ape

Suomi

Substantiivi

ape (48-B)

1. koostumukseltaan vaihteleva olkisilppuun tai ruumeniin jauhoja sekoittamalla saatava hevosen tai naudan rehu

   Hevoset appeelle!

2. (kuvaannollisesti, leikkimielinen) ruoka

   Nyt mahani kaipaa apetta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑpeˣ/
• tavutus: a‧pe

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ape	appeet
genetiivi	appeen	appeiden appeitten
partitiivi	apetta	appeita
akkusatiivi	ape; appeen	appeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	appeessa	appeissa
elatiivi	appeesta	appeista
illatiivi	appeeseen	appeisiin appeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	appeella	appeilla
ablatiivi	appeelta	appeilta
allatiivi	appeelle	appeille
muut sijamuodot
essiivi	appeena	appeina
translatiivi	appeeksi	appeiksi
abessiivi	appeetta	appeitta
instruktiivi	–	appein
komitatiivi	–	appeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	appee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	apet-

Etymologia

• verbi appaa^[1] (heikko vartalo apa- ) + johdin -e

Käännökset

1. karjan ravinto

englanti: (cattle) feed ruotsi: sörpa

viro: rokk

Liittyvät sanat

• appaa

Aiheesta muualla

• ape Kielitoimiston sanakirjassa

Ainu

Substantiivi

ape

1. tuli

Liittyvät sanat

• ape nipek, ape ruy, ape ari, ape us, cise uhuy, siruhuy, apeesinot/ape'esinot

Lähteet

• Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
• Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Englanti

Substantiivi

ape (monikko apes)

1. ihmisapina, apina

Liittyvät sanat

• monkey

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	apes
part. prees.	aping
imp. & part. perf.	aped

ape

1. matkia, jäljitellä, apinoida

Interlingua

Substantiivi

ape

1. mehiläinen

Liittyvät sanat

• apicula

Italia

Substantiivi

ape f. (monikko api[luo])

1. mehiläinen

Latina

Substantiivi

ape

1. yksikön ablatiivimuoto sanasta apis

Norja (bokmål)

Substantiivi

ape m./f.

1. apina

Verbi

ape

1. matkia, apinoida

Norja (nynorsk)

Substantiivi

ape m./f.

1. apina

Verbi

ape

1. rinnakkainen infinitiivimuoto verbistä apa