Soini
kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Soini on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Soinin kunta on noin 1 800 asukkaallaan[2] Karijoen ohella Etelä-Pohjanmaan pienimpiä kuntia. Soinissa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan korkein kohta Raitamäki, joka on 240,4 metriä merenpinnan yläpuolella.
Soini sijaitsee Etelä-Pohjanmaan itärajalla, Ähtävänjoen latvalla. Soinin maisemia hallitsevat pienet järvet ja lammet, korkeat mäet ja suuret suot. Kertomuksien mukaan Kustaa Vaasa on tehnyt metsästysretkiä jokivarressa, minkä myötä jokea on kutsuttu kuninkaanjoeksi. [7]
Remove ads
Historia
Soinin alueelta tunnetaan vain muutamia esihistoriallisia löytöjä. Seutu pysyi pitkään erämaana, jossa kävivät niin satakuntalaiset kuin hämäläiset ja kyröläiset erämiehet. Keskiajalla Soinin seutu oli Pietarsaaren ja Pirkkalan pitäjien raja-aluetta. Rajapyykkinä olivat Iiron- ja Kuninkaankivi Iironjärven tienoilla. Vakinaisesti seudun asuttivat kuitenkin savolaiset, joille Soinin mäkiset ja järviset seudut olivat luonnollista laajentumisaluetta.[8]
Tervatalous oli merkittävät taustatekijä asutuksen laajenemiselle, sillä Soinin seutu oli merkittävää tervanpolttoaluetta 1700-luvulta 1900-luvulle. Kunnan alueelta on löytynyt yli 500 tervahautaa ja myös sen paikannimistössä tervakulttuuriin liittyvät nimet ovat yleisiä.[8]
Soinin alueet ovat kuuluneet monen kunnan yhteyteen. Eteläisimmät kylät ovat kuuluneet Pirkkalaan, Ruoveteen, Keuruuseen ja Ähtäriin, pohjoiset taas Pietarsaaren, Lappajärveen ja Alajärveen. Vuonna 1784 perustettiin Lappajärveen kuulunut Soinin rukoushuonekunta, joka useiden alueliitosten jälkeen saavutti 1851 kunnan nykyisen laajuuden. Vuonna 1859 Soinista tuli Alajärven kappeliseurakunta ja omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1895. Soinin kunta perustettiin 1868.[8]
Talvisodassa kunkin pitäjän miehet pyrittiin sijoittamaan samaan joukko-osastoon. Soinilaisia sijoitettiin Jalkaväkirykmentti 30:een, jonka komppanianpäällikkönä toimi runoilija Yrjö Jylhä. He osallistuivat raskaisiin taisteluihin Taipaleenjoella.[9] Komppanian vahvuus oli 191 miestä, joista 70 kaatui ja noin 120 haavoittui.[10] Kaikkiaan Soinin pitäjä menetti talvisodassa kaatuneina 84 miestä.[9]
Soinin asukasluku kasvoi vuosien 1900–1960 välisenä aikana 3 270 asukkaasta 4 447 asukkaaseen. Väestö alkoi 1960-luvulla nopeasti vähentyä ja asukkaita oli 1980-luvun alussa alle 3 000. Tuolloin muuttotappiovuodet päättyivät vähäksi aikaa ja kunnan asukasluku alkoi jälleen kasvaa. Asukasluku alkoi uudelleen laskea 1990-luvun alussa. Vuoteen 2011 kunnan asukasmäärä oli laskenut 2 374 asukkaaseen. Soini on Etelä-Pohjanmaan harvimmin asuttuja kuntia. Asutus on keskittynyt pääasiassa teiden varsille kunnan länsiosiin. Ainoa taajama on kirkonkylä.[8]
Remove ads
Maantiede ja luonto
Soinin naapurikunnat ovat Alajärvi, Karstula, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Ähtäri. Vuoteen 2009 asti naapurikuntia olivat myös Lehtimäki ja Pylkönmäki. Saarijärvestä tuli Soinin naapurikunta vuonna 2009 kun siihenastinen naapurikunta Pylkönmäki liitettiin Saarijärven kaupunkiin.
Luonto
Soinissa on paljon järviä, lampia, jokia ja puroja.[8] Kunnan alue jakautuu Etelä-Pohjanmaan jokilaaksomaisemaa muistuttavaan läntiseen kankaremaahan ja karuja Suomenselän piirteitä sisältävään itäiseen mäkimaahan[11].
Kallioperä on pääasiassa gneissigraniittia, graniittia ja granodioriittia. Yleisin maalaji on moreeni, joka on monin paikoin turpeen peitossa. Kuninkaanjoen, Leväjoen ja Syväjoen laaksoissa on hiekkakankaita. Savikoita on vähän, laajin savialue on kirkonkylän luoteispuolella. Soinin vaihtelevat pinnanmuodot johtuvat kallioperän rakenteesta ja murrosvyöhykkeistä. Kunnan länsiosan kankaremaa liittyy Etelä-Pohjanmaan lakeuksiin, mutta itäosan karu mäkimaa on tyypillistä Suomenselän aluetta. Alueen maaston on Etelä-Pohjanmaan ylävintä. Yli 200 metriin kohoavia kohoumia ovat muun muassa Löytynmäki ja Pirttimäki.[8]
Metsät peittävät yli 60 % Soinin pinta-alasta. Metsät ovat monin paikoin soistuneita. Suurimpia soita ovat muun muassa Sikosuo ja Matosuo, jonka yhteydessä on luonnonhoitometsä. Soinin ja Ähtärin raja-alueella oleva Iso Koirajärven harju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.[8]
Vesistöt
Vedet virtaavat Soinin alueelta kolmeen suuntaan. Alueen pohjoisosan vedet kerää Kuninkaanjoki, joka laskee Lappajärveen ja edelleen Ähtävänjokea Pohjanlahteen. Kunnan itäosan vedet virtaavat Saarijärven reittiin ja Kymijoen vesistöön. Lounaisosan vedet kerääntyvät Ähtärinjärveen, josta ne purkautuvat Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Suurimmat järvet ovat Hankajärvi ja Iironjärvi kunnan itäosassa.[8]
Kylät
Hautakylä, Mäkelänkylä, Jokivarsi, Keisala, Kirkonkylä, Kukonkylä, Kuninkaanjoki, Laasala, Parviaisenkylä, Kolu, Ulvonkylä, Vehu ja Vuorenmaa.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Soinissa oli 2 114 asukasta, joista 986 asui taajamissa, 1 117 haja-asutusalueilla ja 11:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Soinin taajama-aste on 46,9 %.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Soinin kirkonkylä.[13]
Remove ads
Väestö
|
|
| Lähteet:[14] |
Soinin asukasluku on yhteensä 1 789 asukasta. Soinin asukasluku laski 1970-luvulta 1980-luvun alkuun saakka, minkä jälkeen se pysytteli noin 3 000 asukkaan tuntumassa 1990-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen Soinin asukasluvun kehitys kääntyi tasaiseen laskuun. Soinissa ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Soinin väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Soinin asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Soinin väkiluku olisi vuonna 2030 noin 1 627 asukasta, vuonna 2035 noin 1 477 asukasta, vuonna 2040 noin 1 373 asukasta ja vuonna 2045 noin 1 298 asukasta.[15]
Asuminen
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Asuntokuntien jakauma korjattava kaaviossa ja tekstissä, prosentit väärin (ilmeisesti pitäisi olla luokat "3 henkilöä" ja "4-6 henkilöä") |
Asuntokuntien jakauma Soinissa (2024)[16]
1 henkilö (41,4 %)
2 henkilöä (37 %)
3 henkilöä tai yli (7,2 %)
4 henkilöä tai yli (13,7 %)
7 henkilöä tai yli (0,6 %)
Soinin suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (79,5 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 20,5 prosenttia asuntokunnista.[16]
Yksinasuvien osuus Soinin asuntokunnista on 41,4 prosenttia eli noin 350 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 37,0 prosenttia eli noin 315 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 7,2 prosenttia eli noin 60, yli neljän asukkaan asuntokuntia 13,7 prosenttia eli noin 115 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,6 prosenttia eli noin viisi.[16]
Kieli ja etnisyys
Soini on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2024 lopussa Soini väestöstä enemmistönä 98,6 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,0 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 1,4 prosenttia.[4]
Soinissa asui vuoden 2023 lopussa 21 ulkomaan kansalaista, mikä on 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.[17]
Uskonto
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Soinissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Soinissa toimii Soinin helluntaiseurakunta.[19]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Soinin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[20]
Remove ads
Talous
Soinin työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[21]
Muut sektorit (1,4 %)
Talousalueena Soini kuuluu Järviseudun seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 36 671 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 42. suurin.[22]
Soinissa oli vuonna 2022 yhteensä 683 työpaikkaa ja kaupungissa asui 686 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 67,8 prosenttia. Soinin työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 58,0 prosenttia, jalostuksen 25,2 prosenttia ja alkutuotannon 15,4 prosenttia.[21]
Soinin työpaikkaomavaraisuus on 99,6 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 73,3 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,7 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Soinissa on 183,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[21]
Yritykset
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kuljetusalan perheyritys KM Rahti, urheilu- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut RH-Asennus Oy sekä raskaan kaluston perävaunuja ja autojen päällirakenteita valmistava Matec-Trailer Oy.[23]
Katutekno Oy on asfalttialan yritys.[24]
Remove ads
Kulttuuri
Soinin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla sianlihaa ja ohraryynejä sisältävät rokkaperunat.[25]
Murre
Soinin alueella puhutun kielen perustana on savolaismurre, joka kuuluu niin kutsuttuun savolaiskiilan murreryhmään. Soinissa puhuttua murretta kutsutaan Järviseudun murteeksi.[26]
Järviseudun murteessa on tietenkin runsaasti läntisiä ja itäisiä murrepiirteitä. Murteella on kuitenkin selvästi itäinen pohja. Selvimmin havaittava itämurteisuus ovat yleiskielen d:n vastineet. Pohjalaisvaikutus on puolestaan vaimentanut leimallisimmat savolaisuudet, kuten savolaiset vokaali-ilmiöt. Myös ruotsalaisasutus on jättänyt vaiktuteita Järviseudun murteeseen.[27]
Remove ads
Liikunta ja urheilu
Soinissa on Vuorenmaan laskettelukeskus. Kunta teki sopimuksen sen hoitamisesta petoksista aiemmin tuomitun yrittäjän Jorma Leppäniemen kanssa syksyllä 2019. Asioista syntyi nopeasti riita, ja sitä selvitellään lakimiesten avulla.[28]
Hallinto ja politiikka
Kunnallinen päätöksenteko
- Pääartikkeli: Soinin kunnanvaltuusto
Soinin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2024 lähtien Maija Pihlajamäki.[29] Ylintä päätösvaltaa Soinin kunnassa käyttää 17-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Satu Laitila (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Saana Peura (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Jaakko Keisala (vas.).[30]
Kunnan hallintoa johtaa 9-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Jari Leivo (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Markus Väliaho (ps.) ja 2. varapuheenjohtajana Tapani Akonniemi (kesk.).[31] Kunnassa toimivia lautakuntia ovat tekninen lautakunta sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[30]
Vaalit
Soinin suurin puolue on ollut perinteisesti ollut Suomen Keskusta. Keskusta on ollut Soinin kunnanvaltuuston suurin puolue yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 1976 lähtien. Keskusta on kerännyt pääsääntöisesti yli 50 prosenttia kunnan äänistä. [32]
Soinin toiseksi suurimmiksi puolueiksi ovat puolestaan vakiintuneet kristillisdemokraatit sekä SMP/Perussuomalaiset. Kristillisdemokraattien kannatus on Soinissa keskimäärin noin 16 prosenttia. Korkeimmillaan KD:n kannatus on ollut vuoden 2000 kunnnallisvaaleissa 23,1 prosenttia. Perussuomalaisten kannatus on puolestaan ollut keskimäärin noin 15 prosenttia.[32]
Soini kuuluu kansallisissa vaaleissa Vaasan vaalipiiriin.
Kunnanjohtajat
- 1999–2013: Reino Määttä
- 2013–2017: Stefan Sundberg
- 2017-2019: Juha Viitasaari
- 2020–2024: Johanna Rannanjärvi
- 2024→ Maija Pihlajamäki
Remove ads
Merkittäviä henkilöitä
- Jussi Annala (1897–1967), kirkkoherra ja kansanedustaja
- Noora Hautakangas (s. 1984), Miss Suomi 2007[33]
- Aki Hintsa (1958–2016), lääkäri
- Jorma Huuhtanen (s. 1945), kansanedustaja, Kelan pääjohtaja[33]
- Merja Korpela (s. 1981), moukarinheittäjä[33]
- Jouko Laasasenaho (s. 1941), metsätieteilijä, metsänarvioimistieteen professori
- Pekka Pesola (1925–2009), kansanedustaja[33]
- Jorma Rasinmäki (s. 1956), Seinäjoen entinen kaupunginjohtaja[33]
- Eino Uusitalo (1924–2015), poliitikko[34]
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads