoreuna on lohenpyrstökoroinen, molemmat hopeaa. Gustaf von Numers, 21. syyskuuta 1966
	Kustavi Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jonka saatteena molemmin puolin paaluittain kulta-ankkuri. Arvo Viljanti, A. Lukala ja Ahti Hammar, 17. heinäkuuta 1956
	Laitila Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kukko pidellen oikeassa jalassaan hopeista kovelia. Ahti Hammar, 26. kesäkuuta 1961
	Lieto Punaisessa kentässä nouseva Pyhä Pietari pidellen oikeassa kädessään avainta ja vasemmassa kirjaa; kaikki kultaa. Ahti Hammar, 10. lokakuuta 1960
	Loimaa Sinisessä kentässä paaluittain vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2+2; kaikki kultaa. Aake Kaarnama, 1. tammikuuta 2005 (ottanut käyttöön Loimaan kunnan vaakunan)
	Marttila Punaisessa, vihreätyviöisessä kilvessä ratsastava, viittaansa leikkaava Pyhä Martti, jonka alapuolella istuva kerjäläinen; kaikki kultaa. Ahti Hammar, 17. heinäkuuta 1956
	Masku Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Askaisten vaakunan)
	Mynämäki Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2007 (ottanut käyttöön Mietoisten vaakunan)
	Naantali Mustassa kentässä minuskelikirjaimet vg, joiden yläpuolella avonainen ritarikruunu; kaikki kultaa. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen), 11. lokakuuta 1966
	Nousiainen Punaisessa kentässä piispanistuimella istuva Pyhä Henrik, joka polkee jaloillaan kirves kädessä maassa makaavaa miestä, kaikki kultaa. Olof Eriksson, 26. kesäkuuta 1961
	Oripää Punaisessa kentässä kultainen hevosenpää, jonka kaula jatkuu kultaisena paaluna kilven alareunaan. Gustaf von Numers, 11. kesäkuuta 1968
	Paimio Punaisessa, kulta-apilasirotteisessa kentässä hopeinen napakaira. Ahti Hammar, 12. syyskuuta 1953
	Parainen Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri. Gustaf von Numers, 28. huhtikuuta 2009 (ottanut käyttöön Nauvon vaakunan)
	Pyhäranta Punaisessa kentässä kultainen apilaristi, jonka alaosa muodostaa ankkurin. Olof Eriksson, 3. toukokuuta 1956
	Pöytyä Punaisessa kentässä kultainen lyhde, jonka päällikkeenä hopeinen orsivaaka. Olof Eriksson, 15. syyskuuta 1955
	Raisio Hopeakentässä punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekallaan kappaletta viitastaan. Pyhimyksen kasvot ja kädet luonnonväriä, puku sininen, viitta ja saappaat punaiset, miekka hopeaa sekä sädekehä ja tukka kultaa. Hevosen varustus ja varukset kultaa. Olof Eriksson, 23. huhtikuuta 1954
	Rusko Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Vahdon vaakunan)
	Salo Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Halikon vaakunan)
	Sauvo Kultakentässä seisova naakka, saatteena kummallakin puolellaan kuusikärkinen kannustähti keskenään vastapalkeittain; kaikki mustia. Ahti Hammar, 4. maaliskuuta 1957
	Somero Hopeisessa kentässä musta havupuun kanto, josta punaiset, kultasydämiset liekit nousevat ylös ja sivuille. Ahti Hammar, 30. toukokuuta 1950
	Taivassalo Punaisessa kentässä kultainen yksimastoinen purjealus, jonka purjeessa punainen Mantovan risti. Olof Eriksson, 11. helmikuuta 1954
	Turku Sinisessä kentässä kultainen goottilainen A-kirjain, jonka ympärillä neljä hopealiljaa 1 + 2 + 1. Tauno Torppo (piirtänyt uudelleen), sinettinä vuodesta 1309, ei vahvistettu
	Uusikaupunki Hopeakentässä pystyssä selätysten kaksi sinistä haukea. Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen), 4. tammikuuta 1960
	Vehmaa Kultakentässä punainen, ristisauvaa ja kirjaa pitelevä ja vihreää lohikäärmettä polkeva Pyhä Margareeta, jonka kasvot ja kädet luonnonväriä. Ahti Hammar, 19. helmikuuta 1958

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Alastaro (1963–2008) Mustassa kentässä kaksi paaluittaista tulusrautaa selätysten, niiden kummallakin puolella apilanlehti; kaikki kultaa. Pentti Vakkamaa, 7. tammikuuta 1963
	Angelniemi (1962–1966) Punaisessa kentässä kultaiset kolmoisankkurit. Ahti Hammar, 16. toukokuuta 1962
	Askainen (1967–2008) Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa. Gustaf von Numers, 27. huhtikuuta 1967
	Dragsfjärd (1962–2008) Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin. Olof Eriksson, 16. toukokuuta 1962
	Halikko (1953–2008) Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi. Olof Eriksson, 12. helmikuuta 1953
	Hiittinen (1964–1968) Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi toisistaan poispäin suunnattua kolmikärkistä sinistä atraimenterää, joilla on yhteinen varsi. Gustaf von Numers, 8. lokakuuta 1964
	Houtskari (1951–2008) Hopeakentässä punainen kolmimastoinen hansalaiva purjehtimassa aaltokoroisella sinisellä tyviöllä, jossa kolme hopeista kalaa järjestettynä 2 + 1. Gustaf von Numers, 11. syyskuuta 1951
	Iniö (1956–2008) Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä paalu; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 26. lokakuuta 1956
	Kaarina (1955–2008) Punaisessa kentässä hopeinen, yläreunaltaan rikottu teilausratas; päällikkeenä Pyhä Katariina, oikeassa kädessään miekka ja kohotetussa vasemmassa kädessään avonainen kirja; kaikki kultaa. Ahti Hammar, 13. kesäkuuta 1955
	Kakskerta (1957–1967) Kultakentässä kaksi mustaa, peräsimellä varustettua venettä hirsittäin alatusten, kummassakin veneessä punainen porraspäädyn muotoinen tiilipino. Ahti Hammar, 5. kesäkuuta 1957
	Kalanti (1951–1992) Punaisessa kilvessä aaltokoroinen hopeahirsi. Yläkentässä kultainen, mustalla raudoituksella varustettu matkavakka. Alakentässä kultainen koukkuaura, jonka kärki on musta. A. W. Rancken, 21. huhtikuuta 1951
	Karinainen (1969–2004) Punaisessa kentässä kultainen irtoristi, jonka yläsakara on kolmihaaraisen havunoksan muotoinen. Gustaf von Numers, 12. maaliskuuta 1969
	Karjala (1964–1976) Punaisessa kentässä kultainen leili. Kaj Kajander, 5. lokakuuta 1964
	Karuna (1959–1968) Punaisessa kentässä esiin työntyvä, hopeinen käsivarsi pidellen kultaisessa jalassa palavaa hopeakynttilää, liekki kultaa. Gustaf von Numers, 20. toukokuuta 1959
	Kemiö (1963–2008) Kilpi lehmuskoroisesti puna-kultakatkoinen. Gustaf von Numers, 24. syyskuuta 1963
	Kiikala (1960–2008) Punaisessa kentässä kultainen nauris. Ahti Hammar, 4. tammikuuta 1960
	Kisko (1952–2008) Vihreässä kentässä kaksi vuorihakkua ristikkäin, niiden alapuolella apilakoroinen tyviö; kaikki hopeaa. Ahti Hammar, 5. elokuuta 1952
	Korppoo (1956–2008) Kultakentässä musta kruunupää korppi siivet koholla; kruunu ja kieli punaiset. Gustaf von Numers, 27. joulukuuta 1956
	Kuusjoki (1964–2008) Kultaisessa kentässä vihreä palkki, jonka yläreuna havu- ja alareuna aaltokoroinen. Ahti Hammar, 20. marraskuuta 1964
	Lemu (1966–2008) Punaisessa kentässä alainen nelipuolainen pyörä, josta nousee apilaristi; kaikki hopeaa. Kaj Kajander, 11. lokakuuta 1966
	Loimaa (1952–2004) Sinisessä kilvessä palkeittain puupuntari; saatteena sen molemmin puolin paaluittainen tähkä; kaikki kultaa. Eino Vuori, 8. elokuuta 1952
	Loimaan kunta (1952–2004) Sinisessä kentässä paaluittan vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2 + 2; kaikki kultaa. Aake Kaarnama, 12. toukokuuta 1952
	Lokalahti (1963–1980) Puna-hopeakatkoinen kilpi; yläkentässä hopeinen, mustajalkainen, lentävä lokki; alakentässä reunoihin ulottuva punainen verkko. Ahti Hammar, 12. helmikuuta 1963
	Maaria (1956–1966) Punaisessa kentässä rukoukseen polvistunut Neitsyt Maria, saatteena kummallakin puolellaan Marian monogrammi; kaikki kultaa. Ahti Hammar, 1. lokakuuta 1956
	Masku (1964–2008) Punaisessa kentässä viisi kultaista haavanlehteä, asetettuina 1 + 3 + 1. Ahti Hammar, 23. joulukuuta 1964
	Mellilä (1969–2008) Vihreässä kentässä neljä kultatähkää, jotka yhtyvät varsistaan ristiksi. Kaj Kajander, 11. heinäkuuta 1969
	Merimasku (1962–2008) Hopeakentässä tyvestä nouseva punainen pohjoisviitta (reimari). Olof Eriksson, 16. toukokuuta 1962
	Metsämaa (1964–1975) Punaisessa kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen hopeahirsi. Kaj Kajander, 3. huhtikuuta 1964
	Mietoinen (1961–2006) Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain. Gustaf von Numers, 16. lokakuuta 1961
	Muurla (1960–2008) Punaisessa kentässä vesirattaan puolikas, josta kasvaa lilja, kaikki kultaa. Olof Eriksson, 1. kesäkuuta 1960
	Mynämäki (1960–2006) Hopeakentässä punainen kärki, jossa kultainen nouseva apilaristi. Olof Eriksson, 24. maaliskuuta 1960
	Naantalin maalaiskunta (1958–1963) Mustassa kentässä kultainen, ulkoreunaltaan liekkikoroinen vihkiristi. Ahti Hammar, 24. marraskuuta 1958
	Nauvo (1958–2008) Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri. Gustaf von Numers, 29. syyskuuta 1958
	Paattinen (1958–1972) Kultakentässä esiintyöntyvä, musta veneenkeula, jonka kokkapuulla seisoo siivet koholla musta, punavaruksinen varis. Ahti Hammar, 10. syyskuuta 1958
	Parainen (1961–2008) Punaisessa kentässä paaluittainen, siivekäs vuorimoukari, jonka varren alaosa muodostaa ankkurinperän ja sen kourat, kaikki kultaa. Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961
	Paraisten maalaiskunta (1952–1966) Punaisessa kentässä nouseva, reunoihin ulottuva, porttiholvilla varustettu muuri, jonka yläpuolella kolme simpukkaa; kaikki kultaa. Gustaf von Numers, 12. joulukuuta 1952
	Perniö (1957–2008) Punaisessa kentässä kaateinen auranterä, josta kasvaa viisi lehmuksen lehteä; kaikki kultaa. Ahti Hammar, 22. lokakuuta 1957
	Pertteli (1957–2008) Mustassa kentässä hopeinen P. Pärttyli, oikeassa kädessään punavartinen kultaveitsi, vasemmassa kultakirja, jonka kannessa punainen risti; sädekehä kultaa. Gustaf von Numers, 12. syyskuuta 1957
	Piikkiö (1955–2008) Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta. Ahti Hammar, 25. helmikuuta 1955
	Pyhämaa (1969–1973) Punaisessa kentässä kultaristi, jossa sininen mansikanlehti. Gustaf von Numers, 12. maaliskuuta 1969
	Rusko (1964–2008) Punaisessa kentässä nouseva piispansauva, jossa koristeena aurinko; kaikki kultaa. Ahti Hammar, 10. kesäkuuta 1964
	Rymättylä (1953–2008) Sinisessä kentässä kaksi hopeista silakkaa hirsittäin, alatusten, joiden saatteena yhdeksän viisisakaraista kultatähteä ryhmitettynä 3:3:3. Gustaf von Numers, 14. joulukuuta 1953
	Salo (1949–2008) Sinisessä kilvessä kultaisella aaltoviivalla uiva hopeinen joutsen ja sen yläpuolella hopeinen lilja: oikeassa kolkassa vasemmalta esiin työntyvä haarniskoitu pistoolia pitelevä käsivarsi. Kilven päällä herttuankruunu. Jac. Ahrenberginn mukaan vuodelta 1902, 24. syyskuuta 1949
	Somerniemi (1954–1976) Sinisessä kentässä hopeinen haaruristi, jossa kolme punaista ruusua asetettuina 2+1. Olof Eriksson, 6. helmikuuta 1954
	Suomusjärvi (1957–2008) Nyhäkoron kolmesti hopeaan ja punaiseen katkaisema kilpi. Heikki Paaer, 5. kesäkuuta 1957
	Särkisalo (1956–2008) Vihreässä kentässä kultainen ankkuri, jonka molemmin puolin saatteena hopeinen simpukka. Olof Eriksson, 17. heinäkuuta 1956
	Tarvasjoki (1951–2014) Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee kultainen kauris. Ahti Hammar, 30. marraskuuta 1951
	Uskela (1952–1966) Punaisessa kentässä kaksi hopeista, paaluittaista häränsarvea, joiden välissä kultalilja. Gustaf von Numers, 23. elokuuta 1952
	Vahto (1963–2008) Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa. Olof Eriksson, 7. kesäkuuta 1963
	Velkua (1968–2008) Punaisessa kentässä kultainen veneen peräsin varsineen. Gustaf von Numers, 19. maaliskuuta 1968
	Västanfjärd (1962–2008) Punaisessa kentässä kaateinen polviorsi ja yläpuolella saatteena laivakello; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 18. joulukuuta 1962
	Yläne (1957–2008) Kilpi katkoinen, yläkenttä punainen ja alakenttä kultaa, josta kasvaa kolme kultaista kuusta; alakentässä punainen hirsi. Gustaf von Numers, 22. lokakuuta 1957

Lähteet

• Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3