sormio

Suomi

Substantiivi

sormio (3) (3)

1. (musiikki) käsin soitettava soittimen koskettimisto; musiikki-instrumentin osa

   Urkujen sormio on samantapainen kuin harmonin sormio.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsormio/
• tavutus: sor‧mi‧o

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sormio	sormiot
genetiivi	sormion	sormioiden sormioitten
partitiivi	sormiota	sormioita
akkusatiivi	sormio; sormion	sormiot
sisäpaikallissijat
inessiivi	sormiossa	sormioissa
elatiivi	sormiosta	sormioista
illatiivi	sormioon	sormioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sormiolla	sormioilla
ablatiivi	sormiolta	sormioilta
allatiivi	sormiolle	sormioille
muut sijamuodot
essiivi	sormiona	sormioina
translatiivi	sormioksi	sormioiksi
abessiivi	sormiotta	sormioitta
instruktiivi	–	sormioin
komitatiivi	–	sormioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sormio-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• substantiivi sormi + johdin -io

Käännökset

1. käsin soitettava soittimen koskettimisto; musiikki-instrumentin osa

englanti: manual, keyboard italia: manuale

ruotsi: klaviatur, manual

Liittyvät sanat

näppäimistö, otelauta, pedaali, sormiollinen

Synonyymit

• manuaali

Vieruskäsitteet

• jalkio

Aiheesta muualla

• sormio Kielitoimiston sanakirjassa