Vironniemi
Helsingin peruspiiri From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Vironniemi (ruots. Estnäs) on Helsingin kantakaupungin ydinosan muodostava peruspiiri ja samalla Suomen hallinnollisen ja taloudellisen päätöksenteon keskus sekä Helsingin tärkeimpien kirkkojen sijaintipaikka. Vironniemellä sijaitsevat Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, Senaatintori, Tuomiokirkko, Uspenskin katedraali ja Suomen pankki.
Muita merkittäviä kohteita alueella ovat esimerkiksi Helsingin yliopiston päärakennus, Helsingin kaupungintalo, Helsingin päärautatieasema ja Postitalo. Usealla pankilla ja suuryrityksellä on pääkonttori Vironniemellä, samoin sieltä löytyvät Sokoksen ja Stockmannin tavaratalot ja maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien Sanomatalo. Kulttuurielämän ytimestä osa toimii Vironniemellä: Kansalliskirjasto, Kansallisteatteri, Ateneum, Kiasma ja Musiikkitalo.
Remove ads
Historiaa
.png)
Nykyisen Helsingin keskustan synty juontuu vuoteen 1640. Tuolloin kaupungin keskus siirrettiin Vironniemelle syntypaikastaan Vantaanjoen suulta, nykyisen Vanhankaupungin kaupunginosan maisemista.[4] Alue oli tuolloin lähestulkoon saari: mantereeseen Vironniemen yhdisti ainoastaan kapea ja matala kannas niemen lounaisosassa nykyisen Esplanadin keskivaiheilla.[5] Töölönlahdesta etelään työntyi Kluuvinlahti, joka ulottui Esplanadin alueelle saakka. Siihen aikaan Vironniemellä tarkoitettiin mainitun lahden itäpuolelle jäänyttä aluetta.
Kaupunki kasvoi ja kehittyi. Se näkyy yhä: vanhat, 1700- ja 1800-luvulta peräisin olevat talot muodostavat noin neljänneksen alueen nykyisestä rakennuskannasta. Vielä 1850-luvulle saakka kaupungin rakentaminen keskittyi lähinnä Vironniemen alueelle ja sen eteläpuolelle.
Kluuvinlahti kuivattiin ja täytettiin 1800-luvulla. Täyttämisen myötä Vironniemen nimi jäi vähitellen pois käytöstä muissa paitsi historiallisissa yhteyksissä. Vasta 1980-luvulla nimi palautettiin käyttöön peruspiirin nimenä, kun peruspiirijako otettiin käyttöön.
Remove ads
Vironniemen kaupunginosat ja naapurit
Vironniemen peruspiiri jakaantuu kolmeen hallinnolliseen osa-alueeseen (kaupunginosaan): Kruununhaka, Kluuvi ja Katajanokka.
Naapurikaupunginosia ovat eteläpuolella sijaitsevan Ullanlinnan peruspiiriin kuuluva Kaartinkaupunki. Lännessä Vironniemeä sivuavat Kampinmalmin peruspiirin osa-alueet Kamppi ja Etu-Töölö. Pohjoispuolella vieressä ovat Kallion peruspiirin Siltasaari Pitkänsillan toisella puolella ja Sörnäinen edellistä itäisemmän Hakaniemensillan takana.
Remove ads
Työpaikka ja koti tuhansille
Vironniemi on erittäin merkittävä työllistäjä (41 588 työpaikkaa, 31.12.2022)[3] ja samalla 13 192 kaupunkilaisen koti (31.12.2024)[2]. Lähes 80 % alueen asuntokannasta on rakennettu ennen vuotta 1960 ja runsas 10 % 1980-luvulla,[1] kun asuntotuotantoa ohjattiin Katajanokalle.
Alueen asukkaiden koulutustaso on koko Helsinkiin verrattuna korkea: vuoden 2023 lopussa 60,3 prosenttia alueen yli 15-vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun muualla Helsingissä luku oli 46,0 prosenttia.[6] Ruotsinkielisiä alueen asukkaista on 9,6 % (31.12.2024), mikä on selvästi korkeampi osuus kuin kaupungissa keskimäärin (5,4 %).[2] Työttömyysaste oli vuonna 2023 Vironniemessä 6,8 prosenttia ja koko Helsingissä 11,1 prosenttia.[7] Valtionveronalaiset tulot olivat Vironniemessä keskimäärin 64 410 euroa, kun muualla Helsingissä ne olivat 42 303 euroa.[8]
Liikenneyhteydet ovat erinomaiset, joskin liikenne on ruuhkaista. Vironniemelle tai sen kautta kulkee lukuisia raitiotie-, linja-auto-, juna- ja lauttareittejä. Metron kaksi asemaa – Rautatientorin metroasema ja Helsingin yliopiston metroasema – sijaitsevat alueella. Liikenneväylät – kadut, ratapiha ja laiturialueet – ovat kuitenkin vallanneet noin 45 % kantakaupungin ytimen maapinta-alasta. Alueella sijaitsee useita arvostettuja koulutuslaitoksia, kuten Helsingin yliopisto ja Sibelius-lukio.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads