rasti

Suomi

Substantiivi

rasti (5)

1. vinoristi

   Laita rasti ruutuun!

2. (urheilu) suunnistuksessa maastoon merkitty kohde, joita etsitään ja joilla leimataan lomake tai vastaava rastin löytämisen merkiksi

   Rasti oli selkeässä paikassa kukkulan takana notkossa.

3. jonkinlaista koulutusta, tehtäviä tai tietopisteitä sisältävän radan yksittäinen kohde

   Toisella rastilla pistettiin nauriit itämään ja pohdittiin eläinten talvi- ja kesäruokintaan liittyviä asioita.

4. (arkikieltä) tehtävä, homma, työ, vaiva

   Onkohan mitenkin helppo rasti vaihtaa jarrupalat ja levyt?

5. mikä tahansa rastien sukuun (Anchusa) kuuluva lemmikkikasvien heimon (Boraginaceae) laji tai sellaisen yksilö

Ääntäminen

• IPA: /ˈrɑst̪i/, [ˈrɑ̝st̪i]
• tavutus: ras‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rasti	rastit
genetiivi	rastin	rastien (rastein)
partitiivi	rastia	rasteja
akkusatiivi	rasti; rastin	rastit
sisäpaikallissijat
inessiivi	rastissa	rasteissa
elatiivi	rastista	rasteista
illatiivi	rastiin	rasteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rastilla	rasteilla
ablatiivi	rastilta	rasteilta
allatiivi	rastille	rasteille
muut sijamuodot
essiivi	rastina	rasteina
translatiivi	rastiksi	rasteiksi
abessiivi	rastitta	rasteitta
instruktiivi	–	rastein
komitatiivi	–	rasteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rasti-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. kuvio

englanti: cross, blaze espanja: aspa f.

ranska: coche

2. suunnistus

englanti: checkpoint, control point ranska: balise, poste de contrôle

saksa: Posten m., Kontrollposten m.

5. kasvi

englanti: bugloss

ruotsi: oxtunga

Liittyvät sanat

• pilkka
• risti

Synonyymit

• ruksi

Johdokset

• verbit: rastia, rastittaa

Yhdyssanat

italianrasti, kiintorasti, peltorasti, rohtorasti, tarharasti

Anagrammit

ritsa, sitar, sitra

Aiheesta muualla

• rasti Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

rasti

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä rastia
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä rastia
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä rastia
4. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan imperfekti verbistä rastia

Esperanto

Verbi

rasti

1. haravoida

Kroatia

Verbi

rȃsti (yks. 1. rástem) (imperfektiivinen)

1. kasvaa

   Maradona bio je peti od osmero braće koja su rasla u siromašnom predgrađu Buenos Airesa. (nacional.hr)

   Maradona oli viides kahdeksasta veljestä, jotka kasvoivat Buenos Airesin köyhässä esikaupungissa.

Ääntäminen

• IPA: /'râːsti/
• tavutus: ra‧sti

Taivutus

  Näytä/piilota taivutustaulukko

Preesensin adverbi Passiivin partisiipin perfekti Gerundi rastući – – Aikamuoto Yksikkö Monikko 1. pers. 2. pers. 3. pers. 1. pers. 2. pers. 3. pers. Preesens rastem rasteš raste rastemo rastete rastu Imperatiivi – rasti – rastimo rastite – Aktiivin partisiipin perfekti rastao m. rasla f. raslo n. rasli m. rasle f. rasla n.

Liittyvät sanat

• dorasti, izrasti, narasti, obrasti, odrasti, porasti, prerasti, prirasti, srasti, urasti, uzrasti, zarasti

Aiheesta muualla

• rȃsti Hrvatski jezični portal
• rȃsti Školski rječnik hrvatskoga jezika