ora

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

ora (10)

  1. kasvin piikki
  2. piikkimäinen työväline
    Naskali on suutarin ora.
    Ota ora ja suurenna reikää.
    Kun poraa ei ollut saatavilla poltettiin reikiä oralla.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈorɑ/
  • tavutus: o‧ra

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

vanha indoeurooppalainen laina[1]

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

orahyty, oralehti, orapaatsama, orapihlaja, oratuomi, poltinora

Aiheesta muualla

  • ora Kielitoimiston sanakirjassa
  • ora Tieteen termipankissa
  • ora Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • ora Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Remove ads

Espanja

Verbi

ora

  1. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä orar
  2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä orar

Italia

Adverbi

ora

  1. nyt

Substantiivi

ora f. (monikko ore[luo])

  1. tunti
    Mi sono svegliato otto ore fa.
  2. aika, hetki
    A che ora si va?
    Il mio canarino canta solo a quest'ora del giorno.
  3. (monikossa) kellonaika
    Che ore sono?

Liittyvät sanat

Kapingamarangi

Verbi

ora

  1. elää

Latina

Substantiivi

ōra

  1. monikkomuoto sanasta ōs
  2. monikon akkusatiivimuoto sanasta ōs

Verbi

ōrā

  1. aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ōrō

Portugali

Verbi

ora

  1. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä orar
  2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä orar

Romania

Substantiivi

ora

  1. (taivutusmuoto) määräinen muoto sanasta oră

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads