mandrilli

Suomi

Substantiivi

mandrilli (5)

1. paviaanien ja drillin sukuinen, Afrikan Kamerunin ja Gabonin metsissä elävä häntäapinalaji (Mandrillus sphinx)

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑndrilːi/
• tavutus: mand‧ril‧li / man‧dril‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mandrilli	mandrillit
genetiivi	mandrillin	mandrillien (mandrillein)
partitiivi	mandrillia	mandrilleja
akkusatiivi	mandrilli; mandrillin	mandrillit
sisäpaikallissijat
inessiivi	mandrillissa	mandrilleissa
elatiivi	mandrillista	mandrilleista
illatiivi	mandrilliin	mandrilleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mandrillilla	mandrilleilla
ablatiivi	mandrillilta	mandrilleilta
allatiivi	mandrillille	mandrilleille
muut sijamuodot
essiivi	mandrillina	mandrilleina
translatiivi	mandrilliksi	mandrilleiksi
abessiivi	mandrillitta	mandrilleitta
instruktiivi	–	mandrillein
komitatiivi	–	mandrilleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	mandrilli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

englannin sanasta mandrill < luultavasti yhdyssana sanoista man ja drill^[1]

Käännökset

1. Mandrillus sphinx

englanti: mandrill