islam

Katso artikkeli Islam Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

islam (5)

1. Arabian niemimaalta lähtöisin oleva uskonto, joka sai alkunsa 600-luvun alkupuolella profeetta Muhammedin ilmestyksien pohjalta

Ääntäminen

• IPA: /ˈislɑm/
• tavutus: is‧lam

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	islam	islamit
genetiivi	islamin	islamien (islamein)
partitiivi	islamia	islameja
akkusatiivi	islam; islamin	islamit
sisäpaikallissijat
inessiivi	islamissa	islameissa
elatiivi	islamista	islameista
illatiivi	islamiin	islameihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	islamilla	islameilla
ablatiivi	islamilta	islameilta
allatiivi	islamille	islameille
muut sijamuodot
essiivi	islamina	islameina
translatiivi	islamiksi	islameiksi
abessiivi	islamitta	islameitta
instruktiivi	–	islamein
komitatiivi	–	islameine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	islami-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• arabian kielen verbaalisubstantiivista إِسْلَامٌ (ʾislāmun, ”alistuminen (Allahin tahtoon)”) < verbistä أَسْلَمَ (ʾaslama, ”antautua”, ”alistua”) < juurikonsonanteista س ل م (s-l-m, liittyy käsitteisiin ”turvallisuus”, ”takuu”, ”rauha”, ”alistuminen”, ”antautuminen”)

Käännökset

1. Arabian niemimaalta lähtöisin oleva uskonto

englanti: Islam espanja: Islam m. japani: イスラム教 (Isuramukyō) kiina: 伊斯兰教 (Yīsīlán jiào) kroatia: islam m. portugali: Islão, (Brasiliassa) Islã puola: islam ranska: Islam m.

ruotsi: islam saksa: Islam slovakki: islám sloveeni: islam tšekki: islám ukraina: іслам venäjä: ислам viro: islam

Liittyvät sanat

• šiialaisuus, šiia, sunnalaisuus, sunni, sunna, muslimi
• Allah, moskeija, minareetti, imaami, ajatollah, jihad, hijra, hidžra, hadž, hajj, salat, šaria
• enkeli, profeetta, džinni, wahhabismi, salafi, sufilaisuus
• islamismi

Synonyymit

• islaminusko
• (vanhahtava) muhamettilaisuus

Johdokset

• adjektiivit: islamilainen

Yhdyssanat

islaminusko

Aiheesta muualla

• islam Kielitoimiston sanakirjassa