Sortavala
kaupunki Karjalan tasavallassa, Venäjällä From Wikipedia, the free encyclopedia
Sortavala (ven. Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kaupunki sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla noin 190 kilometriä Petroskoista länteen ja runsaat 30 kilometriä Suomen rajasta.[5] Kaupunki on Sortavalan piirin hallinnollinen keskus. Kaupungissa asui yhteensä 19 235 henkeä vuonna 2010.[2]
| Sortavala (Сортавала) |
|
|---|---|
 lippu |
 Vaakuna |
  Sortavala |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Sortavalan piiri |
| Perustettu | 1632 |
| Kaupunginoikeuksien menetys | 1721 |
| Uudelleen kaupungiksi | 1781 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Sergei Krupin |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Kokonaispinta-ala | 15 km² |
| Väkiluku (2010) ([2]) | 19 235 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
| Postinumero | 18679x[3] |
| Suuntanumero(t) | +7 81430[4] |
.svg)
Ilmasto
|
Sortavala ilmastotilastoa
Lähde: Сортавала - meteolabs.ru | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Paikkakunta tunnetaan jo 1100-luvulta. Se oli tärkeä kauppapaikka 1500-luvulla ja mainitaan venäläisissä kirjallisissa dokumenteissa vuonna 1582 kylänä nimellä Сердоболь, Serdobol (Serdovol), ja tällä nimellä kaupunkia venäjän kielessä kutsuttiin vuoteen 1918 saakka. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 alue liitettiin osaksi Ruotsia ja kuningatar Kristiina myönsi paikkakunnalle kaupunkioikeudet vuonna 1632 nimellä Sortavala, ruots. Sordavala.[6][7] Kaupunki hävitettiin suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa lähes täydellisesti ja se menetti merkityksensä pitkäksi aikaa. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 se luovutettiin Venäjälle.[6]
Suomen aika
Kun Suomen alueesta oli tullut osa Venäjää Haminan rauhassa vuonna 1809, Sortavala liitettiin vuonna 1812 muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan osaksi Viipurin lääniä.[6][8]
Suomessa Sortavalasta kehittyi Laatokan Karjalan henkinen keskus. Sinne perustettiin sekä mies- että naisopettajaseminaari vuonna 1880, pappisseminaari vuonna 1918 ja ortodoksinen arkkipiispanistuin vuonna 1925. Sortavalan alueen uskonnollista merkitystä vahvisti Laatokan saaressa noin 40 kilometriä etelään sijaitseva Valamon vanha luostari. Sortavalasta kehittyi 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvulle tultaessa merkittävä koulu- ja kulttuurikaupunki. Huomattava osa ennen vuotta 1939 koulutetuista kansakoulunopettajista on saanut oppinsa Sortavalan opettajaseminaareissa.lähde?
Sortavala oli kokoonsa nähden myös merkittävä teollisuuskeskus. Siellä oli muun muassa huonekalu- ja suksitehdas, urkuharmoonitehdas, elintarviketeollisuutta ja kutomo. Siellä oli myös parantola eli sanatorio.[9][6] Sankkojen metsien ansiosta metsänhakkuu ja raakapuun myynti teollisuuden raaka-aineeksi oli Sortavalassa yleistä.[10] Rautatieyhteys Viipuriin rakennettiin vuonna 1893. Kaupungissa on sisävesisatama.
Sortavalassa toimi myös merkittäviä urheiluseuroja: Vuonna 1929 perustettu Sortavalan Palloseura (SPS) harjoitti jalkapalloa, pesäpalloa ja jääpalloa. Sen paikallinen pääkilpailija oli Sortavalan Palloilijat (SP). Jatkosodan jälkeen seurat muuttivat Kuopioon, missä nimeksi tuli Kalevan Pallo (KalPa), joka on nykyisin tunnettu jääkiekkoseura.[11] Näitä ennen toimivat jo voimistelu- ja luisteluseura Sortavalan Viritys sekä työväen urheiluseura Sortavalan Ponnistus, joka keskittyi voimalajeihin ja vesiurheiluun[12].
Kaupunki kuului Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa vuonna 1940. Kun Suomi hyökkäsi jatkosodassa, se vapautti myös Sortavalan vuonna 1941.[13] Jatkosodan vuonna 1944 päättäneen Moskovan välirauhan perusteella Suomen oli kuitenkin tunnustettava vuonna 1940 sovittu raja.[13][14]
Pohjois-Karjalan museossa Joensuussa on Sortavalan keskustan historiallinen pienoismalli.[15]
Asukasluvun kehitys
Alla oleva taulukko kuvaa kaupungin asukasluvun kehitystä. On syytä huomata, että 1815–1939 tilastot kuvaavat vain kaupunkialueen asukasmäärää ilman esikaupunkialueita. Sortavalan kaupungissa asui vuonna 1939 4 710 asukasta ja sen esikaupungeissa noin 4 500 asukasta. Varsinaisen kaupungin pinta-ala oli vain 1,40 neliökilometriä, mutta ympäröivään Sortavalan maalaiskuntaan kuului 666,80 neliökilometriä maata.[8] Neuvostoliiton aikana kaupungin pinta-ala kasvoi Suomen aikaisesta.
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Sortavalan kaupungissa asui 19 235 henkeä. Sortavalan kaupunkikunnassa asukkaita oli 20 374, eli kaupungin ohella 1 139 maaseutuasukasta.[2]
| Sortavala Sordavala, Сердоболь/Serdobol |
|
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kuntanumero | 763 |
| Perustettu | 1632 |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala |
km² [8] (1.1.1938) |
| – maa | 1,40 km² |
| Väkiluku |
4 710 [21] (31.12.1939) |
| – väestötiheys | 3 364,3 as./km² |
- Ritva Auvinen, oopperalaulaja (s. 1932)
- Bengt Broms, professori, oikeustieteilijä (1929–2023)
- Petri Bryk, toimitusjohtaja, keksijä, metallurgi, diplomi-insinööri ja vuorineuvos (1913–1977)
- Otto Flodin, arkkitehti (1903–1969)
- Aino Haverinen, operettitaiteilija (1875–1943)
- Eila Hiltunen, kuvanveistäjä (1922–2003)
- Yrjö Kokko, kirjailija (1903–1977)
- Juho Kuosmanen, yritysjohtaja ja kauppaneuvos (1887–1960)
- Kalle Kuusinen, kauppaneuvos, suurlahjoittaja ja vaatetusalalla toimineen Kuusinen Oy:n perustaja (1889–1980)
- Esko Könönen, harmonikkataiteilija (1930–1983)
- Kyllikki Mäntylä, kirjailija (1907–1979)
- Ilmo Paananen, hallintohenkilö ja poliitikko (1927–2014)
- Karl Herman Pankakoski, luonnontutkija, Sortavalan seminaarin johtaja ja opettaja (1881–1967)
- Lasse Pöysti, näyttelijä (1927–2019)
- Väinö Raitio, säveltäjä (1891–1945)
- Orvo Saarikivi, elokuvatuottaja (1905–1970)
- Martti Tschokkinen, näyttelijä (1935–1996)
- Irma Wikström, näyttelijä (1900–1969)
Hallinto
Sortavalan kaupunginjohtajaksi valittiin lokakuussa 2006 Nikolai Zajats.
Talous ja liikenneyhteydet
Sortavalan talous on ollut pitkään heikolla tolalla, ja etenkin toisen maailmansodan jälkeen sen historiallinen kaupunkikuva on kokenut paljon kolhuja monien suomalaisten rakennusten ränsistyessä ja lahotessa.[7]
Kaupunkiin johtaa etelästä Laatokan länsirantaa seuraava maantie A129.[5] ja itään on yhteys Aunuksen kautta Murmanskin valtatielle. Alueen rautatieverkko kuuluu Venäjän rautateiden luoteisosan rataverkoista vastaavan Lokakuun rautateiden sivuratoihin. Sortavalan rautatieasemalle liikennöivät paikallisjunat Kaarlahdesta sekä Pietarin ja Kostamuksen väliset kaukojunat.[22][23][24] Kaupungin satamaan johtaa laivareitti mm. Käkisalmesta ja sieltä tehdään matkoja läheiseen Valamoon.[5]
Parin vuoden ajan 1990-luvulla Venäjän Karjalaan kuuluva jalkapallojoukkue Sortavala osallistui Suomen toiseen divisioonaan pelaten myös kotiottelunsa aluksi Suomessa. Ensimmäisessä kotiottelussaan se voitti Kiuruveden Palloilijat maalein 2-0.[25]
Sortavalaa joskus ennen sotia.
Näkymä 1939.
Kaupungin hallintorakennus, ns. Siitoinin talo.
Sortavalaa Karjalankadun ja Väinämöisenkadun välisessä kulmauksessa.
Hotelli Seurahuone 2010-luvun alussa tehdyn remontin jälkeen.
Sortavalan ortodoksinen katedraali entisöinnin jälkeen.
Nähtävyyksiä
- Ortodoksinen katedraali, valmistunut vuonna 1873.
- Valamon luostari, tunnin matka kantosiipialuksella.
- Gogolevin ateljee, puutaidetta keskustassa.
- Runonlaulajan patsas
Uudenvuoden pääkaupunki
Sortavala oli Venäjän virallinen uudenvuoden pääkaupunki vuodenvaihteessa 2015–2016. Venäjän kulttuuriministeriön tunnustus on myönnetty tätä ennen kolme kertaa: aiemmilla kerroilla juhlakaupunkeja ovat olleet Kazan, Vologda ja Vladimir. Nimityksen tarkoituksena on nostaa kaupungin ja sen ympäristön arvoa matkailukohteena.
Sortavalassa vuoden vaihtumista juhlistettiin useiden päivien ajan. Tarjolla oli erilaisia tapahtumia kuten konsertteja, joulutoreja ja teatteria. Kaupunkiin odotettiin jopa 30 000 vierasta. Uudenvuodenaaton pääjuhlan odotetuimpia vieraita olivat pakkasukko ja Lumityttö. He saapuivat Sortavalaan museojunalla Veliki Ustjugista, joka on heidän kotikaupunkinsa.[26][27]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
