drilli

Suomi

Substantiivi

drilli (5)

1. yksityiskohtainen ja tarkka, usein toistettava ja iskostava, harjoittelu (esim. lukemisen t. kielten opetuksessa)
2. (urheilu) koordinaatioharjoite tms.
3. (musiikki) sama kuin trilli^[1]

Ääntäminen

• IPA: /ˈdrilːi/
• tavutus: dril‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	drilli	drillit
genetiivi	drillin	drillien (drillein)
partitiivi	drilliä	drillejä
akkusatiivi	drilli; drillin	drillit
sisäpaikallissijat
inessiivi	drillissä	drilleissä
elatiivi	drillistä	drilleistä
illatiivi	drilliin	drilleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	drillillä	drilleillä
ablatiivi	drilliltä	drilleiltä
allatiivi	drillille	drilleille
muut sijamuodot
essiivi	drillinä	drilleinä
translatiivi	drilliksi	drilleiksi
abessiivi	drillittä	drilleittä
instruktiivi	–	drillein
komitatiivi	–	drilleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	drilli-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

drilliharjoittelu, drillipora, drillitehtävä

Substantiivi

Katso artikkeli Drilli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

drilli (5)

1. paviaanien ja mandrillin sukuinen Kamerunin ja Päiväntasaajan Guinean sademetsissä elävä apina (Mandrillus leucophaeus)

Käännökset

1. Mandrillus leucophaeus

englanti: drill

Aiheesta muualla

• drilli Kielitoimiston sanakirjassa