oloinen

Suomi

Adjektiivi

oloinen (38) (ei vertailuasteita)

1. (seuraa genetiivimuotoista adjektiivia) olemukseltaan jonkin kaltainen, joltakin näyttävä/vaikuttava, jotakin muistuttava

   totisen ~ joka vaikuttaa totiselta

Ääntäminen

• IPA: /ˈoloi̯nen/
• tavutus: o‧loi‧nen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	oloinen	oloiset
genetiivi	oloisen	oloisten oloisien
partitiivi	oloista	oloisia
akkusatiivi	oloinen; oloisen	oloiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	oloisessa	oloisissa
elatiivi	oloisesta	oloisista
illatiivi	oloiseen	oloisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	oloisella	oloisilla
ablatiivi	oloiselta	oloisilta
allatiivi	oloiselle	oloisille
muut sijamuodot
essiivi	oloisena (oloisna)	oloisina
translatiivi	oloiseksi	oloisiksi
abessiivi	oloisetta	oloisitta
instruktiivi	–	oloisin
komitatiivi	–	oloisine
vartalot
vokaalivartalo	oloise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	olois-

Etymologia

• substantiivi olo + johdin -inen

Aiheesta muualla

• oloinen Kielitoimiston sanakirjassa