seutu

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

seutu (1)

  1. laajahko, tarkemmin määrittelemätön, maantieteellinen alue
    Kotkan sedulla merellä on hallitseva asema.
    Tavallisesti sudet viihtyvät asumattomalla seudulla.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈseu̯t̪u/
  • tavutus: seu‧tu

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Käännökset

Liittyvät sanat

Synonyymit
Johdokset
  • adjektiivit: seudullinen
Yhdyssanat

alppiseutu, asuinseutu, hartianseutu, järviseutu, kaupunkiseutu, kotiseutu, kulttuuriseutu, lähiseutu, maaseutu, maatalousseutu, napaseutu, pyhänseutu, pääkaupunkiseutu, rajaseutu, rannikkoseutu, ruotsalaisseutu, saloseutu, seutukaava, seutukunta, seutuliikenne, seutulippu, suomalaisseutu, synnyinseutu, syrjäseutu, teollisuusseutu, tunturiseutu, vuoristoseutu, yönseutu

Aiheesta muualla

  • seutu Kielitoimiston sanakirjassa
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads