soitto

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

soitto (1-C)

  1. soittaminen puhelimella; puhelinsoitto
  2. soittaminen musiikki-instrumentilla; kellon soittaminen
  3. soittimien tai kellon soitosta muodostuva musiikki tai ääni
  4. levysoittimen tms. soittaminen
  5. merkkiääni

Ääntäminen

  • IPA: /ˈsoi̯t̪ːo/
  • tavutus: soit‧to

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

alkusoitto, harhasoitto, iltasoitto, kellojensoitto, kellonsoitto, kitaransoitto, loppusoitto, pianonsoitto, pitkäsoitto, puhelinsoitto, sellonsoitto, soitonopettaja, soittoharrastus, soittokaveri, soittokello, soittokone, soittokunta, soittolava, soittolista, soittoläksy, soittonappi, soittonappula, soittoniekka, soitto-opinnot, soitto-oppilas, soittopeli, soittopyyntö, soittopöytä, soittorasia, soittoruokala, soittotaito, soittotekniikka, soittotunti, soittoääni, suunsoitto, torvisoitto, urkujensoitto, vikasoitto, virhesoitto, viulunsoitto, välisoitto, yhteissoitto

Aiheesta muualla

  • soitto Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 727 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads