pappi

Katso artikkeli Pappi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

pappi (5-B) (monikko papit)

1. henkilö, joka suorittaa ammatikseen erilaisia uskonnollisia menoja ja toimituksia
2. (slangia) yleensä puinen kapula, jota käytetään kalastuksessa lyömään kala tajuttomaksi tai hengiltä

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑp.pi/
• tavutus: pap‧pi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pappi	papit
genetiivi	papin	pappien (pappein)
partitiivi	pappia	pappeja
akkusatiivi	pappi; papin	papit
sisäpaikallissijat
inessiivi	papissa	papeissa
elatiivi	papista	papeista
illatiivi	pappiin	pappeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	papilla	papeilla
ablatiivi	papilta	papeilta
allatiivi	papille	papeille
muut sijamuodot
essiivi	pappina	pappeina
translatiivi	papiksi	papeiksi
abessiivi	papitta	papeitta
instruktiivi	–	papein
komitatiivi	–	pappeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	papi-
vahva vartalo	pappi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

slaavilainen laina;^[1] samaa juurta on myös sana poppa(mies)

Käännökset

1. henkilö, joka suorittaa ammatikseen erilaisia uskonnollisia menoja ja toimituksia

englanti: priest espanja: cura, sacerdote, (seurakunnan) párroco grönlanti: palasi, palase (vanha kirjoitusasu) italia: prete m., (katolilainen) sacerdote m. koltansaame: papp kroatia: svećenik m. latvia: mācītājs m. liivi: päp puola: ksiądz m., czarny, kapłan ranska: prêtre, (katolilainen) curé, abbé m., (protestanttinen) pasteur

romania: preot m. ruotsi: präst saksa: (katol. ~) Priester m., (prot. ~) Pfarrer m. tanska: præst tšekki: kněz turkki: papaz unkari: pap venäjä: поп, священник, (protestanttinen) пастор, (pakanauskonnon) жрец viro: papp, kirikuõpetaja, pastor, preester

Liittyvät sanat

• ylipappi
• pastori, rovasti, piispa, paavi

Johdokset

• adjektiivit: papillinen
• etuliitteet: pappis-
• substantiivit: papisto, papitar, pappeus, pappila

Yhdyssanat

herännäispappi, leipäpappi, lähetyspappi, merimiespappi, miespappi, nuorisopappi, papinkaapu, papinkaulus, papinkaura, papinkirja, papinpuku, papintappaja, papintodistus, papinura, papinvaali, papinvala, papinvirka, pappeinkokous, rippipappi, sairaalapappi, sotilaspappi, talkoopappi, tunturipappi, turistipappi, uhripappi, vankilapappi, vihkipappi

Idiomit

• ei olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä

Aiheesta muualla

• pappi Kielitoimiston sanakirjassa
• pappi Tieteen termipankissa
• pappi Suomen etymologisessa sanakirjassa
• pappi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
• Artikkeli 786 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viro

Substantiivi

pappi

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta papp
2. (taivutusmuoto) yksikön aditiivi- l. lyhyt illatiivimuoto sanasta papp