Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan

Tämä on luettelo Suomen tasavallan alueella sijaitsevista tai sijainneista kaupungeista perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä.

Turku on Suomen vanhin kaupunki.

Ennen vuotta 1959 perustetut kaupungit

Suomen kaupungit, joista viimeisenä kaupungiksi tuli Lahti vuonna 1905, saivat perinteiset kaupunkioikeudet ja toisaalta velvollisuudet. Nämä oikeudet ja velvollisuudet myönsi kuningas, kuningatar tai keisari. Muutamat uusimmat niistä olivat ennen kaupungiksi tuloaan olleet jonkin aikaa kauppaloita.

Nro	Nimi	Perustamisvuosi	Muuta	Viite
1.	Turku	1229	Syntyi 1200-luvun lopulla. Nykytulkinnan mukaan kaupunki perustettiin sen sijaan että se olisi syntynyt vähitellen, mutta perustamisvuotta ei tiedetä. Turun oman näkemyksen mukaan kaupunki on perustettu 1229.	lähde?
2.	Ulvila	1365 (2000)	Lakkasi olemasta kaupunki 1558, kun kaupunki siirrettiin Poriin. Ulvilan kunnasta tuli uudestaan kaupunki vuonna 2000.	[1]
3.	Porvoo	1347 tai noin 1380	Lakkautettiin kahdesti 1500-luvulla, perustettiin viimeisen kerran vuonna 1602.	[2][3]
4.	Viipuri	Keskiaika	Viipurille vahvistettiin kaupunginoikeudet vuonna 1403, mutta tätä ei voida varmasti pitää perustamisvuotena, koska ei tiedetä, oliko kyseessä jo olemassaolleiden oikeuksien vahvistaminen vai kokonaan uusien myöntäminen. Ruotsi joutui luovuttamaan Viipurin Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava Viipuri Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta kaupunki oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.	–
5.	Rauma	1442	–	[4]
6.	Naantali	1443	–	[5]
7.	Tammisaari	1546	Yhdistyi vuonna 2009 Karjaan kaupungin ja Pohjan kunnan kanssa Raaseporin kaupungiksi	[6]
8.	Helsinki	1550	–	[7]
9.	Pori	1558	–	[8]
10.	Oulu	1605	–	[9]
11.	Vaasa	1606	Alun perin Mustasaari, vuodesta 1611 Vaasa. Siirrettiin 1852 nykyiselle paikalleen ja uudeksi nimeksi tuli Nikolainkaupunki, vuodesta 1917 jälleen Vaasa.	[9]
12.	Uusikaupunki	1617	–	[10]
13.	Käkisalmi	1618	Novgorodin valtio perusti 1294 Vuoksen suuhun linnan, jonka viereen syntyi kaupunkimainen yhdyskunta. Ruotsi sai Käkisalmen Stolbovan rauhassa 1617 ja myönsi sille kaupunginoikeudet seuraavana vuonna. Kaupunki tuhoutui suuressa Pohjan sodassa ja Ruotsi joutui luovuttamaan Käkisalmen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721. Kaupunki perustettiin uudestaan 1784 ja liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava Käkisalmi Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta kaupunki oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.	–
14.	Taipale	1618	Lakkautettiin vuonna 1646. (Ruotsi joutui luovuttamaan entisen Taipaleen kaupungin alueen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja alue liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava entisen kaupungin alue Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta alue oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.)	[11]
15.	Kokkola	1620	–	[9]
16.	Uusikaarlepyy	1620	–	[9]
17.	Tornio	1621	–	[9]
18.	Salmi	1632	Lakkautettiin 1650. (Ruotsi joutui luovuttamaan entisen Salmin kaupungin alueen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja alue liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava entisen kaupungin alue Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta alue oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.)	–
19.	Sortavala	1632 tai 1643	Ruotsi joutui luovuttamaan Sortavalan Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721, jolloin menetti kaupunkioikeudet. Kaupunki perustettiin uudelleen 1783 ja liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava Sortavala Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta kaupunki oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.	–
20.	Hämeenlinna	1639	–
21.	Savonlinna	1639	Tuhoutui sodassa 1650-luvulla ja vuonna 1683 kaupunginoikeudet peruutettiin, uudestaan kaupungiksi 1784. Ruotsi joutui luovuttamaan Savonlinnan Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa.	[9]
22.	Lappeenranta	1649	Ruotsi joutui luovuttamaan Lappeenrannan Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa.	[9]
23.	Raahe	1649	Nimeltään alun perin Salo.	[9]
24.	Kristiinankaupunki	1649	Alun perin Koppöstad, vuodesta 1651 Kristiinankaupunki.	–
25.	Kajaani	1651	–	[9]
26.	Brahea	1652	Lakkautettiin vuonna 1681. Lieksa, jonka alueella Brahea sijaitsi, tuli kauppalaksi 1936 ja kaupungiksi 1973.	–
27.	Kuopio	1652	Taantui tavalliseksi kirkonkyläksi 1670-luvulla, uudestaan kaupungiksi v. 1775.	–
28.	Pietarsaari	1652	–	[9]
29.	Hamina	1653	Alun perin Vehkalahden Uusikaupunki, joka tuhoutui suuressa Pohjan sodassa. Sodan jälkeen uudelleenrakennettu kaupunki ristittiin Haminaksi 1723. Ruotsi joutui luovuttamaan Haminan Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa.	[12]
30.	Kurkijoki	1668	Lakkautettiin noin vuonna 1700. (Ruotsi joutui luovuttamaan entisen Kurkijoen kaupungin alueen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja alue liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava entisen kaupungin alue Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta alue oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.)	–
31.	Loviisa	1745	Alun perin Degerby, vuodesta 1752 Loviisa.	[9]
32.	Tampere	1779	–	[9]
33.	Kaskinen	1785	–	[9]
34.	Jyväskylä	1837	–	[9]
35.	Mikkeli	1838	–	[9]
36.	Heinola	1839	–	[9]
37.	Joensuu	1848	–	[9]
38.	Maarianhamina	1861	–	[9]
39.	Kemi	1869	–	[9]
40.	Hanko	1874	–	[9]
41.	Kotka	1879	Epäitsenäinen Kotkan etukaupunki vuodesta 1868, täydet kaupunginoikeudet 1879.	[13]
42.	Iisalmi	1891	Epäitsenäinen kauppala vuodesta 1860.	[9]
43.	Lahti	1905	Epäitsenäinen kauppala vuodesta 1878.	[9][14]
Huomautus: Punaisella taustalla on korostettu kaupungit, joita ei ollut olemassa vuonna 1959, jolloin Suomessa oli 35 kaupunkia.

Ne Suomen kunnat, jotka saivat vuoden 1959 lain mukaisen ns. uuden kaupungin aseman

Kaupungeille kertyneet raskaat velvoitteet johtivat 1900-luvulla siihen, että Suomeen ei syntynyt yhtään kaupunkia yli viiteenkymmeneen vuoteen. Vuonna 1905 kauppalasta kaupungiksi muuttunut Lahti oli Suomen nuorin kaupunki, kunnes vuonna 1959 säädetyn lain mukaan vuodesta 1960 lähtien muutettiin kauppaloita kaupungeiksi siten, etteivät niitä kuitenkaan alkaneet koskea kaikki kaupunkeja koskeneet perinteiset säädökset kuten velvollisuus maistraatin, raastuvanoikeuden ja kunnallisen poliisilaitoksen ylläpitoon sekä kaupunginvoudin ja kaupunginviskaalin virkoihin. Nämä kaupungit, toisin kuin vanhemmat kaupungit, kuuluivat tuomiokuntaan. Maistraatin sijasta niissä oli järjestysoikeus. Näistä uudenlaisessa kaupungin asemassa olleista kaupungeista käytettiin epävirallista nimitystä uudet kaupungit ja vastaavasti perinteisessä kaupungin asemassa olleista vanhat kaupungit.

1. Hyvinkää v. 1960 ^[9], kauppala vuodesta 1926.
2. Kouvola v. 1960 ^[9], kauppala vuodesta 1923.
3. Riihimäki v. 1960 ^[9], kauppala vuodesta 1922.
4. Rovaniemi v. 1960 ^[15], kauppala vuodesta 1929.
5. Salo v. 1960 ^[16], rajoitetut kauppalan oikeudet 1860, täydet oikeudet 1887, tuhoutuu tulipalossa 1888, uudet kauppalanoikeudet 1890.
6. Seinäjoki v. 1960 ^[9], kauppala vuodesta 1931.
7. Pieksämäki v. 1962 ^[9], Pieksämän kauppala 1930, vuodesta 1948 Pieksämäki.
8. Varkaus v. 1962 ^[9], kauppala vuodesta 1929.
9. Valkeakoski v. 1963, kauppala vuodesta 1923.
10. Forssa v. 1964, kauppala vuodesta 1923.
11. Vammala v. 1965, epäitsenäinen kauppala 1912, kauppala 1915, yhdistyi 2009 Mouhijärven ja Äetsän kanssa Sastamalan kaupungiksi.
12. Järvenpää v. 1967, kauppala vuodesta 1951.
13. Lohja v. 1969, kauppala vuodesta 1926.
14. Loimaa v. 1969, kauppala vuodesta 1922.
15. Kerava v. 1970, kauppala vuodesta 1924.
16. Imatra v. 1971, kauppala vuodesta 1948.
17. Ylivieska v. 1971, kauppala vuodesta 1965.
18. Espoo v. 1972, kauppala vuodesta 1963.
19. Kankaanpää v. 1972, kauppala vuodesta 1967.
20. Kauniainen v. 1972, kauppala vuodesta 1920.
21. Kemijärvi v. 1973, kauppala vuodesta 1957.
22. Kuusankoski v. 1973, kauppala vuodesta 1957, yhdistyi 2009 Kouvolaan.
23. Lieksa v. 1973, kauppala vuodesta 1936
24. Mänttä v. 1973, kauppala vuodesta 1948, yhdistyi 2009 Vilppulan kunnan kanssa Mänttä-Vilppulan kaupungiksi
25. Äänekoski v. 1973, kauppala vuodesta 1932.
26. Nurmes v. 1974, epäitsenäinen kauppala 1876, kauppala 1901.
27. Raisio v. 1974, kauppala vuodesta 1966.
28. Vantaa v. 1974^[17], kauppala vuodesta 1972.

Vuonna 1977 kaupungeiksi muuttuneet kauppalat

Vuoden 1977 alussa tuli voimaan uusi kunnallislaki, johon ei enää sisältynyt kauppalan käsitettä. Kaikki silloiset kauppalat muuttuivat kaupungeiksi lukuun ottamatta Karhulaa, joka liitettiin Kotkaan. Kaupunki-nimityksellä ei näiden kaupunkien osalta kuitenkaan enää ollut juridista merkitystä.

1. Alavus v. 1977, kauppala vuodesta 1974.
2. Anjalankoski v. 1977, kauppala vuodesta 1975; yhdistettiin Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan kanssa uudeksi Kouvolan kaupungiksi vuonna 2009.
3. Haapajärvi v. 1977, kauppala vuodesta 1967.
4. Harjavalta v. 1977, kauppala vuodesta 1968.
5. Huittinen v. 1977, kauppala vuodesta 1972.
6. Ikaalinen v. 1977, epäitsenäinen kauppala 1858, itsenäiseksi kauppalaksi 1972.
7. Jämsä v. 1977, kauppala vuodesta 1969.
8. Karjaa v. 1977, kauppala vuodesta 1930, yhdistyi Tammisaaren kaupungin ja Pohjan kunnan kanssa Raaseporin kaupungiksi 2009.
9. Karkkila v. 1977, kauppala vuodesta 1932.
10. Kokemäki v. 1977, kauppala vuodesta 1972.
11. Kurikka v. 1977, kauppala vuodesta 1966.
12. Lapua v. 1977, kauppala vuodesta 1964.
13. Nokia v. 1977, Pohjois-Pirkkalan kauppala 1937, vuodesta 1938 Nokia.
14. Oulainen v. 1977, kauppala vuodesta 1967.
15. Outokumpu v. 1977, kauppala vuodesta 1968.
16. Parainen v. 1977, kauppala vuodesta 1948, yhdistyi Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kanssa vuonna 2009 Länsi-Turunmaan kaupungiksi, joka vuoden 2012 alussa otti nimekseen uudelleen Parainen.
17. Parkano v. 1977, kauppala vuodesta 1972.
18. Suolahti v. 1977, kauppala vuodesta 1932, liittyi Äänekosken kaupunkiin 2007.
19. Suonenjoki v. 1977, kauppala vuodesta 1967.
20. Toijala v. 1977, kauppala vuodesta 1946, yhdistyi Viialan kanssa Akaan kaupungiksi 2007.
21. Virrat v. 1977, kauppala vuodesta 1974.

Myöhemmin kaupungeiksi nimitetyt kunnat

Vuodesta 1995 kunta on voinut omalla päätöksellään julistautua virallisesti kaupungiksi (sitä ennen tarvittiin valtioneuvoston hyväksyntä), mutta nykyisen, vuoden 1977 alussa voimaan tulleen kunnallislain aikana tapahtuneilla kaupungeiksi muuttumisilla ei ole alun alkaenkaan ollut mitään juridista merkitystä. Kaupunkinimityksen käyttöönotot ovat olleet aina kunkin vuoden alussa, viittä poikkeusta (Juankoski, Kauhajoki, Lieto, Nilsiä ja Ypäjä) lukuun ottamatta.

1. Alajärvi v. 1986
2. Jämsänkoski v. 1986, yhdistyi 2009 Jämsän kaupunkiin
3. Kannus v. 1986
4. Kauhava v. 1986
5. Keuruu v. 1986
6. Kuhmo v. 1986 ^[18]
7. Laitila v. 1986
8. Orivesi v. 1986
9. Saarijärvi v. 1986
10. Ähtäri v. 1986
11. Kitee v. 1992
12. Nivala v. 1992
13. Orimattila v. 1992
14. Kaarina v. 1993
15. Kiuruvesi v. 1993
16. Närpiö v. 1993
17. Pyhäjärvi v. 1993, nimi vuosina 1993–1995 Pyhäsalmi, vuodesta 1996 jälleen Pyhäjärvi
18. Somero v. 1993
19. Haapavesi v. 1996
20. Viitasaari v. 1996
21. Paimio v. 1997
22. Juankoski v. 1998 (28. helmikuuta), yhdistetty Kuopioon 2017
23. Nilsiä v. 1998 (1. maaliskuuta), yhdistetty Kuopioon 2013
24. Kuusamo v. 2000
25. Ulvila v. 2000 (Ulvilan kaupunki oli ollut olemassa aiemmin myös vuosina 1365–1558)
26. Kauhajoki v. 2001 (1. heinäkuuta)
27. Kalajoki v. 2002
28. Pudasjärvi v. 2004
29. Ylöjärvi v. 2004
30. Joutseno v. 2005, yhdistetty Lappeenrantaan 2009
31. Ypäjä, tuli kaupungiksi 3. heinäkuuta ja lakkasi 10. heinäkuuta 2013
32. Kangasala v. 2018
33. Lieto v. 2022 (8. heinäkuuta)

Kuntaliitoksissa muodostuneet kaupungit

Eräitä uusia kaupunkeja on muodostunut kuntaliitoksissa. Osa näistä on saanut perustettaessa kokonaan uuden nimen. Osassa tapauksia aiempi samanniminen kaupunki on kuntaliitoksessa lakkautettu ja sen seuraajaksi tullut uusi perustettu kaupunki, joka joko heti tai lyhyen muunnimisyyden jälkeen on ottanut liitoksessa mukana olleen aiemman kaupungin nimen.

Kaupungin nimi muuttunut kuntaliitoksessa

1. Akaa v. 2007, muodostui Toijalan kaupungin ja Viialan kunnan yhdistyessä
2. Länsi-Turunmaa v. 2009, muodostui Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kuntien ja Paraisten kaupungin yhdistyessä. Vuoden 2012 alusta kaupunki otti uudestaan käyttöön yhtenä liitoskunnista olleen kaupungin vanhan nimen Parainen.
3. Mänttä-Vilppula v. 2009, muodostui Mäntän kaupungin ja Vilppulan kunnan yhdistyessä
4. Raasepori v. 2009, muodostui Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien ja Pohjan kunnan yhdistyessä
5. Sastamala v. 2009, muodostui Vammalan kaupungin ja Mouhijärven ja Äetsän kuntien yhdistyessä