reppu

Katso artikkeli Reppu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

reppu (1-B)

1. selässä kannettava pussi, jossa on olkapäiden yli kulkevat hihnat

Ääntäminen

• IPA: /ˈrepːu/, [ˈre̞pːu]
• tavutus: rep‧pu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	reppu	reput
genetiivi	repun	reppujen
partitiivi	reppua	reppuja
akkusatiivi	reppu; repun	reput
sisäpaikallissijat
inessiivi	repussa	repuissa
elatiivi	repusta	repuista
illatiivi	reppuun	reppuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	repulla	repuilla
ablatiivi	repulta	repuilta
allatiivi	repulle	repuille
muut sijamuodot
essiivi	reppuna	reppuina
translatiivi	repuksi	repuiksi
abessiivi	reputta	repuitta
instruktiivi	–	repuin
komitatiivi	–	reppuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	repu-
vahva vartalo	reppu-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

ruotsalainen laina; vrt. muinaisruotsin skræppa, muinaisnorjan skreppa, nykyruotsin skräppa^[1]

Käännökset

1. selässä kannettava pussi, jossa on olkapäiden yli kulkevat hihnat

azeri: arxa çantası englanti: backpack, rucksack espanja: mochila f., (El Salvador, Guatemala, Honduras) bolsón, (Colombia, Venezuela) morral islanti: bakpoki m. japani: バックパック kroatia: ruksak m., ranac m., naprtnjača f. norja (nynorsk): ryggsekk m. portugali: mochila f. puola: plecak m.

ranska: sac à dos m. ruotsi: ryggsäck saksa: Rucksack m. tšekki: batoh m. turkki: sırt çantası ukraina: рюкзак m. uzbekki: ryukzak venäjä: рюкзак m. viro: seljakott, ranits

Liittyvät sanat

• laukku

Johdokset

• adjektiivit: repullinen, reputon
• substantiivit: repullinen, reppuri

Yhdyssanat

eväsreppu, koulureppu, naulareppu, reppufirma, reppumies, reppuruisku, reppuryssä, reppuselkä, reppuselkäinen, rintareppu, satulareppu, selkäreppu

Katso myös

• reputtaa, reputus, reputtaminen

Aiheesta muualla

• reppu Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 493 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa