kerta

Suomi

Substantiivi

kerta (9-K)

1. yksittäinen tapahtuma, joka voi olla tapahtumasarjan osana tai saattaa toistua sattumalta

   Monta kertaa olen ajatellut sinua ja toivonut sitä kertaa takaisin.

   Kerta kiellon päälle, jotta tulee varmasti tehdyksi.

   Tulisipa se kerta uudelleen.

   Saimme neloset: syntyi neljä lasta kerralla.

   kerta kerran jälkeen, kerrasta kertaan

2. hetki, ajankohta, tilaisuus kun jotain tapahtuu

   Sillä kertaa onnistuin.

   Viime kerrasta onkin jo aikaa.

   Ensi kerralla sitten...

   yhden kerran, kaksi kertaa

   joka kerta

3. (yhdyssanojen jälkiosana) kerros; tietty yhteenkuuluvien osien kokonaisuus

   yläkerta, alakerta

   vaatekerta

   vuosikerta

   äänikerta

Ääntäminen

• IPA: /ˈkert̪ɑ/
• tavutus: ker‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kerta	kerrat
genetiivi	kerran	kertojen (kertain)
partitiivi	kertaa	kertoja
akkusatiivi	kerta; kerran	kerrat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kerrassa	kerroissa
elatiivi	kerrasta	kerroista
illatiivi	kertaan	kertoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kerralla	kerroilla
ablatiivi	kerralta	kerroilta
allatiivi	kerralle	kerroille
muut sijamuodot
essiivi	kertana	kertoina
translatiivi	kerraksi	kerroiksi
abessiivi	kerratta	kerroitta
instruktiivi	–	kerroin
komitatiivi	–	kertoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kerra-
vahva vartalo	kerta-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

Balttilainen laina, joka on alkuaan tarkoittanut ’lyöntiä, iskua’. Vrt. liettuan kertù ’lyön’.^[1]

Käännökset

1. yksittäinen tapahtuma

bulgaria: път m. englanti: time espanja: vez f. hollanti: keer m. puola: raz ranska: fois f.

romania: oară f., dată f. ruotsi: gång saksa: Mal n. turkki: kere, öğün venäjä: раз viro: kord, puhk

Liittyvät sanat

• kerran
• kerroin
• kertaa
• kertaaja
• kertaakaan
• kertaheitolla
• kertakäynti

Johdokset

• kertaus
• kerrata
• kertailla
• kertautua
• substantiivit: kerrasto

Yhdyssanat

alakerta, elämäkerta, esityskerta, hirsikerta, huiluäänikerta, katselukerta, kerta-annos, kerta-astia, kertaerä, kertahyödyke, kertakäyttö, kertalippu, kertaluku, kertamaksu, kertamuovi, kertapakkaus, kertapalkkio, kertapoisto, kertarysäys, kertasinko, kertatuli, kertavaippa, käyntikerta, monikerta, näyttökerta, purjekerta, satakerta, vaatekerta, vuosikerta, yläkerta, äänikerta

Aiheesta muualla

• kerta Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 673, 1327, 1330 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Adverbi

kerta

1. (arkikieli) kerran

   Yks kerta kun tapasimme, hän sanoi muuttavansa ulkomaille.

   Kerta, joskus muinoin, se tapahtui, mutta ei kertaakaan sen jälkeen.

   Ei sitten, jos et kerta uskalla.

Käännökset

1. kerran

Ks. kerran

Aiheesta muualla

• kerta Kielitoimiston sanakirjassa