suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Jutta Pauliina Urpilainen (s. 4. elokuuta 1975 Lapua[2]) on suomalainen SDP:tä edustava poliitikko ja kansanedustaja vuosina 2003–2019.[3] Urpilainen valittiin Suomen komissaariksi Von der Leyenin komissioon vuosiksi 2019–2024. Urpilainen aloitti tehtävässä 1. joulukuuta 2019. Urpilaisen vastuualueelle kuuluu Euroopan unionin kansainväliset kumppanuudet.[4]
Jutta Urpilainen | |
---|---|
Urpilainen vuonna 2022 |
|
EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari | |
Von der Leyenin komissio
1.12.2019– |
|
Edeltäjä | Neven Mimica |
Suomen valtiovarainministeri | |
Kataisen hallitus
22.6.2011–6.6.2014 |
|
Edeltäjä | Jyrki Katainen |
Seuraaja | Antti Rinne |
Suomen pääministerin sijainen | |
Kataisen hallitus
22.6.2011–6.6.2014 |
|
Edeltäjä | Jyrki Katainen |
Seuraaja | Antti Rinne |
Kansanedustaja | |
19.3.2003–30.11.2019
|
|
Ryhmä/puolue | Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Vaasan vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. elokuuta 1975 Lapua |
Ammatti | luokanopettaja |
Puoliso | Juha Mustonen ( 2006) |
Lapset | 2 |
Tiedot | |
Puolue | SDP |
Koulutus | kasvatustieteiden maisteri (2002) |
Tutkinnot | Jyväskylän yliopisto |
Uskonto | kristinusko[1] |
Aiheesta muualla | |
juttaurpilainen.net | |
Urpilainen toimi SDP:n puheenjohtajana vuosina 2008–2014 ja Kataisen hallituksen valtiovarainministerinä 2011–2014.[5]
Urpilainen on ollut Kokkolan kaupunginvaltuustossa jäsenenä ja puheenjohtaja vuoden 2015 tammikuusta vuoden 2016 elokuuhun, jolloin hän luopui puheenjohtajuudesta perhesyiden vuoksi. Hän oli Kokkolan valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja.[6]
Urpilainen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1994 Kiviniityn lukiosta Kokkolasta. Vuosina 1982–1995 hän opiskeli musiikkia ja tanssia Keski-Pohjanmaan konservatoriossa.[1] Vuonna 2002 Urpilainen valmistui kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta.[3] Samana vuonna Urpilainen levytti joululaulualbumin Jouluisia ajatuksia.[7]
Ennen valintaansa eduskuntaan Urpilainen työskenteli opettajana Helsingissä (2001–2002) ja Kokkolassa (2002–2003).[3]
Urpilainen vaikutti SDP:n nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä edustaen Suomea Euroopan nuorten sosialistien (ECOSY) hallituksessa vuosina 1998–1999. Hän on toiminut useissa kansainvälisissä järjestötehtävissä, kuten Suomen valtuuskunnassa YK:n (2000) ja Unescon (1999, 2001, 2005) yleiskokouksissa.[3]
Vuosina 2000–2019 Urpilainen oli Kokkolan kaupunginvaltuutettu.[3][8] Vuosina 2015–2016 hän toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, jolloin hänestä tuli Kokkolan valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja.[3][9] Eduskuntaan Urpilainen valittiin ensimmäisen kerran vuoden 2003 vaaleissa 5 365 äänellä Vaasan vaalipiiristä.[10] Kevään 2007 eduskuntavaaleissa hänet valittiin jatkokaudelle 7 244 äänellä.[11] Hänen vaalirahoituksensa oli reilut 30 000 euroa, josta merkittävä osa tuli taulukaupan avulla.[12][13] Vuosina 2007–2008 Urpilainen toimi SDP:n eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana.[3]
Helmikuussa 2008 Eero Heinäluoma ilmoitti, ettei aio jatkaa SDP:n johdossa huonon vaalimenestyksen vuoksi. Hän luopui puheenjohtajuudesta kesän 2008 puoluekokouksessa.[14] Urpilainen asettui ehdolle ja voitti lopullisessa äänestyksessä Erkki Tuomiojan äänin 218–132.[15] Hänestä tuli SDP:n ensimmäinen naispuheenjohtaja ja 32-vuotiaana myös nuorin puheenjohtaja.[16] Urpilaisen ensimmäiset vaalit puolueen johdossa olivat syksyn 2008 kunnallisvaalit, joissa SDP menetti kannatustaan.[17]
Kevään 2011 eduskuntavaaleissa SDP:stä tuli toiseksi suurin eduskuntapuolue, vaikka se menetti kolme eduskuntapaikkaa ja 2,3 prosenttiyksikköä kannatuksestaan, sillä keskusta kärsi vielä suuremman tappion.[18] Urpilainen valittiin vaaleissa kolmannelle kaudelleen 11 670 äänellä.[19] Hänen kampanjakulunsa olivat reilut 35 000 euroa, joista omia varoja reilut 15 000 euroa ja loput puolueelta saatua tukea.[20] Vaalien jälkeen hän toimi huhti-kesäkuussa eduskunnan varapuhemiehenä.[3]
Kesällä 2011 vaikeiden hallitusneuvotteluiden jälkeen SDP nousi hallitukseen ja Urpilaisesta tuli Kataisen hallituksen valtiovarainministeri ja samalla Suomen ensimmäinen nainen virassa.[21]
Urpilaisen ollessa valtiovarainministerinä eduskunnassa käsiteltiin Kreikan tukipakettia, ja Suomi vaati hänen johdollaan Kreikalta vakuuksia tukilainoille.[22] Vuonna 2012 talouslehti Financial Times valitsi Urpilaisen Euroopan neljänneksi parhaimmaksi valtiovarainministeriksi.[23] Urpilainen osallistui ministerinä ollessaan vuosina 2012 ja 2013 julkisuudelta suljettuihin Bilderberg-ryhmän kokouksiin. Huomiota herätti, että kokousmatkan kustansi Suomen valtio.[24][25]
Kevään 2014 puoluekokouksessa Urpilainen pyrki neljännelle puheenjohtajakaudelle, mutta hävisi Antti Rinteelle puoluekokousedustajien äänin 257–243.[26] Urpilainen palasi kesäkuussa 2014 jäseneksi ulkoasiainvaliokuntaan ja eduskunnan pankkivaltuustoon, joissa toimi myös ennen ministerikauttaan vuosina 2009–2011.[3] Marraskuussa 2014 Urpilainen ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.[27] Hän oli Vaasan vaalipiirin äänikuningatar lähes 11 600 äänellä.[28] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Urpilainen uusi paikkansa kansanedustajana kerättyään 11 007 ääntä, mikä oli kolmanneksi eniten kaikista Vaasan vaalipiirin ehdokkaista.[29]
Joulukuussa 2019 Urpilainen siirtyi EU-komissaariksi Ursula von der Leyenin johtamaan komissioon, joka aloitti viisivuotiskautensa 1. joulukuuta 2019. Hän on vastuussa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista.[30] Komissaari Urpilainen on aloitti joulukuussa 2021 Global Gateway -projektin, jota on kuvattu vastineeksi Kiinan Vyö ja tie -ohjelmalle. Komissio aikoo siirtää tämän nimikkeen alle 300 miljardin ulkomaanapubudjettinsa.[31]
Urpilainen oli SDP:n ehdokas vuoden 2024 presidentinvaaleissa.[32] Elokuussa 2023 SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin pyysi Urpilaista puolueen presidenttiehdokkaaksi ja Urpilainen kertoi harkitsevansa ehdokkuutta ja ilmoittavansa lopullisen päätöksensä marraskuuhun mennessä.[33] Marraskuussa 2023 Urpilainen ilmoitti puoluevaltuuston kokouksessa lähtevänsä SDP:n presidenttiehdokkaaksi.[34]
Urpilainen sai vaaleissa 4,3 prosenttia äänistä ja jäi kuudennelle sijalle. Helsingin Sanomat kuvaili tulosta ”SDP:lle katastrofaaliseksi”. Kehnoa tulosta selitettiin Pekka Haavistoa hyödyttäneellä taktisella äänestämisellä sekä Urpilaisen vaalikampanjan myöhäisellä aloituksella.[35][36][37][38]
Urpilaisen vaalikampanjan tavoitevaalibudjetiksi ilmoitettiin 700 000 euroa.[39] Urpilaisen kampanja julkaisi vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen ensimmäisenä, 12. tammikuuta 2024. Ilmoituksessa kerrottiin kampanjan keränneen vaalirahoitusta 767 000 euron verran, josta 550 000 euroa tuli SDP:ltä. Kampanja sai tukea "muilta tahoilta" eli erityisesti ammattiliitoilta 111 850 eurolla, josta 30 000 euroa tuli PAMilta ja 30 000 euroa Teollisuusliitossa vaikuttavalta Teollisuusdemarien opintoyhdistys ry:ltä. Yksityishenkilöiltä kampanja sai tukea 35 000 eurolla ja yrityksiltä 60 150 eurolla.[40][41]
Yrityksistä ja yksityishenkilöistä kampanjan suurin ja ainut 1 500 euron ilmoitusrajan ylittänyt tukija oli Sanna Marinin ja tämän entisen erityisavustajan Tuulia Pitkäsen MA/PI Oy, joka tuki kampanjaa 50 000 eurolla.[42][41]
Urpilaisen mielestä Euroopan unionia ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Urpilaisen mukaan kotimaisessa keskustelussa olisi tärkeä pohtia, mihin asiohin EU:n halutaan ottavan kantaa. Urpilainen pitää EU:ta läheisimpänä yhteisönä, jossa on tarjolla leveämmät hartiat kansainvälisen yhteistyön kysymyksissä. Urpilaisen mukaan Suomi on aktiivinen EU-toimija ja hän toivoo, että myös tulevaisuudessa Suomi toisi omia ehdotuksia rakentavasti.[43]
Vuonna 2008 Urpilainen arvosteli sekä Georgiaa että Venäjää kriisin kärjistämisestä sotatoimiin. Urpilaisen mielestä Suomi tarvitsi tuolloin entistä vahvempaa Venäjä-politiikkaa, vahvempaa EU:n ulkopolitiikka sekä vahvempaa Itämeri-politiikkaa. Urpilaisen mukaan tuolloin ei ollut tarvetta turvallisuuspolitiikan tai Nato-suhteen uudelleentarkasteluun. Urpilainen piti tuolloin puolustuspolitiikan varovaisuutta vahvuutena kansainvälisten suhteiden ennakoimattomissa muutoksissa.[44] Vuonna 2014 Urpilainen kuvasi Ukrainan alkanutta kriisiä synkkänä turvallisuuspoliittisena epävarmuutena, jolle hän halusi nopean ja diplomaattisen lopun.[45]
Urpilaisen mielestä taloudessa ja politiikassa on oltava tilaa myös arvokeskustelulle. Urpilainen on toivonut, että talouselämässä puhuttaisiin enemmän siitä, mikä on oikein ja mikä on kohtuullista. Urpilaisen mukaan julkisuudessa olevat ihmiset voivat olla esimerkkejä siitä, ettei uskonnon tarvitse olla tabu, vaan se voi olla normaali osa elämää. Urpilaisen mukaan hänen suhteensa uskontoon on sellainen, ettei hän ole halunnut peitellä sitä, mutta ei myöskään tuoda poikkeuksellisen paljoa julki. Urpilainen on puhunut uskosta ja mediassa on noteerattu Urpilaisen kaulassa roikkuva ristikoru.[46] Urpilaisen mukaan uskonto ja politiikka kytkeytyvät toisiinsa uskonnonvapauden kautta.[47]
Jutta Urpilaisen presidentinvaalikampanjan 2024 kokonaisbudjetti on noin 700 000 euroa. Urpilaisen kampanja on arvioinut saavansa ay-liikkeeltä lahjoituksina 100 000 euroa. Tukea ovat antaneet muun muassa Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuusliiton demarit, jotka molemmat ovat lahjoittaneet 30 000 euroa.[48]
Jutta Urpilaisen isä on SDP:n entinen kansanedustaja Kari Urpilainen.[3] Hänen äitinsä Pirjo Urpilainen (o.s. Töyräs) on opettaja.[5]
Urpilainen on ollut vuodesta 2006 naimisissa ulkoasiainministeriössä työskentelevän Juha Mustosen kanssa.[1] He adoptoivat Kolumbiasta runsaan vuoden ikäisen pojan maaliskuussa 2016, ja Urpilainen jäi loppuvuodeksi pois eduskuntatyöstä hoitaakseen lasta[49] ja luopui Kokkolan valtuuston puheenjohtajuudesta myös perhesyihin vedoten elokuussa 2016.[6] Eduskuntatyöhön Urpilainen palasi vanhempainvapaalta helmikuun alussa 2017.[50] Vuonna 2019 he adoptoivat toisen lapsen Kolumbiasta, 3-vuotiaan tytön[51].
Urpilainen on tunnustuksellinen kristitty. Hänen mukaansa hengellisyys näkyy arvoissa.[47] Urpilaisen kristilliset arvot ovat tulleet kodin perintönä, minkä lisäksi hän on osallistunut kirkon päiväkerhoihin, pyhäkouluun ja rippikouluun. Rippikoulun jälkeen Urpilaisen suhde kristinuskoon lähentyi. Urpilainen oli myös isosena ja seurakuntanuorten toiminnassa sekä nuorisotyön johtokunnassa. Urpilainen on kuvannut kristinuskoa kivijalkana, jonka päälle elämä on rakentunut.[46] Urpilainen pitää vuorisaarnan kultaista sääntöä eettisenä ohjenuoranaan.[52] Urpilainen suhtautuu myönteisesti myös islamiin, jonka viestiksi hän näkee rauhan, moninaisuuden ja suvaitsevaisuuden.[53]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.