golf

Katso artikkeli Golf Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

golf (5)

1. peli, jossa palloa ja mailaa pelivälineinä käyttäen pyritään lyömään pallo mahdollisimman vähin lyönnein pelikentän reikiin

Ääntäminen

• IPA: /ˈgolf/
• tavutus: golf

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	golf	golfit
genetiivi	golfin	golfien (golfein)
partitiivi	golfia	golfeja
akkusatiivi	golf; golfin	golfit
sisäpaikallissijat
inessiivi	golfissa	golfeissa
elatiivi	golfista	golfeista
illatiivi	golfiin	golfeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	golfilla	golfeilla
ablatiivi	golfilta	golfeilta
allatiivi	golfille	golfeille
muut sijamuodot
essiivi	golfina	golfeina
translatiivi	golfiksi	golfeiksi
abessiivi	golfitta	golfeitta
instruktiivi	–	golfein
komitatiivi	–	golfeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	golfi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

englannin sanasta golf^[1]

Käännökset

1. golfpeli

azeri: qolf englanti: golf espanja: golf m. hollanti: golf n. italia: golf m. japani: ゴルフ kroatia: golf m.

norja (nynorsk): golf m. ranska: golf m. ruotsi: golf yl. saksa: Golf n. turkki: golf uzbekki: golf venäjä: гольф

Liittyvät sanat

draiveri, golfata, golfaaja, golffari, putata, puttaus, putteri, puumaila, rautaviitonen, viheriö

Yhdyssanat

golfauto, golfhousut, golfinpelaaja, golfkenttä, golfkierros, golfklubi, golfkyynärpää, golfkärry, golfmaila, golfosake, golfpallo, minigolf, pienoisgolf, ratagolf

Aiheesta muualla

• golf Kielitoimiston sanakirjassa
• golf Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 5078 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Englanti

Substantiivi

golf (ei monikkoa)

1. golf
2. radioaakkosten G-kirjain

Ääntäminen

• IPA: /ˈgɒlf/

Liittyvät sanat

• golf club, golf course, golfer

Sanaliitot

• golf croquet

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	golfs
part. prees.	golfing
imp. & part. perf.	golfed

golf

1. golfata, pelata golfia

Ääntäminen

• IPA: /ˈgɒlf/

Liittyvät sanat

• golfer

Espanja

Substantiivi

golf m. (ei monikkoa)

1. golf

Hollanti

Substantiivi

golf m./f. (monikko golven)

1. aalto
2. merenlahti

Substantiivi

golf n. (ei monikkoa)

1. golf

Verbi

golf

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä golven
2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golven
3. imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä golven

Verbi

golf

1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä golfen
2. (käänteisen sanajärjestyksen yhteydessä) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golfen
3. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golfen

Italia

Substantiivi

golf m. (ei monikkoa)

1. golf

1. neulepaita, villapaita

Katalaani

Substantiivi

golf m. (monikko golfs)

1. (maantiede) merenlahti

   el Golf de Finlàndia ‒ Suomenlahti

Liittyvät sanat

• badia

Substantiivi

golf m. (ei monikkoa)

1. (urheilu) golf

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö
nominatiivi	gȍlf
genetiivi	gȍlfa
datiivi-lokatiivi	gȍlfu
akkusatiivi	gȍlf
vokatiivi	golfe
instrumentaali	gȍlfom

gȍlf m. 

1. golf

Ääntäminen

• IPA: /gôlf/
• tavutus: golf

Liittyvät sanat

• golfski

Aiheesta muualla

• gȍlf Školski rječnik hrvatskoga jezika

Ranska

Substantiivi

golf m. (ei monikkoa)

1. golf

Aiheesta muualla

• golf Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi

Substantiivi

golf yl. (yks. määr. golfen[luo], ei monikkoa)

1. (urheilu) golf

Substantiivi

golf yl. (3) (yks. määr. golfen[luo], mon. epämäär. golfer[luo], mon. määr. golferna [luo])

1. lahti, merenlahti

   Mexikanska golfen - Meksikonlahti

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

golfarkitekt, golfbana, golfboll, golfbyxor, golfklubba, golfspelare, bangolf, frisbeegolf, discgolf, fotbollsgolf, minigolf, äventyrsgolf