id

Kansainvälinen

Lyhenne

id

1. indonesian kielitunnus (kaksikirjaiminen, ISO 639-1)

Suomi

Substantiivi

id (5)

1. (psykologia) viettipohja (psykoanalyysi-teorian mukaan yksi ihmisen mielen kolmesta kerroksesta)

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	id	idit
genetiivi	idin	idien (idein)
partitiivi	idiä	idejä
akkusatiivi	id; idin	idit
sisäpaikallissijat
inessiivi	idissä	ideissä
elatiivi	idistä	ideistä
illatiivi	idiin	ideihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	idillä	ideillä
ablatiivi	idiltä	ideiltä
allatiivi	idille	ideille
muut sijamuodot
essiivi	idinä	ideinä
translatiivi	idiksi	ideiksi
abessiivi	idittä	ideittä
instruktiivi	–	idein
komitatiivi	–	ideine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	idi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• ego, superego (minä, yliminä)

Aiheesta muualla

• id Tieteen termipankissa

Espanja

Verbi

id

1. imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä ir

Latina

Pronomini

id n.

1. (demonstratiivinen) se (viittaa neutrisukuiseen henkilöön, asiaan tai esineeseen)

Taivutus

yksikkö					monikko
sijamuoto	maskuliini	feminiini	neutri		sijamuoto	maskuliini	feminiini	neutri
nominatiivi	is	ea	id		nominatiivi	eī iī	eae	ea
akkusatiivi	eum	eam	id		akkusatiivi	eōs	eās	ea
genetiivi	eius	eius	eius		genetiivi	eōrum	eārum	eōrum
datiivi	eī	eī	eī		datiivi	eīs	eīs	eīs
ablatiivi	eō	eā	eō		ablatiivi	eīs	eīs	eīs

Norja

Substantiivi

id (iden)

1. säynävä, säyne

Ruotsi

Substantiivi

id yl. (2) (yks. määr. iden [luo], mon. epämäär. idar [luo], mon. määr. idarna [luo])

1. säynävä, säyne