lukko
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
- ovessa oleva laite tai mekanismi, joka estää pääsyn johonkin ilman avainta tai muuta keinoa avata ovi
- tuliaseen osa, joka sulkee patruunan lukkopesään
- piilukko
- (urheilu) kamppailulajien ote jolla vastapuolen ruumiinosa sidotaan liikkumattomaksi; nivellukko
Ääntäminen
- IPA: /ˈlukːo/
- tavutus: luk‧ko
Taivutus
Etymologia
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
1. sulkemislaite tai -mekanismi
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: lukollinen
- verbit: lukita, lukkoutua
Yhdyssanat
aikalukko, alkolukko, hajulukko, hakalukko, ilmalukko, infrapunalukko, irtolukko, jalkalukko, ketjulukko, kiväärinlukko, korttilukko, käsilukko, käsivarsilukko, lapsilukko, leukalukko, lukkolaite, lukkoliitos, lukkoneula, lukkopaini, lukkoperä, lukkopesä, lukkopihdit, lukkoseppä, lukkosula, lukkoutua, lukonkieli, munalukko, nestelukko, numerolukko, ohjauslukko, piilukko, rattilukko, rengaslukko, riippulukko, sukkalukko, sähkölukko, takalukkoon, takalukossa, turvalukko, uppolukko, varmuuslukko, vesilukko, virtalukko
Aiheesta muualla
- lukko Kielitoimiston sanakirjassa
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads