2010

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Vuoden 2010 uutiskooste

Tammikuu

1. tammikuuta – Suomessa lakkautettiin läänit ja tilalle tulivat aluehallintovirastot. Joitakin lääninhallituksen tehtäviä siirtyi ELY-keskuksille.
1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
- Himanka Kalajokeen.
- Noormarkku Poriin.
- Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal Loviisaan.
- Ylämaa Lappeenrantaan.
1. tammikuuta – Suomessa tuli voimaan uusi yliopistolaki. Toimintansa aloitti kaksi uutta yliopistoa, Aalto-yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, samoin kuin niiden ylioppilaskunnat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Lisäksi Turun kauppakorkeakoulu liitettiin osaksi Turun yliopistoa.
1. tammikuuta – Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Ruotsilta Espanjalle.
1. tammikuuta – Kirveellä ja veitsellä aseistautunut somalimies yritti murhata tanskalaisen pilapiirtäjän Kurt Westergaardin tämän kotona lähellä Aarhusia. Poliisi otti miehen kiinni. Myöhemmin ilmeni, että kyseisellä miehellä oli yhteyksiä al-Qaida-terroristiverkostoon ja että hän oli ollut Somaliassa pidätettynä osallisuudesta Yhdysvaltain ulkoministerin Hillary Clintonin murhan suunnitteluun.
4. tammikuuta – Dubaissa avattiin maailman korkein rakennus, Burj Khalifa.
4. tammikuuta – VR:n Intercity-juna törmäsi Helsingin rautatieaseman seinään. Syynä oli kytkinlenkin irtoaminen vetokoukusta työnnön aikana, minkä seurauksena konduktööri vapautti vaunujen jarrut tajuamatta, että juna oli poikki.^[1]
5. tammikuuta – Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grímsson ilmoitti, ettei hän allekirjoita parlamentin hyväksymää lakia korvata Britannialle ja Alankomaille viittä miljardia Yhdysvaltain dollaria (3,1 mrd. £) Icesave-pankin kaatuessa menetetyistä talletuksista, vaan että hän aikoo alistaa kysymyksen kansanäänestykseen.^[2]
10. tammikuuta – Sosiaalidemokraattien Ivo Josipović valittiin seuraavaksi Kroatian presidentiksi vaalien toisella kierroksella. Häntä vastassa ollut Milan Bandić jäi alle 40 prosentin äänisaaliiseen.^[3]
11. tammikuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen vuoden 2009 parhaaksi suomalaisurheilijaksi.
12. tammikuuta – Haitia koetteli maanjäristys, joka vaati eräiden arvioiden mukaan yli 100 000 uhria. Monia pääkaupungin Port-au-Princen keskeisiä rakennuksia vaurioitui pahoin tai tuhoutui täysin. Järistyksen keskus oli noin 25 kilometriä Port-au-Princestä länsilounaaseen.
12. tammikuuta – Helsingin käräjäoikeudessa alkoi Suomen historian laajimmaksi luonnehdittu sarjamurhaoikeudenkäynti. Helsinkiläistä perushoitajaa syytettiin viidestä murhasta, kuudesta murhayrityksestä, kahdesta törkeästä pahoinpitelystä sekä huumausaine- ja omaisuusrikoksista, jotka olivat tapahtuneet vuosina 2004–2009. Rikosten kohteina oli ollut helsinkiläisiä vanhuksia.
13. tammikuuta – Suomen Tietotoimisto osti Sanoma Newsin omistaman Lehtikuva-kuvatoimiston.
17. tammikuuta – Sebastián Piñera valittiin Chilen presidentiksi.
18. tammikuuta – Turkkilainen Mehmet Ali Agca vapautettiin turkkilaisesta vankilasta. Hänet oli vuonna 1981 tuomittu elinkautiseen vankeuteen paavi Johannes Paavali II:n murhan yrityksestä ja sen lisäksi vankeuteen hänen Turkissa tekemistään rikoksista. Agca oli sanonut yrittäneensä paavin murhaamista Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB:n ja Bulgarian toimeksiannosta.^[4]
18. tammikuuta – Moottoritien rakentaminen kantatiellä 51 välillä Kivenlahti–Kirkkonummi ilmoitettiin alkavan helmikuussa.^[5]^[6]
19. tammikuuta – Hamasin johtoon kuulunut Mahmoud al-Mabhouh salamurhattiin hotellissa Dubaissa. Murhan uskottiin olevan Israelin Mossadin tekemä, ja iskuryhmä käytti useiden Euroopan maiden ja Australian passeja.^[7]^[8]^[9]
21. tammikuuta – Ilmavoimien Hornet-hävittäjä syöksyi maahan Juupajoella Pirkanmaalla. Koneen lentäjät pelastautuivat heittoistuimilla, mutta loukkaantuivat pudotessaan metsään. Kone oli hetkeä aiemmin noussut Jämsän Hallista.
25. tammikuuta – Ethiopian Airlinesin Boeing 737:n syöksyssä Välimereen kuoli 90 ihmistä.
25. tammikuuta – Irakin puolustus- ja sisäministerinä sekä armeijan komentajana Saddam Husseinin kaudella toiminut Ali Hassan al-Majid hirtettiin. Hänelle oli langetettu kaikkiaan neljä eri kuolemantuomiota useista kemiallisin asein tehdyistä joukkosurmista.
29. tammikuuta – Seinäjoen käräjäoikeus hylkäsi kaikki kauhajokelaista komisariota vastaan nostetut syytteet Kauhajoen koulusurmia käsitelleessä oikeudenkäynnissä. Komisariota oli syytetty kuolemantuottamuksesta ja törkeästä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjä ja surmansa saaneiden nuorten omaiset valittivat päätöksestä hovioikeuteen.

Helmikuu

2. helmikuuta – Eduskunnan puhemiehistön vaalista muodostui usean kansanedustajan mielenosoitus puhemies Sauli Niinistöä kohtaan. Niinistö valittiin puhemieheksi 89 äänellä, mutta 53 edustajaa äänesti muita henkilöitä, 29 äänesti tyhjää ja 15 lippua hylättiin. SDP:n Johannes Koskinen joutui luopumaan toisen varapuhemiehen paikasta ja hänen tilalleen tuli Tarja Filatov, jonka puolestaan Eero Heinäluoma oli syrjäyttänyt eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta.
4. helmikuuta – Laura Chinchilla valittiin Costa Rican presidentinvaaleissa seuraajaksi saman puolueen Óscar Arias Sánchezille.
7. helmikuuta – Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros. Vuoden 2004 presidentinvaalit hävinnyt Viktor Janukovytš voitti. Hävinnyt pääministeri Julija Tymošenko kiisti vaalituloksen ja vei sen oikeuteen, vaikka tarkkailijoiden mukaan vaalit sujuivat rehellisesti.
9. helmikuuta – Googlen Google Maps -karttapalveluun kuuluvat Google Street View -katunäkymät julkaistiin Suomen osalta.
10. helmikuuta – Kiinalainen uusivuosi, tiikerin vuosi alkaa.
12. helmikuuta – Alabaman yliopiston ampumavälikohtaus.
12. – 28. helmikuuta – Talviolympialaiset pidettiin Vancouverissa.
14. helmikuuta – Nato aloitti 15 000 miehen ”Mushtarak”-suurhyökkäyksen Afganistanin Helmandin maakunnan Marjahiin.^[10]
15. helmikuuta – Useita ihmisiä kuoli Buizingenin junaturmassa.
18. helmikuuta – Nigerin armeija ryhtyi vallankaappauksen presidentti Tandja Mamadoua vastaan. Mamadou oli aiemmin jatkanut presidenttikauttaan kyseenalaisin keinoin.^[11]
20. helmikuuta – Rankkasateet aiheuttivat tuhoa ja mutavyöryjä Portugalin Madeiran saarella, jossa kuoli 42 ihmistä. Tuhoiksi arvioitiin 1,4 miljardia euroa.^[12]
25. helmikuuta – Hammarlandin keskiaikainen kirkko Ahvenanmaalla joutui tuhopolttoyrityksen kohteeksi. Kirkon ikkunasta heitettiin sisään useita polttopulloja, joiden aiheuttama palonalku turmeli kirkon sisustusta. Vahingot jäivät palokunnan ripeän toiminnan ansiosta vähäisiksi. Poliisi otti kiinni kaksi teinityttöä, jotka tunnustivat teon selittäen motiiviksi saatananpalvonnan.
27. helmikuuta – Maanjäristys Chilessä lähellä Concepciónin kaupunkia.

Maaliskuu

3. maaliskuuta – Turun hovioikeus piti voimassa nokialaisen sairaanhoitajan Katariina Pantilan käräjäoikeudessa saaman tuomion. Pantila oli tuomittu toukokuussa 2009 elinkautisen vankeuteen murhasta ja murhayrityksestä. Pantila löydettiin kuolleena sellistään Turun lääninvankilasta 8. maaliskuuta.
7. maaliskuuta – Irakin vaalit. Yli 62 prosenttia äänioikeutetuista äänesti, huolimatta Al-Qaidan julistamasta ”ulkonaliikkumiskiellosta”. Noin 40 ihmistä sai surmansa erilaisissa iskuissa vaalipäivänä.^[13]
11. maaliskuuta – Turun hiippakunnan piispa Kari Mäkinen valittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi. Edellinen arkkipiispa Jukka Paarma siirtyy eläkkeelle kesäkuussa.
11. maaliskuuta – Turkki kutsui suurlähettiläänsä kotiin Tukholmasta sen jälkeen, kun Ruotsin valtiopäivät olivat julistaneet Osmanien valtakunnan alueella vuonna 1915 tehdyn armenialaisten joukkomurhan kansanmurhaksi. Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan perui jo sovitun vierailunsa Ruotsiin.
11. maaliskuuta – Hallitus hyväksyi Suomen ensimmäisen kansallisen terrorismin vastaisen strategian.
11. maaliskuuta – Viestintäministeri Suvi Linden ilmoitti, ettei hän aikonut viedä eteenpäin lakia kohutusta ns. mediamaksusta.

12. maaliskuuta – Venäjän pääministeri Vladimir Putin vieraili Intiassa kollegansa Manmohan Singhin luona. Tapaamisessa sovittiin Venäjän rakentavan Intiaan 16 ydinreaktoria^[14] ja toimittavan Intialle 29 MiG-29K-hävittäjää sille toimitettavalle Admiral Gorškov -lentotukialukselle.^[15] Samalla ilmoitettiin Venäjän ja Intian järjestävän miehitetyn avaruuslennon 2015.^[16]
14. maaliskuuta – Kaikkien aikojen seitsemäs vuosikymmen Formula 1 ‑sarjassa alkoi Bahrainin Grand prix:llä Sakhirin radalla kilpailun voitti Fernando Alonso. Voitto oli hänen uransa 22:s.
18. maaliskuuta – Turun hovioikeus tuomitsi Alma Media ‑viestintäkonsernin maksamaan toimittaja Johanna Korhoselle 80 000 euron vahingonkorvaukset. Korhonen oli pitänyt erottamistaan Lapin Kansan päätoimittajan paikalta vuonna 2008 syrjintänä.
20. maaliskuuta – Teologian tohtori Matti Väisänen valittiin Luther-säätiön ensimmäiseksi piispaksi.
29. maaliskuuta – Moskovan metroon tehtiin kaksi itsemurhapommi-iskua.
30. maaliskuuta – Kirjailija Sofi Oksanen sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanistaan Puhdistus. Palkinnon arvo oli 350 000 Tanskan kruunua eli noin 47 900 euroa.

Huhtikuu

1. huhtikuuta – Mikael Pentikäinen aloitti työnsä Helsingin Sanomien päätoimittajana. Aiemmin hän oli työskennellyt mm. Etelä-Saimaa-lehden ja Suomen Tietotoimiston päätoimittajana. HS:n edellinen päätoimittaja Janne Virkkunen siirtyi eläkkeelle vuoden lopulla.
3. huhtikuuta – Cambridgen yliopiston joukkue voitti Cambridge–Oxford-soutukilpailun ajalla 17.35.
3. huhtikuuta – Espanja lakkautti analogiset televisiolähetykset.
5. huhtikuuta – Avaruussukkulalento STS-131: Atlantis vei lastin Kansainväliselle avaruusasemalle.^[17]
6. huhtikuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Marja Tiura luopui puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta sen vuoksi, että Suomen Keskustan kerrottiin houkutelleen häntä vaihtamaan puoluetta vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen. Tiura kiisti Keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen ja liikemies Arto Merisalon väitteen siitä, että aloite loikkauksesta olisi tullut Tiuralta itseltään.
7. huhtikuuta – Kirgisian presidentti Kurmanbek Bakijev pakeni pääkaupungista Biškekistä kotiseuduilleen etelään maassa syttyneiden levottomuuksien vuoksi. Hänen vastustajansa ilmoittivat hallitsevansa maata ja muodostivat väliaikaishallituksen, jonka johtoon nousi entinen ulkoministeri Roza Otunbajeva. Presidentti Bakijev pakeni Kazakstaniin ja sai myöhemmin turvapaikan Valko-Venäjältä.
8. huhtikuuta – Presidentit Barack Obama ja Dmitri Medvedev allekirjoittivat ydinaserajoitussopimuksen Prahassa. Sopimus seurasi umpeutunutta START-sopimusta ja tulee vähentämään ydinkärkien määrän 1 550:een osapuolta kohti, eli noin kolmanneksella.^[18]^[19]
9. huhtikuuta – Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tuli olleeksi yhteensä 4 000 vuorokautta valtioneuvoston jäsenenä.
10. huhtikuuta – Smolenskin lento-onnettomuus 2010: mm. Puolan presidentti ja useat huippupoliitikot saivat surmansa.
10. huhtikuuta – Thaimaan useita viikkoja jatkuneet levottomuudet muuttuivat väkivaltaisiksi, kun 12 ihmistä sai surmansa ja satoja loukkaantui mielenosoittajien ja poliisin sekä armeijan yhteenotoissa. Mielenosoittajat ottivat lisäksi viisi sotilasta panttivangeiksi.^[20]^[21]
13. huhtikuuta – Yushun maanjäristyksessä Qinghaissa ja Tiibetissä kuoli yli 2 000 ihmistä.
15. huhtikuuta – Merkittävä osa Euroopan lentoliikenteestä Pohjois-Euroopasta alkaen suljettiin Islannin Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksen vuoksi.
21. huhtikuuta – Ukraina ja Venäjä solmivat yllätyssopimuksen Mustanmeren laivaston Sevastopolin tukikohdan vuokran jatkamisesta 25 vuodella vastineeksi kaasuhintojen laskusta 30 prosentilla.^[22]
22. huhtikuuta – Laajamittainen öljyonnettomuus Meksikonlahdella, kun Deepwater Horizon ‑öljynporauslautta räjähti ja upposi.
23. huhtikuuta – Yksi henkilö sai surmansa ja kaksi loukkaantui pienkoneen syöksyessä metsään Emäsalossa Porvoon saaristossa. Kone oli matkalla Helsingin Malmin lentoasemalle.

Toukokuu

6. toukokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 2010. Samana päivänä järjestettiin myös paikallisvaalit. Vaalien tuloksena muodostettiin konservatiivipuolueen ja liberaalidemokraattien koalitiohallitus, pääministerinä David Cameron.
10. toukokuuta – Euroopan unionin valtiovarainministerit sopivat aamuyöhön venyneessä hätäkokouksessaan Brysselissä euromaiden 440 miljardin euron lainatakuista, EU-komission 60 miljardin vakautusrahastosta sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 250 miljardin euron osuudesta Kreikan talouskriisin leviämisen estämiseksi. Suomen osuu summasta on 8,1 miljardia.^[23] Kreikan pelastamisen jälkeen useat Etelä-Euroopan maat joutuivat myös säästökuurille tavoitteena supistaa niiden budjettialijäämää.
10. toukokuuta – Filippiinien presidentinvaaleissa valittiin seuraaja Gloria Macapagal-Arroyolle.
11. toukokuuta – David Cameronista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
12. toukokuuta – Korkein hallinto-oikeus päätti, ettei Suojelupoliisin tarvinnut julkistaa hallussaan olevaa ns. Tiitisen listaa.
14. toukokuuta – Avaruussukkulalento STS-132: Discovery vei venäläisen Rassvet tai Mini-Research Module 1:n Kansainväliselle avaruusasemalle.^[24]
21. toukokuuta – Alapitkän kylässä Lapinlahdella paljastettiin Veikko Vennamon ja toisen maailmansodan jälkeisen asutustoiminnan muistomerkki.
23. toukokuuta – Tšekin tasavalta voitti sen historian kuudennen jääkiekon miesten maailmanmestaruuden
28.–29. toukokuuta – Tšekin vaalit.^[25]ČSSD nousi suurimmaksi puolueeksi, mutta kaikkiaan oikeisto sai enemmistön parlamenttiin.
29. toukokuuta – Järjestettiin vuoden 2010 Eurovision laulukilpailun finaali Norjan pääkaupungissa, Oslossa. Kilpailun voitti Saksan Lena Meyer-Landrut kappaleella Satellite.
31. toukokuuta – Israel pysäytti Gazan saartoa murtamaan pyrkineen aktivistien saattueen merellä Gazan edustalla. Hyökkäyksessä avustussaattueeseen sai surmansa toistakymmentä aktivistia.
31. toukokuuta – Saksan liittopresidentti Horst Köhler ilmoitti eroavansa Afganistan-lausunnostaan nousseen kohun vuoksi.^[26]

Kesäkuu

1. kesäkuuta – AC/DC esiintyi Tampereen Ratinan Stadionilla.
2. kesäkuuta – Japanin pääministeri Yukio Hatoyama ilmoitti eroavansa petettyään vaalilupauksensa Okinawan amerikkalaistukikohdan sulkemisesta.
3. kesäkuuta – Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa syttyi raju tulipalo, joka tuhosi seitsemän rakennusta ja surmasi jopa sata ihmistä.
6. kesäkuuta – Arkkipiispa Jukka Paarman seuraaja Kari Mäkinen vihittiin virkaansa.
8. kesäkuuta – Green Day esiintyi Helsingin Kyläsaaressa.
6. kesäkuuta – Linnanmäen huvipuisto jouduttiin sulkemaan ennenaikaisesti jopa 150 kurdi- ja somalinuoren joukkotappelun vuoksi.^[27]^[28]
8. kesäkuuta – Benigno Aquino III varmistui Filippiinien presidentinvaalien voittajaksi lähes kuukausi vaalien jälkeen.^[29]
9. kesäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti asettaa Iranille lisäpakotteita maan ydinohjelman vuoksi. Myös Kiina ja Venäjä äänestivät pakotteiden puolesta. Sen sijaan niitä vastaan olivat Brasilia ja Turkki, jotka olivat aiemmin neuvotelleet Iranin kanssa sopimuksen uraanin vaihdosta Turkissa Iranin tutkimusreaktoria varten. Libanon äänesti tyhjää.^[30]
9. kesäkuuta – Uspenskin katedraalista Helsingistä varastettiin kirkon arvokkain esine, Kozeltšanin Jumalanäidin ikoni, sekä koruja ja sormuksia. Kirkosta oli yritetty viedä myös toinen ikoni. Poliisi epäili varkauden olleen tilaustyötä ja varastettujen esineiden päätyneen ulkomaille.
10. kesäkuuta – NHL-seura Chicago Blackhawks voitti Stanley Cupin ensimmäistä kertaa 49 vuoteen.
10. kesäkuuta – Kiss esiintyi Sauna Open Air ‑festivaaleilla Tampereella.
10. kesäkuuta – Kirgisian Ošissa puhkesi mellakoita kirgiisien ja uzbekkien välillä. Nuorisoryhmät kiertelivät kaupunkia ja polttivat autoja ja taloja ja ryöstelivät kauppoja. Levottomuudet levisivät myös lähialueille. Maan väliaikaishallitus asetti Ošin ympäristön ja Žalal-Abadin hätätilaan ja ulkonaliikkumiskieltoon ja määräsi poliisin ja turvallisuusjoukot ampumaan ryöstelijöitä.^[31] Kolmessa päivässä sai surmansa sata ja yli tuhat joutui lääkärihoitoon. Myös yli 75 000 uzbekkia pakeni kohti Uzbekistania.^[32]
11. kesäkuuta – Porvoon käräjäoikeus tuomitsi Porvoossa asuneen ruandalaismiehen elinkautiseen vankeuteen joukkotuhonnasta. Pastori François Bazaramba tuomittiin osallisuudesta vuoden 1994 Ruandan kansanmurhan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi Suomen Asianajajaliitto langetti Bazaramban asianajajalle 2000 euron seuraamusmaksun epäasiallisesta käyttäytymisestä oikeudenkäynnin aikana. Bazaramba ja hänen asianajajansa ilmoittivat heti valittavansa tuomiosta hovioikeuteen. Kyseessä oli Suomen historian ensimmäinen joukkotuhonnasta käyty oikeusjuttu. Bazaramban puolustus väitti, että merkittävä osa jutun todistusaineistosta oli saatu kiduttamalla todistajiksi haastettuja.
11. kesäkuuta – 11. heinäkuuta – Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Etelä-Afrikassa.
12. kesäkuuta – Kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi valittiin Suomen keskustan puoluekokouksessa Lahdessa puolueen puheenjohtajaksi pääministeri Matti Vanhasen seuraajana.
12. kesäkuuta – Kansallinen Kokoomus piti puoluekokouksensa Jyväskylässä. Puheenjohtaja Jyrki Katainen ja puoluesihteeri Taru Tujunen valittiin ilman vastaehdokkaita uudelleen tehtäviinsä.
12. kesäkuuta – Ruotsalainen kansanpuolue piti puoluekokouksensa Tampereella. Kokouksessa päätettiin muuttaa puolueen suomenkielinen nimi Suomen ruotsalaiseksi kansanpuolueeksi.
13. kesäkuuta – Belgian parlamenttivaalit 2010. Vaaleja seurasivat puolitoista vuotta pitkät hallitusneuvottelut. Hallituskriisi ratkesi 5. joulukuuta 2011, kun Elio Di Rupo kokosi kuuden puolueen hallituksen.^[33]
15.–17. kesäkuuta – E3-elektroniikkamessut järjestettiin Los Angelesissa.
16. kesäkuuta – Korkein oikeus vahvisti pääministeri Matti Vanhasen entisen naisystävän Susan Ruususen ja kustantaja Kari Ojalan Helsingin hovioikeudessa saamat sakkotuomiot. Ruusunen tuomittiin 20 ja Ojala 60 päiväsakkoon Vanhasen yksityisyyden loukkaamisesta Pääministerin morsian ‑kirjassa. KKO kumosi hovioikeuden tuomion rikoksen kautta saadun hyödyn menettämisestä valtiolle, koska kirjan menekki oli jäänyt vähäiseksi, mutta piti ennallaan Ojalan maksettavaksi määrätyt tuhannen euron korvaukset Vanhaselle henkisistä kärsimyksistä.
16. ja 17. kesäkuuta – Yhdysvallat ja Euroopan unioni päättivät lisäpakotteista Iranille.^[34] Venäjä arvosteli toimia YK:n turvallisuusneuvoston päätösten halveksunnaksi ja sanoi sen vaikeuttavan neuvotteluissa mukana olleiden "kuutosten" asemaa.^[35]
17. kesäkuuta – Ruotsin valtiopäivät hyväksyi nykyisten ydinvoimaloiden korvaamisen uusilla reaktoreilla. Päätös syntyi 174 puolesta ja 172 vastaan. Sosiaalidemokraatit ilmoittivat kumoavansa päätöksen, jos voittavat seuraavat vaalit. Vuoden 1980 kansanäänestyksen mukaan ydinvoimasta tuli luopua 2010 mennessä.^[36]
18. kesäkuuta – Pääministeri Matti Vanhanen esitti hallituksensa eronpyynnön presidentti Tarja Haloselle.
18. kesäkuuta – Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi siirtyvä Liisa Hyssälä erosi eduskunnasta. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Mauri Salo.
19. kesäkuuta – Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja Prinssi Daniel menivät naimisiin.
20. kesäkuuta – Saksalainen metalliyhtye Rammstein konsertoi Seinäjoen Provinssirock-tapahtumassa pääesiintyjänä.
22. kesäkuuta – Presidentti Tarja Halonen myönsi eron Vanhasen hallitukselle ja nimitti Mari Kiviniemen muodostaman hallituksen. Ainoa ministerivaihdos oli Keskustan kansanedustajan Tapani Töllin nimitys uudeksi hallinto- ja kuntaministeriksi.
23. kesäkuuta – Venäjä vähensi maakaasun toimituksia Valko-Venäjälle 80 prosentilla maksamattomien laskujen vuoksi, mutta vakuutti, ettei toimenpide vaikuttaisi maakaasun toimituksiin Keski- ja Länsi-Eurooppaan.
23. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Barack Obama erotti Afganistanin operaatiosta vastanneen kenraali Stanley A. McChrystalin. Hän oli arvostellut Rolling Stone -lehden haastattelussa The Runaway General (ilmestyi 25. kesäkuuta) ^[37] Obaman hallinnon jäseniä, kuten varapresidentti Joe Bidenia, Kansallisen turvallisuuden neuvonantajaa James L. Jonesia, Afganistanin lähettiläs Karl W. Eikenberrya ja erikoisedustaja Richard Holbrookea.
24. kesäkuuta – Australia sai ensimmäisen naispääministerinsä, kun Julia Gillard valittiin työväenpuolueen puheenjohtajaksi Kevin Ruddin tilalle.
24. kesäkuuta – Alfa Romeo täytti sata vuotta
27. kesäkuuta – Guinean presidentinvaalit. Voittajaksi vahvistettiin joulukuussa levottomuuksien ja korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen Alpha Condé.
28. kesäkuuta – Yhdysvaltain FBI ilmoitti pidättäneensä kymmenen Venäjän hyväksi vakoillutta agenttia.^[38] Tapaus sai runsaasti julkisuutta ja vangituista eniten huomiota saivat Anna Chapman ja palkittu perulainen toimittaja Vicky Peláez. Myös Yhdysvaltain motiiveja ihmeteltiin, koska pidätykset tapahtuivat pian Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin Yhdysvaltain-vierailun jälkeen, eikä väitettyjen vakoojien kerrottu päässeen käsiksi salaisiin tietoihin. Vangit vaihdettiin Wienin lentokentällä 8. heinäkuuta Venäjällä Yhdysvaltain hyväksi vakoilusta tuomittuihin.

Heinäkuu

1. heinäkuuta – Eduskunta myönsi äänin 120–72 Teollisuuden Voima Oyj:lle ja Fennovoima Oy:lle luvat kahden uuden ydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen. Kaksi kansanedustajaa äänesti tyhjää ja viisi oli poissa äänestyksestä. Edellisen voimalan sijoituspaikka oli Eurajoen Olkiluoto, jälkimmäisestä kilpailivat Ruotsinpyhtään, Pyhäjoen ja Simon kunnat.
1. heinäkuuta – Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Espanjalta Belgialle.
2. heinäkuuta – Varatuomari Risto Kuisma nousi eduskuntaan Tommy Tabermannin tilalle. Kuisma oli pudonnut eduskunnasta vuoden 2007 vaaleissa.
4. heinäkuuta – Puolassa järjestettiin presidentinvaalien toinen kierros, jonka voitti Bronisław Komorowski.^[39]
6. heinäkuuta – Kaksi miestä kuoli ja yksi haavoittui vakavasti ampumavälikohtauksessa hampurilaisravintolan edustalla Porvoossa. Kolmas uhri kuoli vammoihinsa sairaalassa. Juuri elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen päässyt ampuja ja uhrit eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.
10. heinäkuuta – Rosetta-luotain lensi asteroidi 21 Lutetian ohi 3 162 kilometrin etäisyydeltä.
12. heinäkuuta – Sveitsi päätti olla luovuttamatta elokuvaohjaaja Roman Polańskia Yhdysvaltoihin, jossa hänet oli määrätty pidätettäväksi vuonna 1977 tekemänsä seksuaalirikoksen vuoksi.
13. heinäkuuta – Kuuban entinen johtaja Fidel Castro esiintyi ensimmäisen kerran useaan vuoteen julkisesti Kuuban televisiossa esitetyssä haastattelussa. Haastattelu ajoittui tai ajoitettiin yhteen kymmenien kuubalaisten toisinajattelijoiden vapauttamisen kanssa, johon Castro ei kuitenkaan ottanut kantaa. Castro varoitti maailmaa uhkaavasta ydinsodasta Yhdysvaltain ja Israelin sekä Iranin välisen ydinasekiistan vuoksi.
13. heinäkuuta – Microsoft lopetti Windows 2000 ‑käyttöjärjestelmän Excented-tuen.
15. heinäkuuta – Argentiinasta tuli ensimmäinen Latinalaisen Amerikan maa, ja kymmenes maailmassa, joka laillisti (ei-kirkollisen) homoavioliiton. Esitys hyväksyttiin senaatissa äänin 33–27 melkein 15 tunnin keskustelujen jälkeen.^[40]
15. heinäkuuta – Intian hallitus hyväksyi uuden symbolin Intian rupialle.^[41]
16. heinäkuuta – Kuopion asuntomessut avattiin. Messut ovat auki 15. elokuuta asti.^[42]
22. heinäkuuta – Haagin YK:n kansainvälinen tuomioistuin ICJ antoi neuvoa-antavan päätöksen, jonka mukaan Kosovon itsenäistyminen ei rikkonut kansainvälistä oikeutta. Päätös syntyi äänin 10–4. Serbia ilmoitti, ettei se siitä huolimatta tunnusta koskaan Kosovon itsenäisyyttä. Tähän mennessä Kosovon oli tunnustanut 69 maata, ml. Yhdysvallat ja 22 maata 27:stä EU:n jäsenvaltiosta.^[43]^[44]
25. heinäkuuta – Wikileaks vuosi julkisuuteen yli 90 000 sisäistä raporttia Yhdysvaltojen osallisuudesta Afganistanin sodassa vuosina 2004–2010.
26. heinäkuuta – punakhmerien vankilanjohtaja Duch tuomittiin 30 vuoden vankeuteen.^[45]
27. heinäkuuta – Islanti aloitti jäsenyysneuvottelut Euroopan unionin kanssa.
28. heinäkuuta – Ranska ilmoitti hajottavansa laittomat romanileirit ja karkottavansa muista EU-maista tulleet romanit, jotka rikkovat lakia. Päätös tehtiin presidentti Nicolas Sarkozyn kokoon kutsumassa kriisikokouksessa, joka järjestettiin Saint-Aignanin kylän poliisiasemalle tehdyn hyökkäyksen ja Grenoblen mellakoiden jälkeen. Sisäministeri Brice Hortefeux'n mukaan maassa on noin 300 laitonta leiriä tai vallattua taloa.^[46]^[47]
28. heinäkuuta – Suomen Partiolaisten 6. Finnjamboree, Kilke alkoi Evolla, Hämeenlinnassa.
29. heinäkuuta – Joensuun lentoasemalla Liperissä mitattiin Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys +37,2 astetta. Venäjältä oli levinnyt Itä-Suomeen erittäin lämmin ilmavirtaus. Edellinen ennätys oli 35,9 astetta, ja se oli mitattu Turussa 9. heinäkuuta 1914. Myös Joensuun Linnunlahdessa mitattu 36,8 astetta ylitti tämän vanhan ennätyksen. Edellisenä päivänä Lahdessa mitattiin 35,0 astetta. Tätä ennen lämpötila oli noussut 35 asteeseen vain kaksi kertaa.^[48]
30. heinäkuuta – Ennätyksellistä hellettä seurasi yön aikana voimakas syöksyvirtaus ja ukkosmyrsky, Asta-myrsky, jotka aiheuttivat suurta aineellista tuhoa etenkin Savonlinnan seudulla. Voimakkaat tuulenpuuskat kaatoivat puita maanteille ja rautateille sekä rakennusten ja autojen päälle.
31. heinäkuuta – Chelsea Clinton meni naimisiin Marc Mezvinskyn kanssa.

Elokuu

4. elokuuta – Veera-myrsky koetteli Suomea.
5. elokuuta – Chilen kaivosonnettomuus 2010: 34 kaivostyöntekijää jäi loukkuun pienessä kaivoksessa Pohjois-Chilessä kun kaivoksen katto sortui.^[49] Mainareiden lukumääräksi vahvistui myöhemmin 33.
6. elokuuta – Ensimmäisen suomalaisen 3D-elokuvan Muumi ja punainen pyrstötähti ensi-ilta.
7. elokuuta – Yksi mies kuoli ja toinen vietiin sairaalaan vakavien palovammojen takia Saunomisen maailmanmestaruuskilpailuissa Heinolassa.
8. elokuuta – Fidel Castro palasi ensi kertaa neljään vuoteen Kuuban parlamenttiin. Castro piti 12-minuuttisen puheen, jossa hän varoitti Yhdysvaltojen pyrkivän ydiniskuun Iraniin.^[50]
8. elokuuta – Sylvi-myrsky: voimakas syöksyvirtaus iski Porissa alkaneisiin Sonisphere-festivaaleihin. Ainakin 40 loukkaantui, yksi vakavasti loukkaantunut kuoli myöhemmin sairaalassa. Mötley Crue ei voinut esiintyä festivaaleilla, koska sen lava ja soittimet tuhoutuivat.^[51]
16. elokuuta – Newsweek vertaili kansalaisten elinoloja sadassa maassa. Suomi valikoitui maailman parhaaksi maaksi.^[52]
19. elokuuta – USA:n viimeiset taistelujoukot lähtivät Irakista
20. elokuuta ja 21. elokuuta – U2-bändi Suomessa 360°-kiertueellaan. 21. elokuuta heidän uusi kappaleensa, Every Breaking Wave, kuultiin ensimmäistä kertaa. Suomalaiset kuulivat sen ensimmäisenä maailmassa.
21. elokuuta – Iranin ensimmäinen ydinvoimala, Bušehrin ydinvoimalaitos vihittiin käyttöön.
21. elokuuta – Australiassa järjestettiin parlamenttivaalit. Vaalit koskivat liittovaltion parlamentin edustajainhuonetta ja puolta senaatista.^[53] Ennenaikaiset vaalit pääministerin vaihdon jälkeen kutsunut Julia Gillard sai jatkaa tehtävässä sitoutumattomien ja vihreiden tuella, vaikka Työväenpuolue ei saanutkaan enemmistöä alahuoneeseen.
22. elokuuta – Chilessä 5. elokuuta romahtaneen kultakaivoksen uumeniin jääneisiin 33 mieheen saatiin yhteys. He ovat kaivoksen turvahuoneessa 700 metrin syvyydessä.^[54]
25. elokuuta – Moottoritie välillä Maksniemi–Kemijoki otettiin liikennekäyttöön. Moottoritietä pitkin pääsee nyt Maksniemestä Tornioon.
29. elokuuta – 400 vuotta uinunut tulivuori Sinabung purkautui Indonesiassa Sumatran saaren pohjoisosassa^[55]
31. elokuuta – Lapin Kullan valmistus loppui Torniossa. Olutta pantiin Torniossa vuodesta 1873.^[56]
31. elokuuta – Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen saarnasi Helsingin tuomiokirkon iltamessussa viimeisen kerran ennen eläkkeelle jäämistään.

Syyskuu

1. syyskuuta – Presidentti Barack Obama julisti Yhdysvaltain sotatoimet Irakissa päättyneiksi.
1. syyskuuta – Helsingin piispa Eero Huovisen seuraaja Irja Askola astui virkaansa.
1. syyskuuta – Maatalouslaskenta 2010:n tiedonkeruu alkoi. Tutkimus juhlii satavuotista taivaltaan. Tiedot kerätään ensimmäistä kertaa netissä tai puhelimella.
4. syyskuuta – 7,1 momenttimagnitudin maanjäristys Uuden-Seelannin eteläsaaren itärannikolla lähellä maan toiseksi suurinta kaupunkia Christchurchia.
4. syyskuuta – Maailman suurin 150 hengen sauna avattiin Haaparannalla.^[57]
6. syyskuuta – Suomen Keskustan kansanedustaja ja entinen pääministeri Matti Vanhanen sai pyytämänsä eron eduskunnasta siirtyessään Perheyritysten Liiton toimitusjohtajaksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli vuoden 2007 vaaleissa pudonnut pastori Seppo Särkiniemi.
10. syyskuuta – Nokian uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin kanadalainen Stephen Elop. Hän aloitti tehtävässään 21. syyskuuta.^[58]
12. syyskuuta – Turkissa hyväksyttiin kansanäänestyksessä 26 lisäystä maan vuonna 1982 sotilasvallankaappauksen jälkeen kirjoitettuun perustuslakiin. Pääministeri Recep Tayyip Erdoğan vakuutti lisäysten vahvistavan maan demokratiaa ja tuovan sen lähemmän Euroopan unionia. Muutokset muuttavat perustuslaillisen oikeuden koostumusta ja oikeusjärjestelmän korkeimpia elimiä, jotka ovat aiheuttaneen ongelmia hallitsevalle islamilais-konservatiiviselle Oikeus ja kehitys -puolueelle. Lisäksi poistettiin vuoden 1980 vallankaappauksen johtajien syytesuoja.^[59]
12. syyskuuta – Iranin Helsingin-suurlähetystön korkea-arvoinen virkamies Hossein Alizadeh erosi virastaan vastalauseena Iranin presidentin Mahmud Ahmadinejadin politiikalle ja asettui tukemaan Iranin oppositiota. Saatuaan asian vuoksi uhkausviestejä hän anoi poliittista turvapaikkaa Suomesta.

14. syyskuuta – Presidentti Tarja Halonen ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UtVa) valtuuttivat Suomen osallistumaan ns. Atalanta-operaatioon Somalian rannikolla.
15. syyskuuta – Maailman suurin matkustajalentokone Airbus A380 vieraili Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vierailun pääasiallinen tarkoitus oli testata Helsinki-Vantaan lentoaseman soveltuvuutta konetyypin varakentäksi mahdollisia teknisiä välilaskuja varten.^[60]
15. syyskuuta – Arizona Chemicalsin kemikaalitehtaalla Oulussa sattui räjähdys, jossa yksi kuoli ja useita loukkaantui.^[61]
17. syyskuuta – Ensimmäinen kolmesta pelastuskuilusta on perillä Chilen romahtaneessa kaivoksessa. Seuraavaksi kapeaa kuilua on laajennettava 30 sentistä 70 senttiin, että kaivosmiehet saadaan ylös.^[62]
17. syyskuuta – Oikeuskansleri Jaakko Jonkka katsoi, että Matti Vanhanen oli pääministerinä ollessaan ollut esteellinen hallituksen päättäessä Raha-automaattiyhdistyksen avustusten jaosta. Kyseessä oli erityisesti RAY:n tuki Suomen Keskustaa lähellä olevalle Nuorisosäätiölle, joka oli tukenut mm. Vanhasen presidentinvaalikampanjaa vuonna 2006.
17. syyskuuta – Sonyn PlayStation Move ‑liikeohjain ilmestyi PlayStation 3 ‑konsolille
18. syyskuuta – Afganistanin parlamenttivaalit, vain 40 % kävi äänestämässä ja 14 ihmistä kuoli väkivaltaisuuksissa.^[63]
19. syyskuuta – Ruotsin valtiopäivävaalit. Oikeistolainen Allianssi sai 49 % äänistä, kun taas punavihreä oppositio sai tyytyä 43 prosenttiin. Sosiaalidemokraattien tulos jäi huonoimmaksi sitten vuoden 1914, vaikka puolue pysyikin suurimpana yksittäisenä. Ainoat edustajamääriään kasvattaneet olivat Maltillinen kokoomus, Ympäristöpuolue Vihreät ja maahanmuuttokriittinen Ruotsidemokraatit, joka nousi ensi kertaa valtiopäiville 20 edustajan voimin.
21. syyskuuta – Planeetta Jupiter on oppositiossa ja radallaan lähimpänä maapalloa ensimmäisen kerran sitten vuoden 1963.^[64]
22. syyskuuta – Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi kokoomuksen kansanedustajan Petri Salon vajaan 3 800 euron sakkoihin törkeästä liikenteen vaarantamisesta. Salo oli ajanut toukokuussa Vöyrissä 138 km/h nopeudella 80 km/h:n rajoitusalueella. Oikeus hylkäsi Saloa vastaan nostetun syytteen viranomaisen lahjomisesta. Syyttäjä valitti päätöksestä hovioikeuteen.
25. syyskuuta – Veikkaus arpoi 70-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi Lotossa historian suurimman potin, 7,2 miljoonaa euroa.
26. syyskuuta – Norjan oikeusviranomaiset päättivät, että Norjan ulkoministeriön entisen virkamiehen Arne Treholtin tapaus tutkitaan uudelleen. Uutta tutkintaa oli pyytänyt Treholt itse. Treholt oli vuonna 1985 tuomittu 20 vuodeksi vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton ja Irakin hyväksi ja hänet oli sittemmin armahdettu terveyssyistä. Eräs Treholtin tapauksen tutkinnassa aikanaan mukana ollut poliisi oli paljastanut, että Treholtin vastainen todistusaineisto oli ollut osittain väärennetty.
27. syyskuuta – Kosovon presidentti Fatmir Sejdiu erosi virastaan. Perustuslakituomioistuin oli aiemmin tuominnut, että Sejdiu rikkoi perustuslakia, kun hän ei eronnut LDK-puolueen puoluejohtajan asemasta presidentiksi noustessaan.
28. syyskuuta – Venäjän presidentti Dmitri Medvedev erotti Moskovan pormestarin Juri Lužkovin virastaan. Lähes 20 vuotta pormestarina toiminut, Kremlin politiikkaa arvostellut Lužkov oli kieltäytynyt eroamasta vapaaehtoisesti.^[65]
28. syyskuuta – Pohjois-Korean puoluekokous. Edellinen yhtä suuri oli 1980, jolloin Kim Jong-il nimitettiin Kim Il-sungin seuraajaksi.
28. syyskuuta – Puolustusministeri Jyri Häkämiehen asettama ja diplomi-insinööri Risto Siilasmaan johtama työryhmä jätti mietintönsä, jossa se suositteli yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä, mutta varusmiesajan lyhentämistä kustannussyistä.
29. syyskuuta – Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Lohjalla tuomitsi 24-vuotiaan valelääkärinä toimineen miehen puolentoista vuoden vankeuteen. Mies oli toiminut lääkärinä Karkkilassa ja Karjaalla yhteensä yli vuoden ajan täysin ilman lääketieteen opintoja. Hänet tuomittiin myös 125 000 euron korvauksiin työnantajilleen. Oikeus perusteli tuomion ankaruutta sillä, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisten hengelle ja terveydelle.
30. syyskuuta – Henkilöauton kuljettaja sai surmansa ja 26 linja-auton matkustajaa loukkaantui valtatie 5:llä Joroisissa Etelä-Savossa sattuneessa liikenneonnettomuudessa. Henkilöauto ajautui tuntemattomasta syystä vastaantulevien kaistalle ja törmäsi linja-autoon, joka suistui törmäyksen voimasta ojan yli pellolle.
30. syyskuuta – Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtanen jäi eläkkeelle.

Lokakuu

4. lokakuuta – Unkarin myrkkyvuoto sai alkunsa kun alumiinitehtaan lieteallas murtui ja ympäristöön valui lähes miljoona tonnia raskasmetalleja sisältävää ruosteenpunaista lietettä.
6. lokakuuta – Instagram avattiin.
6. lokakuuta – Moottoritie välillä Kemi – Simon Maksniemi avattiin virallisesti liikenteelle. Avauspuheen piti muun muassa liikenneministeri Anu Vehviläinen.^[66]
7. lokakuuta – Nobelin kirjallisuuspalkinnon sai perulainen Mario Vargas Llosa.
8. lokakuuta – Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin kiinalaiselle toisinajattelijalle Liu Xiaobolle. Palkitsemisesta ilmoitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitean puheenjohtaja Thorbjørn Jagland. Kiina tuomitsi palkitsemisen "rauhanpalkinnon periaatteiden vastaiseksi". Saksa ja Ranska puolestaan vaativat Liun vapauttamista hänelle "valtionvastaisen toiminnan" vuoksi Kiinassa langetetusta 11 vuoden vankeudesta.
8. lokakuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta kehotti valtakunnansyyttäjää aloittamaan poliisitutkinnan entisen pääministerin Matti Vanhasen jääviysepäilyistä. Perustuslakivaliokunta oli ennen päätöstään kuullut Vanhasta ja oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa.
9. lokakuuta – Pelastustunneli "B" pääsi ensimmäisenä loukkuun jääneiden kaivosmiesten luo Chilen kaivosonnettomuudessa aamu 8:n aikaan paikallista aikaa.
10. lokakuuta – Päivämäärän takia (10.10.10) monissa kirkoissa järjestettiin Häiden yö, jossa vihkimisen sai alkaen keskiyöstä kunhan kuulutukset olivat kunnossa.
10. lokakuuta – Kirgisian presidentinvaalit.
11. lokakuuta – Nobelin taloustieteen palkinto eli talouden Nobel myönnettiin Peter A. Diamondille, Dale T. Mortensenille ja Christopher A. Pissaridesille työmarkkina-analyysista.^[67]
12. lokakuuta – Marhanetsin tasoristeysonnettomuudessa Ukrainassa kuoli yli 40 ihmistä.^[68]
12. lokakuuta – Yle TV2:n Ajankohtainen kakkonen ‑ohjelmassa esitettiin Homoilta-keskustelu, joka johti muutaman päivän aikana liki 10 000 suomalaisen eroon evankelisluterilaisesta kirkosta.
12. lokakuuta – Asteroidi "2010 TD54" ohitti maan vain 51 800 kilometrin etäisyydeltä ollen lähimmillään Singaporen yläpuolella.^[69]
13. lokakuuta – Loukkuun jääneiden kaivosmiesten nosto alkoi Chilen kaivosonnettomuudessa.
14. lokakuuta – Chilen kaivosonnettomuudessa loukkuun jääneiden kaivosmiesten nosto-operaatio saatiin päätökseen.
14. lokakuuta – Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad saapui vierailulle Libanoniin. Vierailu herätti levottomuutta naapurimaassa Israelissa, jonka tuhoamista Ahmadinejad oli avoimesti vaatinut.
19. lokakuuta – Juoksija Lasse Virén nousi eduskuntaan Espoon kaupunginjohtajaksi siirtyvän Jukka Mäkelän tilalle. Virén oli pudonnut eduskunnasta vuoden 2007 vaaleissa.
19. lokakuuta – Islamistikapinalliset tekivät itsemurhaiskun Tšetšenian parlamenttitaloon.
21. lokakuuta – Komeetta Hartley 2 lähimmillään vain 0,12 AUn etäisyydellä maasta.
26. lokakuuta – Irakin entinen varapääministeri, Saddam Husseinin lähimpiin miehiin kuulunut Tariq Aziz tuomittiin Bagdadissa kuolemaan uskonnollisten puolueiden ja šiiamuslimien vainoista Saddamin valtakaudella. Kuolemantuomion sai myös kaksi muuta entistä Irakin johtohenkilöä.
26. lokakuuta – Transparency International -järjestö julkaisi selvityksen 176 valtion julkisen sektorin korruptoituneisuudesta. Maailman vähiten korruptoituneiksi maiksi todettiin Tanska, Singapore, Uusi-Seelanti ja Suomi, eniten korruptoituneiksi Somalia, Afganistan, Myanmar (entinen Burma) ja Irak.
27. lokakuuta – Ilmailualan 2-päiväinen lakko päättyi, kun työriidan osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen.^[70]
27. lokakuuta – Helsingin käräjäoikeudessa nostettiin syytteet törkeästä petoksesta kolmea Suomen Hiihtoliiton entistä johtohenkilöä – entisiä lajipäälliköitä Pekka Vähäsöyrinkiä ja Jari Piiraista sekä entistä päävalmentajaa Antti Leppävuorta – sekä hiihtäjä Jari Räsästä vastaan. Syyttäjä katsoi Suomen Tietotoimistoa vastaan vuosina 1998–2000 käydyn oikeusjutun tapahtuneen väärin perustein.
27. lokakuuta – Tulivuori Merapi alkoi purkautua Indonesiassa.
28. lokakuuta – ST1-huoltoasemaketju ilmoitti ostavansa kaikki Suomessa toimivat Shell-huoltoasemat.
31. lokakuuta – Brasilian presidentinvaalien toisen kierroksen voitti Dilma Rousseff saatuaan 56 prosenttia äänistä (1. kierroksella 47 prosenttia). Vastustaja Jose Serra sai 44 prosenttia (32,7 prosenttia).
31. lokakuuta – Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja Prinssi Daniel saapuivat 4-päiväiselle vierailulle Suomeen. Vierailukaupunkeina heillä oli Helsinki, Espoo ja Lahti.

Marraskuu

2. marraskuuta – Yhdysvaltain kongressin välivaalit
2. marraskuuta – Japani kutsui suurlähettiläänsä kotiin Moskovasta presidentti Dmitri Medvedevin vierailtua kiistellyillä Kuriilien saarilla. Neuvostoliitto oli liittänyt aiemmin Japanille kuuluneet neljä saariryhmän eteläisintä saarta omiin alueisiinsa toisen maailmansodan jälkeen ja Japani oli siitä lähtien toistuvasti vaatinut niiden palauttamista.
4. marraskuuta – 61 matkustajaa ja seitsemän miehistön jäsentä sai surmansa matkustajakoneen maahansyöksyssä Kuubassa.
7. marraskuuta – Myanmarin vaalit.^[71] 78 % äänistä keräsi Thein Seinin johtama USDP-puolue, joka perustettiin sotilashallituksen USDA-joukkojärjestön seuraajaksi. Entisen sosialistipuolue BSPP:n pohjalta perustettu NUP ja Aung San Suu Kyin NLD:n jäsenten perustama NDF saivat 2–3 %.
7. marraskuuta – Guinean presidentinvaalien toinen kierros. Korkein oikeus vahvisti vaalin voittajaksi Alpha Condén joulukuun alussa.
10. marraskuuta – Microsoftin Kinect-liikkeentunnistussysteemi ilmestyi EU:n alueella Xbox 360 ‑konsolille.
12. marraskuuta – Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi ulvilalaisen Anneli Auerin elinkautiseen vankeuteen puolisonsa Jukka S. Lahden surmasta. Auerin asianajaja ilmoitti valittavansa päätöksestä Vaasan hovioikeuteen.
13. marraskuuta – Vasemmistoliiton kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä ilmoitti jättävänsä eduskunnan vuoden 2011 vaaleissa. Tennilä oli ollut eduskunnan jäsen vuodesta 1975 ja oli kokoomuksen Ilkka Kanervan kanssa pisimpään yhtäjaksoisesti istunut kansanedustaja. Molemmat olivat olleet mukana 36 valtiopäivillä.
14. marraskuuta – Formula 1 ‑kausi 2010 päättyi Abu Dhabin kisaan Yas Marinan radalla. Kilpailun ja samalla myös mestaruuden voitti Sebastian Vettel.
14. marraskuuta – Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Mona Sahlin ilmoitti jättävänsä paikkansa.
14.–15. marraskuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit. Äänestysprosentiksi tuli noin 17 %.^[72] 16–18-vuotiailla, jotka saivat äänestää ensimmäistä kertaa, äänestysprosentti oli 14,5 %.^[73]
16. marraskuuta – Prinssi William ja Kate Middleton julkistivat kihlauksensa.
19.–20. marraskuuta – Nato järjesti kaksipäiväisen huippukokouksen Lissabonissa. Kokouksessa sovittiin ohjuskilven rakentamisesta Eurooppaan. Kokouksessa hyväksyttiin myös salainen suunnitelma Baltian puolustamisesta Venäjää vastaan.^[74] Paikalla olivat mm. Barack Obama, Dmitri Medvedev ISAF-operaatioon liittyen Hamid Karzai, Tarja Halonen, ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies. Rajaviranomaiset estivät maahanpääsyn yli sadalta rauhanaktivistilta.^[75]

22. marraskuuta – Tampereen keskustassa sijaitsevassa pizzeria Julietissa syttyi räjähdysmäinen tulipalo, joka surmasi kolme ihmistä. Teko osoittautui myöhemmin tuhopoltoksi, jonka motiiviksi epäiltiin vakuutuspetoksen yritystä. Rikoksentekijät tuomittiin myöhemmin 9–11 vuoden vankeusrangaistuksiin.
22. marraskuuta – Kevytrakenteinen kävelysilta romahti tielle Helsingin Laajasalossa, kun sillan alitse ajaneen kuorma-auton nosturi osui siihen. Silta murskasi romahtaessaan kuorma-autoa vastaan tulleen pakettiauton, jonka kuljettaja sai surmansa. Romahtaneen sillan alle jäi myös invataksi. Kuorma-auton kuljettaja sekä invataksin kuljettaja ja matkustaja loukkaantuivat.
23. marraskuuta – Pohjois-Korean tykistö tulitti Etelä-Korealle kuuluvaa saarta Etelä-Korean länsirannikolla. Kahden sotilaan ja kahden siviilin ilmoitettiin saaneen surmansa sekä parinkymmenen henkilön loukkaantuneen. Etelä-Korea vastasi tulitukseen. Välikohtaus tuomittiin maailmalla jyrkästi ja sitä kuvattiin yhdeksi vakavimmista selkkauksista maiden välillä Korean sodan jälkeen.
24. marraskuuta – Paperiliitto päätti siirtää puheenjohtaja Jouko Ahosen toistaiseksi syrjään tehtävistään tämän eläkeyhtiöiden johtajien suuria palkkioita puolustaneiden lausuntojen vuoksi.
28. marraskuuta – Verkkosivusto Wikileaks julkaisi ensimmäiset Yhdysvaltain salaisista diplomaattisista sähkeistä. Samaan aikaan materiaalia julkaisivat lehdet New York Times, Le Monde, Der Spiegel, The Guardian ja El Pais. Wikileaks joutui välittömästi palvelunestohyökkäysten kohteeksi.

Joulukuu

2. joulukuuta – Helsingin kaupungin liikennelaitos tilasi kiskokalustovalmistaja Transtech Oy:ltä 40 uutta raitiovaunua. Tilauksen arvioitiin turvaavan työllisyyden Kajaanissa sijaitsevalle tehtaalle kymmeneksi vuodeksi ja sen arvo oli 110 miljoonaa euroa.
2. joulukuuta – Venäläissyntyinen Belgiassa asuva Nikita Borisoglebski voitti järjestyksessä kymmenennen kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun. Toiseksi sijoittui suomalainen Petteri Iivonen.
2. joulukuuta – Kirjailija Mikko Rimminen sai Finlandia-palkinnon romaanistaan Nenäpäivä.
2. joulukuuta – Suomen eduskunta hyväksyi 740,7 miljoonan takuut ERVV:lle Irlannille myönnettävää lainaa varten. Koko oppositio vastusti lainoja ja yksi keskustan kansanedustaja.^[76]^[77]
2. joulukuuta – Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA myönsi jalkapallon vuoden 2018 MM-lopputurnauksen isännyyden Venäjälle.
2. joulukuuta – Israelissa syttyi tuhoisa metsäpalo.
3. joulukuuta – Japani ja Yhdysvallat aloittivat historiallisen, kaikkien aikojen suurimman yhteisen sotaharjoituksensa, joka järjestetään maiden välisen turvallisuussopimuksen 50-vuotisjuhlan kunniaksi.^[78]
4. joulukuuta – Kaksi ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui venäläisen matkustajakoneen epäonnistuneessa hätälaskussa Moskovan liepeillä. Dagestan Airlines ‑yhtiön Tupolev Tu-154 ‑kone oli hetkeä aiemmin noussut ilmaan Vnukovon lentoasemalta, kun kaksi sen kolmesta moottorista pysähtyi ja lentäjät päättivät laskeutua Domodedovon lentoasemalle. Kone suistui laskussa ulos kiitotieltä, törmäsi lentokentän rakennuksiin ja murskautui pahoin.
9. joulukuuta – Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n noin 9 päivää kestänyt lakko päättyi työehtosopimusta koskeneeseen sovintoehdotukseen.
10. joulukuuta – Kroatian entinen pääministeri Ivo Sanader pidätettiin Itävallassa, jonne hän oli matkustanut edellisenä päivänä muutamia tunteja ennen parlamentin päätöstä poistaa hänen syytesuojansa.
11. joulukuuta – Tukholman pommi-isku: Itsemurhapommittaja räjäytti auton ja itsensä Tukholman Drottninggatanilla lauantaina viideltä iltapäivällä. Vain pommittaja Taimour Abdulwahab al-Abdaly sai surmansa ja kaksi ihmistä loukkaantui. Miehen kantamasta kuudesta putkipommista vain yksi räjähti.
14. joulukuuta – Silvio Berlusconin hallitus sai Italian parlamentin äänestyksessä luottamuslauseen vain kolmen äänen enemmistöllä. Äänestystulosta seurasivat rajut mellakat Roomassa.
17. joulukuuta – Tunisialainen korkeakoulutettu työtön Mohamed Bouazizi teki polttoitsemurhan Sidi Bouzidin kaupungissa, kun poliisi oli takavarikoinut lupien puutteessa hänen vihanneskärrynsä ja vaakansa. Tapaus johti pian mellakoihin, jotka levisivät koko maahan,^[79]^[80] ja johtivat maata parikymmentä vuotta hallinneen presidentti Zine el-Abidine Ben Alin maapakoon 14. tammikuuta.
18. joulukuuta – Saksan liittokansleri Angela Merkel myönsi ensimmäisen kerran julkisesti Saksan olevan sodassa Afganistanissa vieraillessaan maassa olevien saksalaisjoukkojen luona.
19. joulukuuta – Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenko valittiin viidennelle virkakaudelle. Hänen ilmoitettiin saaneen noin 79 prosenttia annetuista äänistä. Jo vaalien aikana alkoivat maan pääkaupungissa Minskissä rajut mellakat, joissa loukkaantui mm. kaksi vaaleissa mukana olleista yhdeksästä oppositiopuolueiden ehdokkaista. Ulkomaiset tarkkailijat pitivät vaaleja demokratian kannalta monin tavoin puutteellisina.
21. joulukuuta – Metsäkonserni UPM ilmoitti ostavansa pahoin velkaantuneen Myllykoski Oyj:n.
23. joulukuuta – Kulttuurihistoriallisesti arvokas, 1830-luvulla rakennettu Soukanpohjan kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa Espoon Soukassa. Talossa asunut mies onnistui pääsemään ulos rakennuksesta viime hetkellä.
23. joulukuuta – Hong Kong -tavaratalo tuhoutui tulipalossa Vantaan Kuninkaalassa. Palo aiheutti miljoonien eurojen vahingot. Palosta levinnyt savu vaikeutti liikennettä Kehä III:lla.
26. joulukuuta – Raju lumimyrsky riehui Etelä- ja Lounais-Suomessa ja kyseinen myrsky aiheutti todella paljon lukuisia ulosajoja. Myrskyn jälkeen lumikinosten korkeus oli ajankohtaan nähden harvinaisen suuri. Kaksi ihmistä kuoli henkilöauton ja kuorma-auton törmäyksessä valtatie 4:llä Siikalatvan kunnassa.
29. joulukuuta – Tanskan poliisi pidätti neljä henkilöä epäiltyinä terrori-iskun suunnittelusta. Pidätetyistä kolme oli irakilais- ja tunisialaissyntyisiä Ruotsin kansalaisia ja yksi Tanskassa asunut irakilainen turvapaikanhakija. Heidän kerrottiin suunnitelleen mahdollisimman tuhoisaa iskua Jyllands-Posten -sanomalehden toimitaloon Kööpenhaminassa ja olleen yhteyksissä ääri-islamilaisiin järjestöihin. Lisäksi Ruotsin poliisi pidätti juttuun liittyen yhden henkilön Tukholmassa. Pidätettyjä henkilöitä ilmoitettiin pidetyn silmällä jo usean kuukauden ajan.
29. joulukuuta – Moskovalainen oikeusistuin määräsi entiselle öljymiljardöörille Mihail Hodorkovskille uuden 14 vuoden vankeustuomion. Hodorkovski ja Platon Lebedev todettiin samalla viikon alussa syyllisiksi öljyn varastamisesta 30 miljardin US-dollarin arvosta. Hodorkovski ja Lebedev pidätettiin alun perin 2003 ja tuomittiin 2005 veropetoksista.^[81]^[82] Eräät ulkomaiset poliitikot, kuten USA:n ulkoministeri Hillary Clinton ja Saksan Guido Westerwelle arvostelivat tuomiota.^[83] Venäjän ulkoministeriö tuomitsi yritykset painostaa oikeusjärjestelmää.^[84]
31. joulukuuta – Helsingin hovioikeus hylkäsi ruandalaissyntyisen pastorin François Bazaramban vaatimuksen häntä koskeneen oikeusjutun palauttamisesta käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Porvoon käräjäoikeus oli kesällä tuominnut Bazaramban elinkautiseen vankeuteen osallisuudesta vuoden 1994 Ruandan kansanmurhaan.

Vuosisadat	1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku · 2200-luku
Vuosikymmenet	1990-luku · 2000-luku · 2010-luku · 2020-luku · 2030-luku · 2040-luku 2050-luku · 2060-luku · 2070-luku · 2080-luku · 2090-luku · 2100-luku
Vuodet	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 2020 · 2021 · 2022 · 2023 · 2024 · 2025 · 2026 · 2027 · 2028 · 2029 2030 · 2031 · 2032 · 2033 · 2034 · 2035 · 2036 · 2037 · 2038 · 2039 2040 · 2041 · 2042 · 2043 · 2044 · 2045 · 2046 · 2047 · 2048 · 2049 2050 · 2051 · 2052 · 2053 · 2054 · 2055 · 2056 · 2057 · 2058 · 2059 2060 · 2061 · 2062 · 2063 · 2064 · 2065 · 2066 · 2067 · 2068 · 2069 2070 · 2071 · 2072 · 2073 · 2074 · 2075 · 2076 · 2077 · 2078 · 2079 2080 · 2081 · 2082 · 2083 · 2084 · 2085 · 2086 · 2087 · 2088 · 2089 2090 · 2091 · 2092 · 2093 · 2094 · 2095 · 2096 · 2097 · 2098 · 2099 2100 · 2101 · 2102 · 2103 · 2104 · 2105 · 2106 · 2107 · 2108 · 2109

Muut ajanlaskut

Tapahtumia

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Muuta

Tuntematon päivämäärä

Syntyneitä

Kuolleita

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Avaruustoiminta

Elokuvat

Kirjallisuus

Musiikki

Urheilu

Videopelit

Vuosi 2010 fiktiossa

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand - on