raja

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Raja Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

raja (9)

  1. se, mihin jokin muu konkreettinen tai kuviteltu asia loppuu, ja mistä toinen alkaa
  2. se, mihin yksi hallinnollinen alue loppuu, ja mistä toinen alkaa
    Äärimmäisellä rajalla kaikki päättyy.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈrɑjɑ/, [ˈrɑjɑ]
  • tavutus: ra‧ja

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

slaavilainen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

alaraja, alueraja, aluevesiraja, enimmäisraja, eteläraja, haamuraja, hiusraja, hylkäysraja, ikäraja, itäraja, kaakkoisraja, kalastusraja, karsintaraja, katonraja, kestävyysraja, kimmoraja, koillisraja, kuuloraja, kyllästymisraja, lumiraja, luoteisraja, länsiraja, metsänraja, murtoraja, nälkäraja, puuraja, raja-aita, raja-alue, raja-arvo, raja-asema, raja-asukas, raja-asutus, rajaeste, rajaheitto, rajahinta, rajajoki, rajajääkäri, rajakahakka, rajakartta, rajakatkaisin, rajakauppa, rajakaupunki, rajakerros, rajakivi, rajakohta, rajakulma, rajakuormitus, rajakustannus, rajakylä, rajakäyrä, rajaliikenne, rajalinja, rajaloikkari, rajaloukkaus, rajalyönti, rajamaa, rajamerkki, rajametsä, rajamies, rajamitta, rajamuuri, rajanaapuri, rajanjärjestely, rajankäynti, rajanloikkaus, rajanopeus, rajanpinta, rajantarkastus, rajantarkistus, rajanveto, rajanylittäjä, rajanylitys, rajanylityspaikka, rajapaalu, rajapaikka, rajapallo, rajapartio, rajapuomi, rajapyykki, rajarauha, rajariita, rajarikko, rajaselkkaus, rajaseutu, rajasilta, rajasopimus, rajasulku, rajasävel, rajataistelu, rajatapaus, rajatarkastaja, rajatarkastus, rajatiede, rajatieto, rajatila, rajatulkki, rajatulli, rajatulo, rajatuomari, rajatuotto, rajavartija, rajavartio, rajavartiolaitos, rajavartiomies, rajavartiosto, rajavero, rajaviitta, rajaviiva, rajaviranomainen, rajavyöhyke, rajavälikohtaus, sivuraja, takaraja, tavunraja, tavuraja, tilusraja, toleranssiraja, tukanraja, tulliraja, tulvaraja, vaihteluraja, valtakunnanraja, valtionraja, vedenraja, vesiraja, viljelyraja, virheraja, vyöhykeraja, vähimmäisraja, yläraja, ääriraja

Aiheesta muualla

  • raja Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

raja

  1. (murteellinen) kuluneesta kengästä

Liittyvät sanat

Yhdyssanat
Remove ads

Espanja

Substantiivi

raja f.

  1. (halkaisemalla tehty) halkeama, vako, rako, särö
  2. sälö, lastu
  3. (alatyyliä, Chile) persvako
  4. (alatyyliä, Espanja) naisen ulkosynnyttimet

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

  • raja Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Hindi

Latinisointi

rājā

  1. transkriptio sanasta राजा

Indonesia

Substantiivi

raja

  1. kuningas

Kroatia

Substantiivi

yksikkö
nominatiivirája
genetiivirájē
datiivi-lokatiiviráji
akkusatiiviráju
vokatiivirajo
instrumentaalirájōm

rája f. 

  1. (historia) Osmanien valtakunnassa veroa maksaneet ei-muslimit
  2. (puhekieltä) rahvas
  3. (puhekieltä) sakki, joukkio

Ääntäminen

  • IPA: /'rǎːja/
  • tavutus: ra‧ja

Aiheesta muualla

  • rája Hrvatski jezični portal
  • rája Školski rječnik hrvatskoga jezika

Substantiivi

rȁja

  1. yksikön genetiivimuoto sanasta raj
Remove ads

Malaiji

Substantiivi

raja

  1. kuningas

Viro

Substantiivi

raja (gen raja, part raja)

  1. raja

Liittyvät sanat

Synonyymit

Substantiivi

raja

  1. yksikön genetiivimuoto sanasta rada

Verbi

raja

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä rajama
  2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä rajama
  3. imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä rajama

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads