satama

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Satama Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

satama (10)

  1. paikka, jossa laivoja tai veneitä on ankkurissa tai laituriin kiinnitettynä purkamista ja lastausta varten
    Laiva saapui satamaan aamulla ja sen lastia puretaan parhaillaan.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈsɑt̪ɑmɑ/
  • tavutus: sa‧ta‧ma

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

johdos sanasta sataa vanhassa merkityksessä 'laskeutua'[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

hiilisatama, hätäsatama, jokisatama, kalasatama, kauppasatama, kauttakulkusatama, konttisatama, kotisatama, käyntisatama, laivasatama, laivaussatama, lastaussatama, lauttasatama, lentosatama, luonnonsatama, lähtösatama, merisatama, määräsatama, pienvenesatama, rahtisatama, rekisterisatama, saramanosturi, satama-aallonmurtaja, satama-aika, satama-allas, satama-alue, satamajätkä, satamakapteeni, satamakaupunki, satamalaitos, satamalaituri, satamaluotsi, satamamaksu, satamanosturi, satamapiha, satamapäällikkö, satamarata, satamaselkä, satamaterminaali, satamatyömies, satamaväylä, sisäsatama, sisävesisatama, sotasatama, sulkusatama, suojasatama, syväsatama, talvisatama, turvasatama, ulkosatama, vapaasatama, venesatama, vientisatama, vierassatama, vierasvenesatama, öljysatama

Aiheesta muualla

  • satama Kielitoimiston sanakirjassa
  • satama Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 82 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads