Suomen somalit

Suomessa asuvia ihmisiä, jotka ovat etniseltä taustaltaan somaleja From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Suomen somalit ovat Suomessa asuvia etnisiä somaleja. Äidinkielenään somalia puhuvat muodostavat Suomen neljänneksi suurimman vieraskielisen väestöryhmän.[1] Suomen somalien historia juontaa vuoteen 1990 jolloin ensimmäiset somalialaiset pakolaiset saapuivat Suomeen Neuvostoliiton kautta. Somalialaiset olivat vuosituhannen vaihteessa useana vuotena Suomen suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukossa. Somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi uudelleen vuonna 2015.[2]

Pikafaktoja
Remove ads

Väestö

Suomessa asui vuoden 2023 lopussa 25 654 henkilöä, joiden äidinkieli oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan somali.[3] Vuonna 2020 omaksi äidinkielekseen väestötilastoihin ilmoittaneita oli Suomessa 22 794.[4]

Vuonna 2014 somalia äidinkielenään puhuvista oli miehiä ja poikia 52 prosenttia sekä naisia ja tyttöjä 48 prosenttia. Lasten osuus oli yhteensä 36 prosenttia.[5] 84 prosenttia Suomen somalinkielisistä asui Uudenmaan maakunnassa.[6]

Suomen kansalaisuuden sai vuosina 2007–2014 noin 3 800 Somalian kansalaista.[7]

Suomeen tulleiden somalinaisten kokonaishedelmällisyysluku (lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan) oli vuosina 2012–2014 3,50. Suomalaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on 1,86.[8][9]

Remove ads

Historia

Lisätietoja Vuosi, Somaliassa syntyneet ...
Thumb
Somalin kielen puhujien määrä Suomessa vuosina 1990–2015.

Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen Somaliasta vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta.[12] Somalian keskushallinnon romahdettua maa oli ajautunut täydelliseen sekasortoon. Somalien diasporaksi kutsuttiin laajamittaista maastamuuttoa. Suomesta turvapaikkaa hakeneille somaleille myönnettiin oleskeluluvat lähinnä humanitaaristen syiden tai suojelun tarpeen perusteella, varsinaisia turvapaikkoja on myönnetty vähän.[13][14]

Ensimmäisten somalien tulo ajoittui Suomessa juuri 1990-luvun laman alkuun. Etenkin alkuaikoina uutisointi muutosta oli kielteistä ja jopa sensaatiohakuista. Myös kansalaiskeskustelussa osa väestöstä heijasti somalialaisiin monia ennakkoluuloja ja uhkakuvia.[15] Helsingin alueen ulkopuolelle sijoitetut Somaliasta saapuneet turvapaikanhakijat kokivat ongelmaksi perinneruokien valmistamisen mahdottomuuden sekä vapaa-ajan aktiviteettien puutteen.[16]

Somalien kotoutumista haittasi 1990-luvulla myös lukutaidottomuus ja tottumus käyttää ennemmin puhuttua kuin kirjoitettua tietoa.[17] Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia Somaliassa syntyneistä 18–64-vuotiaista Suomessa asuneista maahanmuuttajista ei osannut lukea lainkaan, tai heillä oli puutteellinen lukutaito. Lukutaidottomuus oli lähinnä naisten ongelma, sillä 12 prosenttia ryhmän naisista osasi lukea puutteellisesti tai ei ollenkaan, kun taas miehistä vain alle prosentti oli lukutaidottomia.[18] Riku Perhoniemen ja Inga Jasinskaja-Lahden tutkimuksen mukaan somalit kokevat syrjintää useimpia muita maahanmuuttajaryhmiä enemmän, ja siksi he ovat eristäytyneet omiin ryhmiinsä.[19]

Monitori-lehden toimittaja Tuomo Tarvas kirjoitti vuonna 2009, että ”toisen polven somalialaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla menee melko hyvin. Vanhempien kotoutumista haittaa suomalaisten haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Hän kuitenkin huomauttaa, että ”heidän vanhempiaan kummastuttaa suomalaisten yksilökeskeisyys ja haluttomuus tutustua naapureihinsa”. Näin hän tiivistää filosofian maisteri Hawa Aallon pro gradu -tutkielman päähavainnot.[20] Myöhemmin arviot ovat muuttuneet, ja Helsingin kaupungin erikoistutkija Pasi Saukkonen totesi somalinuorista elokuussa 2017, että tällä hetkellä merkit eivät ole parhaat mahdolliset, mitä tulee koulumenestykseen ja etenemiseen työmarkkinoilla.[21]

Somalit avustavat aktiivisesti entistä kotimaatansa rahalähetyksin sukulaisille ja perustamalla kehityshankkeita Somaliaan. Suomen aiemmin Somalialle antaman kehitysavun korvaakin nykyään somalialaisten omien järjestöjen antama apu, jolla on muun muassa kunnostettu ja jatkettu suomalaisten aikoinaan käynnistämiä hankkeita.[22] Tilanne Somaliassa ei ole rauhoittunut. Humanitaarinen kriisi maassa jatkuu, ja Afrikan sarven ruokakriisit ovat arkea.[23][24]

Remove ads

Työllisyys, koulutus ja rikollisuus

Vuonna 2022 Suomessa asuvista somalinkielisistä työllisiä oli noin 6 300 ja työttömiä 2 900[25]. Merkittävä määrä somalia äidinkielenään puhuvista oli työvoiman ulkopuolella muun muassa nuoren ikänsä takia, sillä alle 18 vuotiaita oli lähes 10 000 henkeä. Somalialaisten työllistyminen on heikkoa muun muassa kielitaidon puutteen ja alhaisen koulutustason vuoksi.[26] Kesällä 2017 työttömyysaste oli edelleen lähes 55 %.[21]

Joka neljännellä Somaliasta tulleella maahanmuuttajalla ei ole edes perustason tutkintoa. Erityisesti naiset ovat huonosti koulutettuja. Nuorempien somalisukupolvien osalta tämän on ennustettu korjaantuvan nopeasti suomalaisen koululaitoksen vaikutuksesta.[27] Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet, sillä elokuussa 2017 Länsi-Suomen Somaliseuran puheenjohtaja Sagal Mohamud Ali totesi olevansa huolestunut toisen polven somaleista.[21]

Perusasteen jälkeisissä tutkintoon tähtäävissä opinnoissa somaliankieliset muodostivat 2,7 % vieraskielisistä opiskelijoista. Somaliankielisten osuus vieraskielisestä väestöstä vuoden 2007 lopussa oli 5,67 %.[28] Suurin osa somaleista opiskeli ammatillisessa koulutuksessa.[29]

Vuonna 2013 somalialaistaustaiset tekivät 2,88-kertaisesti rikoksia verrattuna suomalaistaustaisiin.[30]

Järjestöt

Thumb
Somalialaissyntyinen Zahra Abdulla on kätilö-sairaanhoitaja ja entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Patentti- rekisterihallituksen Yhdistysnetti-palvelussa oli vuonna 2025 kaikkiaan 171 rekisteröityä yhdistystä hakusanalla "somali". Yhdistyksistä 135 toimi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.[31]

Suomen Somaliliitto on vuonna 1996 perustettu Suomen somalien kattojärjestö,[32] jonka puheenjohtajana vuonna 2020 on Mohamed Ali Jama.[33] Järjestö ilmoittaa tavoitteekseen edistää somalitaustaisten mahdollisuuksia kehittyä aktiivisiksi kansalaisiksi oikeuksineen ja velvollisuuksineen ja toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana somaleja koskevassa päätöksenteossa. Somaliliitto järjestää esimerkiksi neuvontaa suomalaiseen työelämään liittyen.[34]

Kanava Nuoriso Ry on vuonna 1995 perustettu ja 1998 rekisteröity somalialaisvetoinen nuorisojärjestö, jonka toiminnanjohtaja on Mohamed Musse.[35] Järjestö pyrkii ehkäisemään erityisesti somalialaistaustaisten nuorten syrjäytymistä ja jengiytymistä esimerkiksi katupartioinnin, sovittelu- ja neuvottelutoiminnan, keskustelutilaisuuksien ja valistustoiminnan avulla.[36]

Suomi–Somalia-seura on suomalainen ystävyysseura, jonka perustivat suomalaiset kehitysyhteistyössä Somaliassa 1980-luvulla toimineet terveydenhuollon ja koulutuksen asiantuntijat.[37]

Poliitikot

Kunnanvaltuustoissa on useita somaleja ja vuosina 2021-2023 eduskunnassa oli yksi, Suldaan Said Ahmed (vas.). Vuonna 2007 eduskuntavaaleissa lähelle valintaa ylsi Zahra Abdulla (vihr.), joka pääsi toiselle varasijalle 4198 äänellä.

Remove ads

Kehitysyhteistyö

Somalia oli aiemmin Suomen kehitysavun kohdemaa. Vuonna 2004 somalialaiset kansalaisjärjestöt perustivat Suomen Somalia-verkoston jatkamaan kehitysyhteistyötä.[38] Suomen somalien kansalaisjärjestöt ovat muun muassa kunnostaneet ja ylläpitäneet kouluja ja terveyskeskuksia.[39][40]

Somalian terveydenhuoltoa avustava Sahed Ry (Somali Association of Healthcare & Education Development) ylläpitää maan rauhallisessa keskiosassa terveyskeskuksia ja kouluja.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) Suomen toimisto yrittää käyttää Suomessa koulutettuja somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia kouluttamaan somalialaisia terveydenhuollon ammattilaisia Pohjois-Somaliassa. Tarkoituksena on luoda Somaliassa infrastruktuuri paluumuuttoa varten.[41]

Remove ads

Kulttuuri

Uskonnon merkitys on somaliperheissä suurempi kuin suomalaisissa perheissä keskimäärin. Vaikka lähes kaikki somalit ovat muslimeita, on perheiden ja yksilöiden välillä suuria eroja siinä, kuinka uskontoon liittyviä sääntöjä tulkitaan ja noudatetaan. Somalinaisten pukeutuminen Suomessa vaihtelee suurista hunnuista ja kasvojen peittämisestä tiukkoihin farkkuihin ja paljastaviin pikkupaitoihin.[42] Suomessa asuu myös kristityksi kääntyneitä somaleja ja ateistisomaleja.[43][44] Vuoden suuria juhlia ovat Id al-Fitr paastokuukausi ramadanin päättymisen kunniaksi ja Id al-Adha.[45]

Asennetutkimuksia

Joulukuussa 2019 julkaistun tutkimuksen Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa mukaan somalit ovat Suomen viidestä suurimmasta vieraskielisten ryhmästä isänmaallisimpia, ja he kokevat Suomen itsenäisyyden ”äärimmäisen tärkeäksi tai suorastaan pyhäksi”. Somalinkielisten äänestysprosentti vuoden 2017 kuntavaaleissa oli vieraskielisten keskuudessa korkein. Lisäksi somalinkieliset korostavat suomalaista identiteettiään muita enemmän. Somalinkieliset eroavat muista vieraskielisistä myös siinä, että he luottavat toisiinsa enemmän kuin kantasuomalaisiin. Poliisiin somalit luottavat vieraskielisistä vähiten. Tutkimuksessa tutkittiin venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja länsimaisten englanninkielisten arvoja, asenteita ja luottamusta sekä identiteettejä. Tutkimuksen haastatteluihin osallistui yli 1 500 henkilöä, kustakin kieliryhmästä noin 300.[46]

Somalit katsovat Suomessa ainakin yhdeksää somaliankielistä televisiokanavaa, joista neljällä on oma edustaja Suomessa.[47]

Remove ads

Tyttöjen sukupuolielinten silpominen

Naisten sukuelinten silpominen nousi esille Suomessa ensimmäisten somalipakolaisten tullessa Suomeen 1990, jolloin asia tuli vastaan synnytyksissä ja ympärileikkauksen avaamisleikkauksissa.[48] Somaliassa tapa on yleinen ja 98 % tytöistä ja naisista on ympärileikattu.[49] Anu Isotalon väitöskirjan mukaan vuonna 2006 noin 80% leikkauksista oli infibulaatioita.[50] Sukuelinten silpominen on yleistä Somaliassa sosiaalisista, kulttuurisista ja uskonnollisista syistä. Silpominen on nähty positiivisena asiana ja vaatimuksena avioliittoon pääsemiselle. Suomessa silpominen on laitonta ja sitä pidetään pahoinpitelynä.[51]

Tavan katkaisemiseksi Suomessa on kampanjoitu 1990-luvun puolivälistä lähtien. Mulki Mölsän vuonna 1994 tekemässä tutkimuksessa suurin osa Suomeen pakolaisina tulleista somaleista kannatti silpomista. Mölsän 2004 tekemässä jatkotutkimuksessa käytännössä kaikki suhtautuivat kielteisesti emättimen sulkevaan Infibulaatioon, mutta monet pitivät yhä sunna-tyyppistä ympärileikkausta hyväksyttävänä. [52] Sunna-leikkauksella ei ole täsmällistä määritelmää.[50] Vuonna 2015 ilmestyneen Suomen somalit -kirjan mukaan Suomessa syntyneitä tyttöjä ei enää ympärileikata.[47] Kyselytutkimusten mukaan väite ei pidä paikkaansa.[53]

Vuosina 2010—2012 toteutetussa maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa noin 70 % Suomessa asuvista somalitaustaisista naisista kertoi käyneensä läpi silpomisen. Silpominen oli sitä yleisempää, mitä vanhempi nainen oli. Vuonna 2020 tehdyssä silpomisen kieltävän lakiehdotuksen mietinnössä asiantuntijoiden yleisesti esittämä näkemys oli, että silpomista ei tehdä Suomessa ja useimmiten kyse on ulkomailla ennen maahantuloa tehdystä silpomisesta. Lakiehdotuksen taustalla on pelko siitä, että Suomesta vietäisiin tyttöjä muualle sukuelinten silpomista varten.[54]

Mietinnön mukaan kansalaisjärjestö Fenix ry:n selvityksessä vuonna 2017 oli neljä nuorta naista, jotka on Suomessa syntymisensä jälkeen viety eri maihin silvottaviksi 2000-luvun alussa. Lisäksi sairaanhoitopiireissä on ollut hoidettavina yksittäisiä Suomessa syntyneitä potilaita, jotka on silvottu ulkomailla. Muutamissa tapauksissa, joissa on epäilty silpomisen suunnittelua, viranomaisten neuvonnan ja ohjauksen ansiosta silpomista ei kuitenkaan ole toteutettu.[54] Suomessa THL arvioi ympärileikattujen tyttöjen ja naisten määräksi 10 000 vuonna 2020.[53] Islamilaisista maista Suomeen on tullut eniten muuttajia Irakista ja Somaliasta.[55]

Syinä asenteiden muutokseen Suomessa ovat lainsäädäntö, tieto terveyshaitoista, se ettei silpominen ole ympäröivän yhteiskunnan normi, ja se ettei varsinkaan infibulaatiota pidetä islamin mukaisena.[51] Somalit seuraavat normaalisti islamin shafi’i - koulukuntaa.[56][57] Se pitää pakollisena ympärileikkausta, johon kuuluu klitoriksen poistaminen (arab. bazr).[58] Sen sijaan infibulaatio ei kuulu minkään islamilaisen koulukunnan vaatimuksiin. [59][60]

Remove ads

Tunnettuja Suomen somaleita

Remove ads

Katso myös

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads