Kouvolan rautatieasema

Kouvolan rautatieasema (lyh. Kv) on Kouvolassa, Kymenlaaksossa sijaitseva tärkeä risteysasema. Se sijaitsee 130 kilometrin päässä Helsingin rautatieasemalta, Riihimäen kautta mitattuna. Rautatieaseman yhteyteen on sijoitettu myös linja-autoasema, ja yhdessä ne muodostavat matkakeskuksen, jolta lähtee useita Kouvolan seudun joukkoliikenteen linja-autoja. Asemalla toimii R-Kioski ja muita yrityksiä.

Pikafaktoja Kouvola, Perustiedot ...

Kouvola on yksi Suomen vilkkaimmista rautatien solmukohdista. Sieltä lähtee junia neljään ilmansuuntaan: Lahden oikoradan kautta Helsinkiin, Kotkaan (Kotkan rata), Mikkelin kautta Pieksämäelle ja Kuopioon (Savon rata) sekä Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata).

Kouvola on jaettu 9. tammikuuta 2005 alkaen neljään liikennepaikkaan: Kouvola asema, Kouvola lajittelu, Kouvola tavara ja Kouvola Oikoraide.

Remove ads

Historia

Kouvolan asema syntyi alun perin Kuusankosken tehdasyhdyskunnan tarpeisiin. Ensimmäinen asema valmistui vuonna 1875, ja alkuaikoina se palveli lähinnä tavara-asemana. Vuoden 1885 valtiopäivillä Kouvola valittiin Savon radan risteysasemaksi, minkä myötä asema alkoi nopeasti laajentua.

Vuonna 1889 valmistui uusi asemarakennus vanhan itäpuolelle. Sen viereen rakennettiin yömajarakennus, jota laajennettiin ravintolasiivellä vuonna 1912. Rautatiehallitus korotti Kouvolan I luokan asemaksi vuonna 1916.

Vetureille oli tallipaikkoja parhaimmillaan 40, kolmessa eri rakennuksessa. Osa näistä on edelleen käytössä.

Vuonna 1909 rakennettiin alikulkukäytävä, joka oli vain 2,3 metriä leveä. Vasta vuonna 1931 valmistui leveä alikulkutie ratapihan ali.^[4]

Nykyisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Eero A. Kajava^[5]. Uusi asemarakennus, Kouvolan matkakeskus, vihittiin käyttöön syyskuussa 1960. Valmistuessaan se oli kooltaan Suomen suurin heti Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Asemanseutu sai myös uuden ilmeen, kun linja-autoasema muutti rautatieaseman yhteyteen. Uusi henkilöratapiha tunneleineen, asfaltoituine laitureineen ja laiturikatoksineen valmistui lopullisesti vuonna 1966.^[6] Aseman lipunmyynti lakkautettiin vuonna 2016 ja entisen lipunmyyntitoimiston tilaan avattiin R-kioski, joka myös myy junalippuja.

Kouvolan alueella on rakenteilla suuri junarahtiterminaali, jossa voitaisiin käsitellä jopa kilometrin pituisia konttijunia. Terminaalin rakentaminen aloitettiin vuonna 2019. Terminaalista oli tarkoitus liikennöidä konttijunia Venäjän kautta Kiinaan,^[7] mutta yhteys on korvattu muilla reiteillä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurausten takia.^[8] Asematunnelin etelänpuoleisen tunnelinpään saneeraus tuli valmiiksi vuonna 2021. Kouvola RRT (rautatie-maantieterminaali, Rail-Road) valmistui vuonna 2022, seuraavana vuonna terminaalitoiminta lopulta käynnistyi.

Remove ads

Junien lähtöraiteet

Lisätietoja Raide, Raiteelta liikennöivät junat ...

Raide	Raiteelta liikennöivät junat
1	Helsinki–Kuopio–Oulu reitin kaukojunat (S 69 käyttää kuitenkin raidetta 3) sekä arkisin kello 4:50 lähtevä Z-juna Helsinkiin.
3	Osa Kotkan sataman ja Lahden lähijunista O-tunnuksin.
4	Osa Kotkan sataman ja Lahden lähijunista O-tunnuksin.
6	Kaukojunat Karjalan radalta Helsinkiin. Osa junista käyttää kuitenkin raidetta 4.
7	Kaukojunat Karjalan radalle. Osa junista käyttää kuitenkin raidetta 4.
9	Osa Kotkan sataman lähijunista O-tunnuksin ja yksi arkiaamun lähijunavuoro Helsinkiin Z-tunnuksella.
10	Osa Kotkan sataman ja Lahden lähijunista O-tunnuksin sekä yksi arkiaamun lähijunavuoro Helsinkiin Z-tunnuksella.
Lähde:^[9]

Raiteilla 2, 5 ja 8 ei ole laituria eivätkä ne siten ole asemalla pysähtyvien henkilöjunien käytössä.

Remove ads

Hankkeet

Kouvola–Kotka/Hamina -hankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia. Hanke tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Rakentaminen käynnistyi 2020 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2025.

Itärata nopeuttaa raideliikenteen matka-aikoja laajasti itäisessä Suomessa. Tavoitteena on kolmen tunnin junayhteys Kuopiosta, Joensuusta ja Pietarista Helsinkiin. Sen mahdollistaa nopea junakalusto, jonka kulkunopeus on noin 300 km/h. Itäradan kannalla olevat kaupungit ja kunnat (Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi, Varkaus, Pieksämäki, Siilinjärvi, Suonenjoki, Lapinlahti, Kitee, Parikkala, Mäntyharju ja Taipalsaari) tekivät päätöksen, että ovat valmiit rahoittamaan uuden itäisen ratayhteyden suunnittelua, jos linjaus kulkee Porvoon ja Kouvolan kautta.

Aseman ympäristö

Asemarakennus on esimerkki 1960-luvun alun arkkitehtuurista. Se koostuu kaksisiipisestä asemarakennukseta, jonka toisessa siivessä on asematilat ja ravintola ja toisessa aseman toimintaan liittyneet virastot. Samassa yhteydessä rakennettu postitalo liittyy löyhästi asemarakennukseen.^[5]^[10] Asemarakennus on ulkoasultaan eleetön, toisin kuin betonirakenteiset asemalaiturien katokset. Niiden alapintojen muotoa Museovirasto kuvaa lennokkaaksi ja laiturialuetta ylipäätään oleelliseksi asemaympäristön osaksi.^[10]

Asemarakennuksen itäpuolella, radan suuntaisena, on myös arkkitehti Kajavan suunnittelema modernistinen valtion virastotalo, joka valmistui vuonna 1967.^[11]

Ratapihan eteläpuolella on rautatievarikon alue, joka kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Varikon alueella on rivi vuosina 1887–1937 rakennettuja punatiilisiä rakennuksia, jotka ovat lähes ainoat vanhat rakennukset rautatieaseman ympäristössä. Rakennusrivi koostuu kolmesta veturitallista ja entisestä pajasta.^[12] Veturitalleista kaksi ja pajarakennus ovat Bruno Granholmin suunnittelemia, kuten myös kahden veturitallin välissä oleva punatiilinen varikon konttorirakennus. Paja, konttorirakennus ja veturitallit on suojeltu.^[10]

Aseman länsipuolelle, noin 300 metrin päässä asemasta olevaan Pilkepuistoon on sijoitettu vuonna 1929 valmistettu höyryveturi Tk3 859 nimeltään Ruuhveltti.^[13] Veturi painaa 78 tonnia ja kykeni tuottamaan 690 hevosvoiman tehon. Veturi kunnostettiin vuonna 2019^[14]. Kaupungille vuonna 1970 lahjoitettu veturi oli vuoteen 2022 asti näytteillä lähempänä asemarakennusta, 1-raiteen vieressä. Se siirrettiin Pilkepuistoon kesällä 2022 ja saman vuoden syksyllä sille valmistui puurakenteinen katos.^[15]