Närpiö
kaupunki Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Närpiö (ruots. Närpes) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomessa. Sen naapurikunnat ovat Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Maalahti ja Teuva. Närpiössä on 9 621 asukasta (31.12.2023). Asukkaista yli 74 prosenttia on ruotsinkielisiä.
| Närpiö Närpes |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Närpiön kirkko. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Suupohjan rannikkoseutu |
| Kuntanumero | 545 |
| Hallinnollinen keskus | Närpiön keskustaajama |
| Perustettu | 1867 |
| – kaupungiksi | 1993 |
| Kuntaliitokset |
Ylimarkku (1973) Pirttikylä (1973) |
| Pinta-ala ilman merialueita |
985,48 km² 89:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
2 334,14 km² 36:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 977,82 km² |
| – sisävesi | 7,66 km² |
| – meri | 1 348,66 km² |
| Väkiluku |
9 621 101:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 9,84 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 15,8 % |
| – 15–64-v. | 55,5 % |
| – yli 64-v. | 28,7 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 5,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 74,0 % |
| – muut | 20,9 % |
| Kunnallisvero |
8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Mikaela Björklund |
| Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2021–2025[6] • RKP • SDP |
33 2 |
| www.narpes.fi | |
Nimen tulkitsemiseksi on esitetty useita selityksiä, joista kolme huomattavinta lähtee suomenkielisistä aineksista. Entisestä naapurikunnasta Jurvasta virtaa Närvijoki, joka kulkee Närpiön puolella Närpiönjoki-nimisenä. Jurvassa on myös Närvä-niminen talo, joka sisältää henkilönnimen. Elias Lönnrotin sanakirjassa närvä ja närpä tarkoittavat saitaa tai itaraa. Jurvalaiset ovat käyttäneet Närpiön pitäjästä nimimuotoja Närppiö, Närpöö, Närppöö, Närviö. Näiden perusteella on oletettu vanhaa nimimuotoa Närvipää, jossa pää on ”niemi”. Lars Huldén on tulkinnut nimen suoraan henkilönnimestä Närppi, Närppinen. Ruotsinkielisessä nimessä s-liite yhdistyy luontevasti suomalaiseen henkilönnimeen. Saulo Kepsu on esittänyt kolmannenlaisen teorian: Närväjoki > Närvijoki ~ Närpijoki. Moni joki-loppuinen nimi on kehittynyt io-loppuiseksi, joten tulokseksi on tullut Närviö ~ Närpiö. Tämä nimi on siirtynyt kylännimeksi, jonka ruotsalaiset uudisasukkaat keskiajalla ovat lainanneet ja mukauttaneet omaan kieleensä.[7]
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1850-luvulla julkaisemaan karttaan Närpiö käännettiin nimelle Nääräpää. Suomettaressa olleen artikkelin mukaan käännöstä pidettiin virheellisenä ja vastustajien mielestä paikkakuntaa kutsuttiin suomen kielellä nimellä Närpiö. Suomettaressa kirjoitettiin:
»Jo pari kolme wuotta on tämä Kirjallisuuden-Seuran toimittama kartta ollut yleisön kädessä, ja on sitä jo muistaakseni sanomalehdissä arwosteltu ja tutkisteltu, jotta siihen waiwaan ei kukaan enää tarwitse ruweta. Ja mitä tuo siitä paranisi, jos todeksi näytettäisiin, että esim. "Tammerkoski" on kosken nimi, mutta "Tampere" kaupungin, että "Raahe" on somempi nimi kuin "Praahe", ettei kukaan sano suomeksi "Laihila" kun "Laihia", eikä kukaan "Nääräpää" kun "Närpiö", että Merenkurkun ja Ahwenanmaan wälinen wesi on "Raumaanmeri", j.m. Kaikki nämä pienet wiat ja wirheet owat wähäpätöiset ylipäänsä, että niitä tuskin huomaamme mielihywältä, kun meillä nyt niin erinomaisen kelwollinen Suomen kartta on suomenkielellä.»
([8][9])
Ensimmäiset maininnat Närpiön suurpitäjästä ovat vuodelta 1331. Siihen kuului laajoja alueita, jotka rajautuivat Isojokeen etelässä, lännessä Bergöön ja pohjoisessa Petolahteen. Närpiön suurpitäjään kuuluneita kuntia olivat Bergö, Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Korsnäs, Lapväärtti, Petolahti, Pirttikylä, Siipyy, Teuva, Tiukka ja Ylimarkku.[10][11]
1700-luvun alussa Närpiön alueen kyliä tuhoutui myrskyjen ja ryöstöjen seurauksena. Monet asukkaat pakenivatkin tuolloin Pohjanlahden yli Ruotsiin. 1800-luvun loppupuolella Närpiö jaettiin pienempiin kyliin. Närpiön kunta perustettiin vuonna 1867. Vuonna 1973 Ylimarkun ja Pirttikylän kunnat liitettiin Närpiöön. Nykyisen laajuutensa kunta sai vuonna 1975, kun Pirttikylän pohjoisosa siirtyi osaksi Maalahtea.[12]
Närpiössä sijaitsi 1800-luvulla Bergan lasitehdas, joka oli aikansa suurteollisuutta ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.[13]
Närpiöstä tuli kaupunki 1. tammikuuta 1993.
Närpiössä ja Kaskisissa äänestettiin 18.11.2019 kuntaliitoksesta. Närpiön valtuusto kannatti liitosta: kyllä-äänet voittivat odotetusti 26–8, mutta Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen 9 äänellä 8 vastaan.[14]
Arkkitehtuuri
Närpiön historia näkyy maaseudulla. Kaivauksissa on löytynyt useita muinaisia paikkoja. Pirttilahdella ja Ylimarkussa sijaitsevat puukirkot.
Närpiön kalkittu kivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Kivikirkon ympärillä on yli sata kirkkotallia, joihin matkaajat pystyivät jättämään hevosensa. Kirkon tallit muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomessa.[15]
Öjskogsparkenin museoalueella sijaitsee 1800-luvulta peräisin oleva maalaistalo, jossa sijaitsee apteekkimuseo ja maatalousmuseo. Närpiöstä kohti Kaskisia sijaitsee Petter Johan Bladhin vuonna 1780 rakentama Benvikin maatila.[13]
Luonto
Natura-kohteita, jotka ovat osittain tai kokonaan Närpiön kunnan alueella ovat Närpiön saaristo, Kristiinankaupungin saaristo, Bredmossmyran jossa esiintyy liito-orava ja pohjantikka, Orrmossliden, arvokas lintujärvi Hinjärvi, Sanemossen joka on myös erinomainen lakkasuo, Risnäsmossen ja Kackurmossen.[16]
Kylät
Alamarkku (Yttermark)[17], Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Karila (Karlå), Klaresund, Knåpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs (alun perin Niemenpää)[18], Näsby, Pielahti (Pjelax), Pirttikylä (Pörtom), Rangsby, Ståbacka, Tervalahti (Tjärlax)[19][20], Träskböle, Töjby, Ylimarkku (Övermark)
Taajamat
Vuoden 2022 lopussa Närpiössä oli 9 584 asukasta, joista 5 662 asui taajamissa, 3 842 haja-asutusalueilla ja 80:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Närpiön taajama-aste on 59,6 %.[21] Närpiön taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[22]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2022) |
|---|---|---|
| 1 | Närpiön keskustaajama | 4 495 |
| 2 | Ylimarkku | 500 |
| 3 | Pirttikylä | 382 |
| 4 | Nämpnäs | 279 |
| 5 | Kaskisten keskustaajama* | 6 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaskisten keskustaajama ulottuu pääosin Kaskisten kaupungin alueelle.
Suomen kasvihuoneviljely on keskittynyt Närpiöön. Kunnassa kasvatetaan 60 prosenttia Suomen tomaateista ja 35 prosenttia kurkuista. Närpiössä on yli 400 kasvihuoneviljelijää, ja kunnan kasvihuoneiden yhteenlaskettu ala on 77 hehtaaria. Kasvihuoneviljely työllistää Närpiössä noin 1 200 henkilöä.[23]
Närpiön suurimpia työnantajia ovat jäteautojen valmistukseen erikoistunut Närpiön Puu ja Metalli, perävaunuihin erikoistunut Närkö, kurkkuviljelijä Jan-Erik Sigg sekä huonekalutehdas Hilding Anders Finland.[24] Närpiön suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluu myös vuonna 2021 puutarhat Träskböle Trädgård ja Johan Prinsén.[25]
Närpiön kaupungin asukkaista 74,0 prosenttia on ruotsinkielisiä. Suomenkielisiä on 5,1 prosenttia ja muunkielisiä yhteensä 20,9 prosenttia.[4] Närpiö oli vuoteen 2015 saakka Manner-Suomen viimeinen yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Närpiöstä tuli kaksikielinen kunta vuoden 2016 alussa.[26][27] Närpiön murretta on muiden ruotsinpuhujien hankala ymmärtää.[28]
Närpiön asukkaista merkittävä osa puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia[29]. Vietnaminkielisiä asukkaista on 6,96 % – enemmän kuin suomenkielisiä[30]. Bosniankielisiä on 4,24 %[30]. Heistä monet ovat tulleet kuntaan työskentelemään kasvihuoneviljelmillä[29]. Syrjäkylien taloja kunnostavat maahanmuuttajien lapsiperheet ovat myös auttaneet pelastamaan kyläkouluja.[29]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Närpiössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[32]
- Närpiön seurakunta
- Pirttikylän kappeliseurakunta
- Ylimarkun kappeliseurakunta
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Närpiössä toimii Närpiön Filadelfiaseurakunta.[33]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Närpiön alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[34]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Närpiön kaupungin nykyisellä alueella.[32]
- Pörtoms församling (liitetty Närpes församlingiin 2014)
- Övermarks församling (liitetty Närpes församlingiin 2014)
Urheilu
Närpes Kraft on urheiluseura, jonka miesten jalkapallojoukkue pelaa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.
Närpiön alueella kulkevat Porin ja Vaasan välinen valtatie 8, Kaskisten ja Seinäjoen välinen kantatie 67 sekä Kaskisiin päättyvä Suupohjan rata.
Närpiön rautatieasema sijaitsee Suupohjan radan varrella Finbyn kylässä. Lähin henkilöliikenteen rautatieasema on kuitenkin Vaasassa.
Etäisyyksiä Närpiöstä
Kaskinen 15 km
Kristiinankaupunki 25 km
Pori 115 km
Seinäjoki 105 km
Vaasa 80 km
Närpiön kaupunginjohtaja on Mikaela Björklund.
Närpiön kaupunginvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 33 on RKP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6] Närpiön kunnanhallituksessa toimii 11 jäsentä, joista kaudella 2021–2023 kaikki edustaa RKP:tä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Hans-Erik Lindqvist.[35]
Suurin osa asukkaista on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) äänestäjiä: esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 RKP sai 92,0 % äänistä ja 33 valtuustopaikkaa 35:stä. Toisena valtuustopuolueena ovat vuorotelleet Kristillis- ja Sosiaalidemokraatit.
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[36]
Kaupungintalo
Kirkkotalleja
Öjskogsparken, kotiseutumuseo
Tomaattikarnevaalit 1993
- Georg Backlund (1905–2002), kansanedustaja (SKDL), toimittaja[37]
- Karl Johan Bonde (1811–1867), maanviljelijä ja valtiopäivämies
- Albert Brommels (1891–1962), maanviljelijä ja kansanedustaja[37]
- Oskar Jeppson (1878–1931), maanviljelijä ja kansanedustaja [37]
- Frank Mangs (1897–1994), saarnaaja ja vapaakirkollinen evankelista
- Josef Mangs (1883–1955), maanviljelijä ja kansanedustaja[37]
- Oskar Nix (1872–1932), kansanedustaja[37]
- Ivar Nordlund (1855–1937), pappi ja kansanedustaja[37]
- Bengt Stenwall (1929–1993), kunnanjohtaja
- Edvin Stenwall (1899–1976), kirkkoherra ja kansanedustaja[37]
- August Tåg (1871–1959), maanviljelijä, kunnallisneuvos ja kansanedustaja[37]
- K. J. Wenman (1895–1964), maanviljelijä ja kansanedustaja[37]
- Ulla-Maj Wideroos (s. 1951), kansanedustaja[37]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
