lukko

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Lukko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

lukko (1-A)

  1. ovessa oleva laite tai mekanismi, joka estää pääsyn johonkin ilman avainta tai muuta keinoa avata ovi
  2. tuliaseen osa, joka sulkee patruunan lukkopesään
  3. piilukko
  4. (urheilu) kamppailulajien ote jolla vastapuolen ruumiinosa sidotaan liikkumattomaksi; nivellukko

Ääntäminen

  • IPA: /ˈlukːo/
  • tavutus: luk‧ko

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

aikalukko, alkolukko, hajulukko, hakalukko, ilmalukko, infrapunalukko, irtolukko, jalkalukko, ketjulukko, kiväärinlukko, korttilukko, käsilukko, käsivarsilukko, lapsilukko, leukalukko, lukkolaite, lukkoliitos, lukkoneula, lukkopaini, lukkoperä, lukkopesä, lukkopihdit, lukkoseppä, lukkosula, lukkoutua, lukonkieli, munalukko, nestelukko, numerolukko, ohjauslukko, piilukko, rattilukko, rengaslukko, riippulukko, sukkalukko, sähkölukko, takalukkoon, takalukossa, turvalukko, uppolukko, varmuuslukko, vesilukko, virtalukko

Aiheesta muualla

  • lukko Kielitoimiston sanakirjassa
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads