tarve

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Tarve Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

tarve (48-E)

  1. jonkin tai jonkun tarpeellisuuden puutteena koettu tila
    Pitkän paaston jälkeen ruoan tarve on ilmeinen.
    Rakentaminen on tällä hetkellä kiivasta ja puutavaralle on kova tarve.
    Yksin jääneen läheisyyden kaipuu ja seuran tarve on vaikea kätkeä.
    Kyllä tuohon rekkamies tarpeensa tekee.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈt̪ɑrʋeˣ/
  • tavutus: tar‧ve

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

elintarpeet, energiantarve, hellyydentarve, hätätarve, ilmaisutarve, kokonaistarve, kotitarve, luomistarve, luotontarve, perustarve, pätemisentarve, rahantarve, ravinnontarve, tarpeenteko, tarpeentyydytys, tarveaine, tarveaines, tarvearvio, tarve-esine, tarveharkinta, tarvekalu, tarvepainatus, tarvepuu, tykötarpeet, ulostamistarve, unentarve, valkuaistarve, vedentarve, vitamiinintarve

Anagrammit

ravet, terva, varte, verta

Aiheesta muualla

  • tarve Kielitoimiston sanakirjassa
  • tarve Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 948, 1079 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads