oras

Suomi

Substantiivi

oras (41)

Katso artikkeli Oras Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

1. heinäkasvi ennen kasvuaan korreksi

   Vilja on jo oraalla.

Ääntäminen

• IPA: /ˈorɑs/
• tavutus: o‧ras

Etymologia

johdos sanasta ora^[1]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	oras	oraat
genetiivi	oraan	oraiden oraitten
partitiivi	orasta	oraita
akkusatiivi	oras; oraan	oraat
sisäpaikallissijat
inessiivi	oraassa	oraissa
elatiivi	oraasta	oraista
illatiivi	oraaseen	oraisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	oraalla	orailla
ablatiivi	oraalta	orailta
allatiivi	oraalle	oraille
muut sijamuodot
essiivi	oraana	oraina
translatiivi	oraaksi	oraiksi
abessiivi	oraatta	oraitta
instruktiivi	–	orain
komitatiivi	–	oraine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	oraa-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	oras-

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: orastaa, orastua

Yhdyssanat

oraspelto, orastoukka, orasyökkönen, vehnänoras

Aiheesta muualla

• oras Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

Verbi

oras

1. indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä orar

Latina

Verbi

ōrās

1. aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ōrō

Liettua

Substantiivi

oras m.

1. ilma

   oro kokybė - ilman laatu

2. (monikossa) ilma, sää

   orai Lietuvoje šiandien - sää Liettuassa tänään

   orų prognozė - sääennuste

Portugali

Verbi

oras

1. indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä orar