Tukholma
Ruotsin pääkaupunki From Wikipedia, the free encyclopedia
Tukholma (ruots. Stockholm [ˈstɔ̂kː(h)ɔlm]) on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.[4] Kaupunki sijaitsee Itämeren länsirannikolla Ruotsin keskiosassa. Ruotsin historiallisista pääalueista kaupunki kuuluu Sveanmaahan. Eteläosa Tukholmasta kuuluu Södermanlandin maakuntaan ja pohjoisosa Uplannin maakuntaan.[5] Tukholma kuuluu Tukholman lääniin ja toimii sen pääkaupunkina. Lisäksi kaupunki kuuluu alueeltaan lääniä vastaavaan Tukholman alueeseen, joka huolehtii esimerkiksi terveydenhuollosta ja joukkoliikenteestä.[6]
| Tukholma (Stockholm) |
|
|---|---|
 Tukholman vanhakaupunki, Evert Taube-veistos, Hötorgsskraporna, Globen, kuninkaanlinna. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Tukholma |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti ja Södermanland |
| Kunta | Tukholman kunta |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Kokonaispinta-ala | 214,59 km² |
| – Maa | 187,16 km² |
| – Josta vettä | 27,44[2] km² (12,8 %) |
| – Metropolialue | 6 519lähde? km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([3]) | 978 770 |
| – Väestötiheys | 5 211 as./km² |
| – Metropolialue | 2 198 044lähde? |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
|
Tiedot koskevat Tukholman kuntaa, joka on laajuudeltaan sama kuin kaupunkikin.
|
|
Vuoden 2021 lopussa Tukholmassa oli 978 770 asukasta. Koko Tukholman läänin käsittävässä Suur-Tukholmassa asukkaita oli 2 415 139.[3] Tukholma on Pohjoismaiden suurin kaupunki ja kunta. Kaupungin väestötiheys oli 5 211 asukasta maaneliökilometriä kohti.[7] Tukholman kokonaispinta-ala on vuoden 2016 alun tietojen mukaan 214,59 km², josta maata on 187,16 km² ja vesialueita 27,44 km². Vesialueista Mälareniin kuuluu 15,71 km², muita sisävesialueita on 4,46 km² ja merialueita 7,27 km².[1] Vuonna 2007 kunnassa oli 2,58 km² peltoa,[8] ja ajankohdan maapinta-ala oli 188 km².[9]
Tukholmasta tuli kaupunki 1200-luvulla, ja 1300-luvulta lähtien se on ollut Ruotsin poliittinen ja taloudellinen keskus. Tukholma on esimerkiksi Ruotsin valtiopäivien kokoontumispaikka. Tukholman kuninkaanlinna on maan hallitsijan kuningas Kaarle XVI Kustaan virallinen residenssi, jossa kuningaspari edustaa ja työskentelee,[10] mutta varsinainen asunto on Drottningholmin linnassa Tukholman ulkopuolella.[11]
Tukholman naapurikuntia ovat Nacka, Tyresö, Huddinge, Ekerö, Järfälla, Sollentuna, Sundbyberg, Solna, Danderyd ja Lidingö.[12]
- Pääartikkeli: Tukholman historia
Keskiaika
Eerikinkronikan mukaan Tukholman perusti Birger-jaarli, joka halusi lopettaa karjalaisten sotaretkillään aiheuttaman vahingon Mälarenin alueelle ja Sigtunan tuhon kaltaiset tapahtumat.[14] Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna 1252, ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas Valdemar Birgerinpoika solmi Hansan kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa.
Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus ja 1200-luvulla kaupungin suojaksi rakennettiin muurit.[15] 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.[16]
1300-luvulla Tukholmasta oli tullut Keski-Ruotsin tärkein kaupunki. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanhakaupunki", ruots. Gamla stan.[17] Stadsholmenin pinta-ala oli alun perin 24 hehtaaria.[17]
1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5 000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.[18] Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia.[15] Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.[19]
1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat 10. lokakuuta 1471 tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.[20]
Uusi aika
Kun Sten Sture nuorempi kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas Kristian II yritti saada Ruotsin takaisin valtaansa. Kristian valtasi Tukholman ja yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike, ja juhannuksena 1522 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman.[21][22] Kustaa Vaasan aikana Tukholman asema maan pääkaupunkina vahvistui ja sen rooli kaupankäynnin keskuspaikkana kasvoi.[23]
1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille, joita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupungissa, rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10 000 asukkaasta 60 000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli. Kaupan ja kukoistuksen tuoma vauraus näkyy yhä Tukholman katukuvassa useissa loisteliaissa kaupunkitaloissa ja palatseissa, joita tuolloin pystytettiin eri puolille kaupunkia.[24]
Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Linnan jälleenrakennus aloitettiin heti palon jälkeen. Vanhan linnan tilalle valmistui Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema kuninkaanlinna vuonna 1754.[25]
Ruotsin suurvalta-ajan lopulla kaupungin väkiluvun kasvu pysähtyi. 1600-luvun lopun huonot sadot ja 1710 kaupunkiin iskenyt rutto rasittivat kaupungissa asuvia entisestään. Vasta 1720-luvulla kaupungin taloudellinen kasvu lähti taas vauhtiin.[26] Väkiluku oli vielä vuonna 1800 vain noin 75 000.[27]
1800-luku
1800-luvun alun aikana Tukholman menetti asemansa maan tärkeimpänä vientikeskuksena Göteborgille. Samoin Norrköpingistä tuli lyhyeksi aikaa maan suurin teollisuuskeskus. Teollistumisen myötä Tukholma sai kuitenkin takaisin asemansa maan tärkeimpänä teollisuuskaupunkina 1870-luvun aikana. 1800-luvun lopun aikana kaupungin väkiluku kasvoi ennennäkemättömän paljon. 35 vuoden aikana väkiluku nousi 300 000 henkilöön.[28] Kaupungin laajetessa otettiin käyttöön uusi asemakaava, jonka inspiraationa oli ollut suorista ja leveistä kaduistaan tunnettu Pariisin asemakaava.[29]
1900-luku
Tukholman kartta noin vuodelta 1888.
Tukholman kartta 1910-luvulta.
Väestönkehitys vuodesta 1800 eteenpäin.
.jpg)
1900-luvun alussa Tukholman asutus alkoi levitä kaupungin tullimuurien ulkopuolelle. Vuonna 1903 aloitettiin kaupungin raitiotieverkon sähköistäminen ja ensimmäiset sähkökäyttöiset raitiovaunut otettiin käyttöön vuoden 1904 helmikuussa.[30] Vuonna 1936 otettiin käyttöön Bromman lentoasema, joka oli kaupungin ensimmäinen lentoasema. 1950- ja 60-lukujen noususuhdanteen aikana toteutettiin Norrmalmin uudelleenjärjestely, jossa monet Tukholman keskustan vanhat asuin- ja liikerakennukset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi uudenaikainen keskusta, niin sanottu Tukholman city.[31]
1. lokakuuta 1950 otettiin käyttöön Slussenin ja Hökarängenin välillä Tukholman metro tunnelbanan, joka nykyäänkin on pääosin tuolloisen vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisesti rakennettu.[32] Oikeanpuoleinen liikenne otettiin Ruotsissa käyttöön syyskuussa 1967.[33] Uudistuksen yhteydessä raitiovaunuliikenne hävisi Tukholman kaduilta.[34]
Asutus levisi 1950-luvulla maanalaisen varrelle rakennettuihin ABC-lähiöihin, joista Vällingby oli ensimmäinen. 1960- ja 1970-luvuilla aloitettiin niin sanottu miljoonaohjelma, jonka aikana Tukholman lähelle rakennettiin useita uusia lähiöitä. Tukholman keskustan uudelleenrakennuksen alta väestöä muutti pois kaupungin keskustasta uusiin lähiöihin.[35] Tukholman kaupungin asukasluku oli korkeimmillaan 810 000, vuonna 1961. Tämän jälkeen asukasluku on laskenut hieman, samalla kun Tukholman naapurikuntien asukkaiden määrä on noussut.[36]
2000-luku
Tukholmassa tapahtui vuonna 2017 viisi kuolonuhria vaatinut terrori-isku, jossa epäilty ajoi ensin ihmisten päälle Drottninggatanilla ja sitten Åhlénsin tavaratalon seinään.[37]
Tukholma on asukasluvultaan Ruotsin selvästi suurin kaupunki. Kaupungin asukasluku vuonna 2020 oli 975 551, mikä oli 41,1 prosenttia Tukholman läänin ja 9,4 prosenttia koko Ruotsin asukasluvusta. Asukkaista miehiä vuonna 2018 oli 476 050 eli 49 % ja naisia 486 104 eli 50,5 %.[40]
Tukholman asukkaista vuonna 2018 ulkomailla syntyneitä oli 242 287 eli joka neljäs (25,2 %). Ulkomailla syntyneitä ja henkilöitä joiden vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla oli kaupungin asukkaista kaikkiaan 420 084 eli 43,7 %.[40]
Tukholmassa asuvista Ruotsin kansalaisista 94 181 on syntynyt ulkomailla, ja heistä selvästi suurin ryhmä (19 580) on syntynyt Suomessa. Myös Irak (12 290), Iran (9 067) ja Puola (6 907) ovat monen tukholmalaisen syntymämaita.[41]
Suomalaiset Tukholmassa
Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiajalta lähtien. Uskonpuhdistuksen yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna 1533 pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus.[42] Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abckiria, Rucouskiria ja Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa.[43]
Vuonna 2008 Tukholmassa asui 67 220 ruotsinsuomalaista, mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä.[44] Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat, mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.[45] Suomen kansalaisia Tukholmassa asuu 12 039 (2005). Suomessa syntyneitä henkilöitä, jotka ovat vaihtaneet Ruotsin kansalaisuuteen, on 10 351.
Tukholmassa on useita kokonaan tai osittain suomenkielisiä esikouluja sekä muutamia ruotsinsuomalaisia peruskouluja, joista merkittävin on Tukholman ruotsinsuomalainen koulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla.[46] Tukholmassa toimii myös Tukholman suomalainen seurakunta,[43] ja Suomalainen kirkko (ruots. Finska kyrkan) sijaitsee kaupungin vanhassakaupungissa.[42]
Väestönkehitys
| Tukholman kaupungin väestönkehitys 1950–2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1950 | 745 936 | |||
| 1955 | 785 945 | |||
| 1960 | 808 294 | |||
| 1965 | 783 643 | |||
| 1970 | 744 912 | |||
| 1975 | 665 202 | |||
| 1980 | 647 214 | |||
| 1985 | 659 030 | |||
| 1990 | 674 452 | |||
| 1995 | 711 119 | |||
| 2000 | 750 348 | |||
| 2005 | 771 038 | |||
| 2010 | 847 073 | |||
| 2015 | 923 516 | |||
| Lähde: Tilastollinen keskustoimisto (SCB).[47] | ||||
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2018)[40] |
% |
|---|---|---|
| Ulkomailla syntyneet | 242 287 | 25,2 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 78 615 | 8,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 99 182 | 10,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 542 070 | 58,3 |
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kaupunkilaisten mediaaninettotulot olivat 216 908 kruunua.[48] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 57 000 kruunua.[49]
Vuoden 2011 lopussa kaupungin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[50]
- 0–17-vuotiaat: 19,2 %
- 18–64-vuotiaat: 66,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 14,2 %
Tukholman kunnassa on yksi taajama, joka vuoden 2010 lopussa muodostaa käytännössä koko kunnan väestön.[51] Taajaman ulkopuolella asui tuolloin 145 asukasta.[51] 31.12.2010 Tukholman kunnan osuus koko taajaman väkiluvusta oli 846 928[52]. Taajama kuuluu osittain myös Botkyrkan, Danderydin, Haningen, Huddingen, Järfällan, Nackan, Sollentunan, Solnan, Sundbybergin ja Tyresön kuntiin. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta.[52]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös yksi pientaajama, Geber. Pientaajamien asukasluku on 50–199 asukasta.[53]
Tukholman kokonaispinta-ala on vuoden 2016 alun tietojen mukaan 214,59 km², josta maata on 187,16 km² ja vesialueita 27,44 km². Vesialueista Mälareniin kuuluu 15,71 km², muita sisävesialueita on 4,46 km² ja merialueita 7,27 km².[1]
Tukholman keskusta sijaitsee paikalla, jossa Ruotsin kolmanneksi suurin järvi Mälaren ja Itämeren lahti Saltsjön kohtaavat toisensa. Mälarenilla on siellä kaksi hyvin lyhyttä laskujokea, Norrström ja Söderström, ja Tukholman vanhakaupunki sijaitsee niiden väliin jäävällä Stadsholmenin saarella.[54]
Epävirallisesti Tukholman kunta jaetaan yleensä kolmeen osaan, kantakaupunkiin (Innerstaden), Länsi-Tukholmaan (Västerort) ja Etelä-Tukholmaan (Söderort).[55]
Kantakaupunki muodostuu Södermalmista, Norrmalmista, Östermalmista, vanhastakaupungista sekä Kungsholmenista,[56] eli suurin piirtein kaupunginosista, jotka aiemmin olivat kaupungin tullimuurien sisäpuolella (innanför tullarna). Nykyisinkin entiset tulliportit muodostavat rajan kantakaupungin ja esikaupunkien välille.[57]
Tukholman pääkatu on Drottninggatan. Muita tunnettuja katuja on muun muassa Strandvägen ja Birger Jarlsgatan. Vanhassakaupungissa on Mårten Trotzigs gränd, joka on kaupungin kapein kuja.[58]
Tukholma on varsin alava kaupunki: korkein maastopiste on Vårbergin kaupunginosan Vikingaberget, joka yltää 77,24 metriä merenpinnan yläpuolelle.[59]
Tukholman saaret
Tukholma on rakennettu 14 saarelle, joita yhdistää 57 siltaa.[60] Merkittävin saarista on Stadsholmenin saari, jolla Tukholman vanhakaupunki suurimmaksi osaksi sijaitsee. Vanhakaupunki leviää myös läheisille Riddarholmenille, Strömsborgille ja Helgeandsholmenille, jossa sijaitsee muun muassa Ruotsin valtiopäivätalo.
Stadsholmenin eteläpuolella levittäytyy Södermalmin eli Åsön saari. Stadsholmenilta pääsee Södermalmille Slussenin yli. Södermalmilta on siltayhteys pienemmille Reimersholmelle ja Långholmenille, jotka sijaitsevat Mälarenissa. Mälarenissa sijaitsevat myös Stora ja Lilla Essingen saaret, joiden yli johtaa Essingeledenin moottoritie kaupungin eteläpuolelta Kungsholmenille.
Stadsholmenin itäpuolella Saltsjössä sijaitsee Djurgårdenin eli Valdemarsön saari, jossa sijaitsevat muun muassa Skansenin ulkoilmapuisto ja Vasa-museo. Djurgårdenin eteläpuolella sijaitsee pienempi Beckholmen.
Saltsjön puolella sijaitsevat myös pienemmät Skeppsholmen ja Kastellholmen, joista on siltayhteys Norrmalmin kaupunginosaan. Saarista osa kuuluu Ekoparken-luonnonpuistoon.
|
Luonnonsuojelualueet
Tukholman kunnan alueella sijaitsee seitsemän eri luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat 6,9 % kaupungin kokonaispinta-alasta ja 12,7 % kaupungin viheralueista. Suurimpia näistä alueista ovat Flatenin luonnonsuojelualue kunnan kaakkoisosassa (pinta-ala 760 ha) ja Hanstan luonnonsuojelualue (280 ha), jotka ovat osa suurempaa Järvafältin suojelualuetta. Osa alueista kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan.[61]
Kunta- ja alueliitokset
Vuoden 1862 kuntauudistuksen myötä Tukholma sai ensimmäisen kaupunginvaltuustonsa. Tuolloin Tukholma käsitti suunnilleen nykyisen kantakaupungin. Ensimmäisenä Tukholmaan liitettiin Kuninkaallinen Djurgården liitettiin vuonna 1868.
Koska Tukholma oli kasvava kaupunki, jonka esikaupunkiasutus oli kasvanut tullien ulkopuolella, selvitettiin kokonaisia tai osittaisia kuntaliitoksia niin Bromman, Brännkyrkan, Solnan, Nackan ja muiden kuntien kanssa. Brännkyrkan maalaiskunta kaupungin eteläpuolella liitettiin Tukholmaan 1. tammikuuta 1913, jolloin kunnassa sijainneet Liljeholmenin ja Örbyn taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin. Kolme vuotta myöhemmin Bromman maalaiskunta kantakaupungista länteen liitettiin Tukholmaan ja samalla Mariehällin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Muiden maalaiskuntien osalta oli ongelmia, eikä Tukholma tehnyt aloitetta liitoksiin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Tukholman aluetta kasvatettiin liittämällä siihen kaupungista koilliseen sijainnut Spångan maalaiskunta ja Hässelby villastadin kauppala. Spångassa sijainneet Bromstenin, Flystan ja Solhemin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla. Viimeisin alueliitos johti niin suureen kritiikkiin, että kaupungin johto lupasi olla tekemättä enää uusia liitoksia.
Näiden alueiden lisäksi Tukholmaan on liitetty pienempiä alueita vuosien saatossa. Hammarby liitettiin Nackasta 1930, osa Bagarmossenista vuonna 1959 niin ikään Nackasta ja Kyrkhamn Järfällasta vuonna 1975. Skärholmen ja Vårberg liitettiin Tukholmaan Huddingesta vuonna 1963. Viimeisimpänä liitettiin Hansta Sollentunasta vuonna 1982.
Tukholman kaupunki ei kuulunut mihinkään alueeseen, vaan kaupunki hoiti itse maakäräjäkunnille kuuluneet asiat. Tukholma liittyi silloiseen Tukholman läänin maakäräjäkuntaan vasta vuonna 1971. Tukholman lääniin kaupunki on kuulunut vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen kaupunki muodosti oman hallintoalueensa, jonka nimitys ruotsiksi oli överståthållarämbetet.
Tukholman kaupunginosat ja kaupunginosa-alueet
- Pääartikkeli: Luettelo Tukholman kaupunginosista
Tukholma on jaettu kaupunginosiin (stadsdel) vuodesta 1904. Vuonna 2006 kaupungissa oli 117 kaupunginosaa, joista 21 sijaitsee kantakaupungissa, 44 Länsi-Tukholmassa ja 52 Etelä-Tukholmassa. Kaupunginosat vaihtelevat pinta-alaltaan 758 hehtaarin suuruisesta Hässelby villastadista kuuden hehtaarin kokoiseen Riddarholmeniin.
Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu hallinnollisiin kaupunginosa-alueisiin (stadsdelsområde), jotka päättävät itse kouluista ja muista sosiaalipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa alueiden valtuustot (stadsdelsnämnd). Kaupunginosa-alueita on yhteensä 14, ja ne jaetaan edelleen kaupunginosiin.
Rikollisuus
Tukholman läänissä on Ruotsin keskusrikospoliisin lokakuussa 2014 julkaistun raportin mukaan lukuisia paikkakuntia tai lähiötä, jonka paikalliset verkostoituneet rikolliset tai alueelliset jengit ovat ottaneet hallintaansa. Alueilla voi tapahtua avoimia välienselvittelyitä, huumekauppaa ja paikallisten yrittäjien kiristystä suojelurahojen toivossa. Alueilla saatetaan elää rinnakkaisyhteiskunnassa, jossa rikolliset pitävät yllä omaa oikeutta ja myöntävät lainoja. Paikallisia asukkaita ei saada uhkausten vuoksi mukaan oikeuslaitoksen toimintaan eikä poliisi voi toimia heihin kohdistuvien hyökkäysten vuoksi. Poliisin tunnistamat 55 aluetta sijoittuvat 22 kaupunkiin. Tukholmassa ja sitä ympäröivässä Tukholman läänissä tällaisia alueita ovat: Hallunda–Norsborg, Alby–Fittja, Nynäshamn, Sollentuna, Åkersberga, Edsberg, Täby–Vallentuna, Rinkeby–Tensta, Husby, Hässelby, Hagsätra, Östberga, Farsta, Enskededalen, Bredäng, Vårberg, Skärholmen, Skarpnäck ja Bagarmossen.[62]
Tukholman perinteiset tulliportit
- Hornstull (lounaissuuntaan)
- Skanstull (etelään)
- Danvikstull (itään)
- Vintertull (kaakkoon)
- Roslagstull (koilliseen)
- Norrtull (pohjoiseen)
- Fridhemsplanin tulli (luoteeseen)
Ilmasto
- Pääartikkeli: Tukholman ilmasto
Tukholmassa vallitsee mannerilmasto lämpimine kesineen ja kylmine talvineen.
|
Tukholman ilmastotilastoa
Lähde: SMHI World Climate Guide | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Tukholma on historiallisesti ollut tärkeä merenkäynti- ja teollisuuskaupunki, mutta nykyään pankki- ja taloussektorit ovat kaupungin tärkeimpiä aloja. Yhdessä ne työllistävät noin 45 000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu informaatioteknologiaan. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata Piilaaksoon. Myös biotekniikka on yksi eniten kasvavista alueista.
Tukholman kunta työllisti vuonna 2006 45 452 henkilöä. Suurin yksityinen työnantaja oli Ericsson. Muita suuria työnantajia olivat PostNord Sverige, Skandinaviska Enskilda Banken ja Föreningssparbanken.[63]
Tukholman pörssin 99 tärkeimmästä yhtiöstä 67 %:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa tai Suur-Tukholman alueella. Ruotsin yli 200 työntekijän yhtiöistä 45 %:n pääkonttori sijaitsee Tukholman alueella.[64]
Tukholman työttömyysaste oli vuonna 2004 noin 3,7 % (noin 18 700 henkilöä).[65] Vuonna 2004 tukholmalaisten keskivertotulo vuodessa oli 227 200 kruunua (noin 24 707 euroa), kun koko maan keskiverotulo oli 196 800 kruunua.[66]
Tukholman kunnallisvero oli vuonna 2005 30,35 % (Ruotsin kunnallisveron keskiarvo on noin 31,6 %), josta 18,08 % menee kunnalle ja loput 12,27 % Tukholman alueelle (region).
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[67][68] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. ″Päiväväestö” (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja ″yöväestö” (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,1 | 0,1 | |
| jalostus | 9,5 | 9,7 | |
| palvelut | 89,9 | 89,5 | |
| tuntematon | 0,6 | 0,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 589 796 | 435 788 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 135,3 | ||
- Pääartikkeli: Tukholman julkinen liikenne
Tukholman julkinen liikenne koostuu busseista ja erityyppisistä junista, kuten metrosta ja paikallisjunista. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa aluehallinnon alaisen liikennehallinnon Suur-Tukholman liikenne (SL). Päivittäin lähes 700 000 ihmistä matkustaa SL:n junissa ja busseissa.
Kaupungin pohjoispuolella 42 kilometrin päässä sijaitsee Tukholman kansainvälinen Arlandan lentoasema, joka on myös alueen lentoasemista suurin. Tukholman kunnan alueella sijaitsee Bromman lentoasema, jolta lähtee etupäässä sisämaanlentoja, varsinkin pienillä koneilla. Myös Finnair lentää Bromman kentältä Helsinkiin. Lisäksi yksityiskoneiden käyttö on keskittynyt Bromman lentokentälle. Muita tärkeitä Tukholman lähellä olevia lentoasemia ovat halpalentoyhtiöiden suosima Skavstan lentoasema Nyköpingissä ja Västeråsin lentoasema Västeråsissa.
Tukholman aluehallinnon omistama Waxholmsbolaget on vastuussa vedenpäällisestä julkisesta liikenteestä Tukholman saaristossa. Tukholma on yksi Itämeren tärkeimmistä satamakaupungeista. Päivittäinen laivayhteys Tukholmasta on Viking Linen sekä Silja Linen laivoilla Turkuun, Helsinkiin ja Ahvenanmaalle, Tallinkin aluksilla Tallinnaan ja Riikaan sekä Birka Linen yhdella aluksella Maarianhaminaan.
Tukholman läpi kulkevat eurooppatiet E4, E18 ja E20. Tukholman monista moottoriteistä eniten liikennettä on E4:ään kuuluvalla Essingeledenillä. Toinen tärkeä moottoritie on Södra Länken, joka yhdistää Essingeledenin Nynäshamniin johtavaan Valtatie 73:een. Tukholmaan on pitkään suunniteltu kehätietä, josta puuttuu vielä itäinen lohko Nackan ja Värtahamnenin väliltä. Rakenteilla oleva Tukholman ohitustie käsittää E4-moottoritien osaksi tulevan tunnelin Skärholmenin ja Sollentunan välillä. Hanke maksaa noin 27 miljardia kruunua ja avataan liikenteelle vuonna 2026.
Tukholmassa on käytössä ruuhkamaksu kantakaupungin alueella ja kaupungin ohittavalla Essingeledenillä. Se otettiin käyttöön 1. elokuuta 2007.[69]
Raideliikenne
Metro
Vuonna 1950 käyttöön otettu metro eli tunnelbanan koostuu kolmesta linjasta ja sadasta asemasta. Asemista 47 sijaitsee maan alla ja loput 53 maan päällä. Metron pääasema T-Centralenin kautta kulkee päivittäin 219 000 ihmistä.lähde? T-Centralen sijaitsee kaupungin keskustassa, Sergelin torin ja Vasagatanin välissä. Sieltä on myös yhteys Tukholman keskusrautatieasemalle ja Tukholman linja-autoterminaaliin.
Rautatie
Tukholman kautta kulkeva junaliikenne on vilkasta. Junia kulkee Uppsalaan, Eskilstunaan ja Norrköpingiin.
- Paikallisjuna – Tukholman paikallisjuna, pendeltåg, jonka linjoilla on yhteensä 51 asemaa, ja niistä neljä Tukholman läänin ulkopuolella: Bålsta, Uppsala ja Knivsta Uppsalan läänissä ja Gnesta Södermanlandin läänissä.
- Roslagsbanan – kapearaiteinen esikaupunkijunajärjestelmä, joka lähtee Tukholman itäiseltä asemalta ja haarautuu kolmeen eri linjaan, jotka päättyvät Näsbyparkiin, Österskäriin ja Kårstaan.
- Saltsjöbanan – esikaupunkijunajärjestelmä Tukholman Slussenin ja Nackan Saltsjöbadenin välillä.
- Arlanda Express – Tukholman ja Arlandan lentoaseman välillä kulkeva pikajunalinja.
Raitiotie
- Poikittaisrata – eli Tvärbanan, joka nimensä mukaan yhdistää metron, Tukholman paikallisjunaliikenteen, ja linja-autoliikenteen eri kohdista.
- Nockebybanan – pikaraitiotie läntisessä Tukholmassa Nockebyn ja Alvikin välillä.
- Lidingöbanan – pikaraitiotie Lidingön kunnassa, Ropstenin ja Gåshaga bryggan välillä. Rata kulkee enimmäkseen Lidingön saaren eteläosassa.
- Keskustaraitiotie – raitiotielinja Sergelin torilta Djurgårdenin saarelle.
Tukholmassa sijaitsee yli 70 museota, 57 teatteria, 96 elokuvateatteria ja 129 taidegalleriaa. Kaupungissa sijaitsee myös Ruotsin kuninkaallinen ooppera ja baletti. Suurin osa Ruotsin media-alan yrityksistä sijaitsee myös Tukholmassa. Kaupungin kulttuuritarjontaa rahoittavat itse kaupungin lisäksi Ruotsin valtio ja yksityiset tahot.[70]
Media
Tukholmassa sijaitsee Ruotsin kahden yleisradioyhtiön Ruotsin radion (SR) ja Ruotsin television (SVT) pääkonttorit. Noin puolet SVT:n toiminnasta on sijoitettu Tukholmaan ja loput ympäri maata.[71] Myös Ruotsin suurimman kaupallisen televisiokanavan TV4:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Paikallisia tv-kanavia ovat esimerkiksi Kanal Lokal Stockholm ja ″public access” kanava Öppna Kanalen Stockholm.[72]
Ruotsin suurimmat kustantajat, kuten Bonnier sijaitsevat myös Tukholmassa. Kaupungin suurimpia lehtiä ovat ilmaisjakelulehti Metro (690 000 lukijaa), joka aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna 1995. Tukholmasta lehti on levinnyt 21 eri maahan. Paikallismedioita ovat esimerkiksi Mitt i ja StockholmDirekt. Muita lehtiä ovat muun muassa aamulehdet Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet sekä iltapäivälehdet Aftonbladet ja Expressen. Ruotsinsuomalaisista lehdistä esimerkiksi Ruotsin Suomalaista toimitetaan Tukholmasta.
Kirjallisuus
Merkittäviä tukholmalaisia ja Tukholmaa kuvanneita kirjailijoita ovat August Strindberg (1849–1912) ja Hjalmar Söderberg (1869–1941). Nykyajan kirjailijoista voitaneen mainita Jens Lapidus sekä Stieg Larsson, jonka maailmallakin mainetta saaneet dekkarit sijoittuvat suurelta osin Tukholmaan. Runoilija ja lauluntekijä Carl Michael Bellman (1740–1795) tunnetaan persoonallisista Tukholma-kuvauksistaan, jotka tuovat esille kaupungin alaluokan elämän 1700-luvulla.[73] Myös lastenkirjoistaan tunnettu Astrid Lindgren asui suurimman osan elämästään Tukholmassa, ja osa hänen kirjojensa tapahtumista sijoittuvat Tukholmaan.[74]
Tukholman kaupunginkirjasto on Ruotsin suurin kunnallinen kirjasto. Pääkirjaston rakennus Sveavägenin ja Odengatanin risteyksessä on tunnetun arkkitehti Gunnar Asplundin piirtämä. Pääkirjaston lisäksi kirjastolla on 40 haaraosastoa eri puolilla kuntaa. Erikoisuutena on esimerkiksi Tukholman kulttuuritalossa sijaitseva Serieteket, joka on Ruotsin ainoa sarjakuviin erikoistunut kirjasto.[75]
Nähtävyydet
Tukholman museoista suosituimpia ovat ulkoilmamuseo Skansen (1 294 000 kävijää vuonna 2004), historiallista Vasa-laivaa esittelevä Vasa-museo (860 000 kävijää) ja nykytaiteen museo Moderna museet (681 000 kävijää).[76] Muita museoita ovat muun muassa Biologinen museo, Merihistoriallinen museo, Nobel-museo, Nordiska museet, Tukholman armeijamuseo, Fotografiska ja Tukholman kaupunginmuseo. Myös Ruotsin kansallismuseo, Ruotsin arkkitehtuurimuseo ja Ruotsin luonnonhistoriallinen museo sijaitsevat Tukholmassa. Kaupungin taidegallerioista huomattavimpia on Liljevalchin taidehalli.
Museoiden lisäksi suosittuja kohteita Tukholmassa ovat Kulturhuset (3 081 000 kävijää vuonna 2004), Globen (1 350 000 kävijää) ja huvipuisto Gröna Lund (1 010 000 kävijää).[76] Tukholmassa sijaitsee Unescon maailmanperintöluettelon kuuluva Skogskyrkogården. Kaupungin lähialueella, Ekerön kunnassa, sijaitsee myös luetteloon kuuluva Drottningholmin linna, joka toimii kuningasperheen yksityisasuntona[77].
Tukholman kirkkonähtävyyksiä ovat muun muassa kaupungin evankelis-luterilainen tuomiokirkko eli Suurkirkko, Suomalainen kirkko, saksalaiselle Pyhän Gertrudin seurakunnalle kuuluva Saksalainen kirkko sekä alun perin 1200-luvulla rakennettu Riddarholmenin kirkko, joka on kaupungin vanhin säilynyt rakennus.[78]
Muita nähtävyyksiä
Arkkitehtuuri
- Pääartikkeli: Tukholman arkkitehtuuri
Tukholman vanhimman kaupunginosan Vanhankaupungin katukaava on peräisin keskiajalta, ja se seurailee vanhoja kaupunginmuureja. Vanhankaupungin vanhin rakennus on Riddarholmskyrkan, joka on peräisin 1200-luvun lopulta. Muita keskiaikaisia rakennuksia ovat muun muassa Storkyrkan.[79]
Ruotsin suurvalta-ajan rakennuksista merkittävimpiä ovat esimerkiksi Nicodemus Tessin vanhemman ja Jean de la Valléen suunnittelema Bonden palatsi ja Simon De la Valléen suunnittelema Riddarhuset.
1910- ja 1920-luvut oli ruotsalaisen arkkitehtuurin loistokautta, ja ruotsalaisesta tyylistä käytettiin nimitystä ″Swedish Grace”. Silloin rakennettiin muun muassa Tukholman kaupungintalo, Carl Bergstenin piirtämä Liljevalchin taidehalli. Sen sijaan Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto edustaa modernismia, jota kutsuttiin nimellä ″Swedish Modern”.[79]
Kiistelty tapahtuma Tukholman kaupungin arkkitehtuurin historiassa on 1960-luvulta, jolloin 1800-luvulla rakennettu Klarakvarteret osin purettiin. Nykyään kaupungin uudet rakennukset edustavat paluuta niukkaan ja puhtaaseen suunnitteluun.[79]
Tukholman metroa, jota alettiin rakentaa 1940-luvulla, mainostetaan maailman pisimpänä taidenäyttelynä. Monet muotoilijat ja arkkitehdit ovat antaneet maanalaisen asemille oman ilmeen.[79]
Urheilu
Suosittu urheilulaji on jalkapallo. Suurimpia jalkapalloseuroja ovat Djurgårdens IF, Hammarby IF ja solnalainen AIK. Djurgårdens IF on eri lajeissa kaiken kaikkiaan koko maan menestynein seura ja nyrkkeily on sen menestyslaji Ruotsin mestaruuksilla mitattuna.[80].
Tukholman olympiastadion eli yleisemmin Tukholman stadion rakennettiin vuosina 1910–1912 vuoden 1912 kesäolympialaisia varten.[81] Olympialaisten jälkeen Tukholman stadionilla on järjestetty urheilutapahtumia ja vuodesta 1987 ulkoilmakonsertteja. Stadion on ollut vuodesta 1936 Djurgårdens IF:n kotikenttä jalkapallossa[82]. Parhaimmillaan stadionille mahtuu 14 160 katsojaa[83].
Tukholman maamerkkeihin kuuluva monitoimiareena Globen on maailman suurimpia pallomaisia rakennuksia. Se valmistui vuoden 1989 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin. Siellä pelattiin MM-jääkiekkoa myös vuonna 1995 Suomen voittaessa kultaa sekä vuosina 2012 ja 2013. Globenissa on pelannut kotiotteluitaan muun muassa Djurgårdenin jääkiekkojoukkue, sekä Ruotsin jääkiekkomaajoukkue eri turnauksissa.lähde?
Jääpallon Elitserienissä pelaa kolme joukkuetta Tukholmasta: AIK, Hammarby IF ja IK Tellus.
Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrällä mitattuna. Tukholman suurin ylemmän asteen oppilaitos on vuonna 1878 perustettu Stockholms Högskola, nykyinen Tukholman yliopisto, jossa opiskelee noin 35 000 henkilöä. Yliopiston campusalue Frescati sijaitsee kantakaupungin pohjoispuolella.[84] Yliopiston tunnettuihin alumneihin kuuluu muun muassa viisi Nobelin palkinnon saajaa.[85]
Pohjoismaiden suurin tekninen korkeakoulu on vuonna 1827 perustettu Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH, jolla on noin 12 000 opiskelijaa. KTH:n alumneihin kuuluu muun muassa vuoden 1970 Nobelin fysiikan palkinnon saanut Hannes Alfvén, vuonna 2006 Abelin palkinnon saanut Lennart Carleson ja Ruotsin ainut astronautti Christer Fuglesang. KTH ja Tukholman yliopisto tekevät yhteistyötä biotekniikan ja fysiikan alalla AlbaNovassa.[86]
Tukholman kauppakorkeakoulu on yksi harvoista yksityisistä ylemmän asteen oppilaitoksista.
Tukholman kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu on musiikkiyliopisto, jonka juuret johtavat vuonna 1771 perustetun Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian konservatorioon. Tärkeitä taidekorkeakouluja ovat lisäksi Kuninkaallinen taidekorkeakoulu ja Konstfack.
Maailman suurin yksittäinen lääketieteeseen erikoistunut yliopisto Karoliininen instituutti sijaitsee kahdessa paikassa Tukholman kunnan ulkopuolella, Solnassa ja Flemingsbergissä. Vuonna 1995 perustettu Södertörns högskola kaupungin eteläpuolella luotiin vastapainoksi kaikille kaupungin pohjoispuolella sijaitseville korkeakouluille.
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Tukholman kunnanvaltuustossa on 101 paikkaa, joten enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaaleissa Tukholman kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[87]
- 1 Södermalm-Enskede (20 valtuutettua)
- 2 Bromma-Kungsholmen (15 valtuutettua)
- 3 Norrmalm-Östermalm-Gamla Stan (17 valtuutettua)
- 4 Östra Söderort (17 valtuutettua)
- 5 Västra Söderort (16 valtuutettua)
- 6 Yttre Västerort (16 valtuutettua)
Kunnanvaltuusto valitsee 13-jäsenisen kunnanhallituksen (kommunstyrelse), jonka jäsenistö koostuu kunnanvaltuuston enemmistön ja opposition edustajista. Tukholmassa on lisäksi kahdeksan kunnanneuvosta (borgarråd). Nämä johtavat osastoja, joilla on omat vastuualueet. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanneuvokset neljän vuoden välein. Lisäksi valitaan neljä oppositioon kuuluvaa niin sanottua opposition kunnanneuvosta (oppositionsborgarråd), joilla ei ole omaa osastoa. Kunnanneuvokset kokoontuvat niin sanotussa kunnanneuvostossa (borgarrådsberedningen). Sen tehtäviä johtaa rahatoimen kunnanneuvos, joka on myös kunnanhallituksen puheenjohtaja. Joskus rahatoimen kunnanneuvoksesta käytetään nimitystä pormestari.[88]
Vuoden 2002 vaalit voittivat sosiaalidemokraatit, jotka saivat enemmistön vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen avulla. Vuoden 2006 kunnallisvaaleissa kokoomus, kansanpuolue ja kristillisdemokraatit löivät vuosina 2002–2006 kuntaa hallinneet sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen. Kunnan raha-asiainkunnanneuvokseksi tuli Kristina Axén Olin. Keskustapuolue sai myös yhden paikan Tukholman kunnallisvaltuustossa kahdeksan vuoden tauon jälkeen.
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tukholman kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 23 | 27 | 31 | 34 | 33 | 28 | 32 | 29 | 35 | 27 | 41 | 38 | 28 | 22 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 15 | 12 | 6 | 6 | 0 | 5 | 1 | 5 | 0 | 0 | 1 | 3 | 3 | 8 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 12 | 13 | 12 | 6 | 14 | 13 | 12 | 9 | 9 | 17 | 10 | 10 | 9 | 10 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 0 | 6 | 5 | 3 | 1 | 2 | 5 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 8 | 6 | 6 | 10 | 16 | 16 | 9 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 42 | 40 | 39 | 41 | 40 | 36 | 33 | 37 | 29 | 35 | 27 | 25 | 24 | 23 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 9 | 9 | 10 | 11 | 10 | 11 | 9 | 11 | 13 | 11 | 9 | 8 | 10 | 13 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 8 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 3 | 3 | 4 | 8 | 9 | 2 | 3 | 0 | 0 | 0 | 3 | 3 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[90] | 101 | 101 | 101 | 101 | 101 | 101 | 101 | 101 | 101 | 101 | 101 | 101 | 101 | 101 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Bromman piiri (Uplanti)
- Brännkyrkan piiri
- Enskeden piiri
- Essingen piiri
- Farstan piiri
- Hägerstenin piiri
- Hässelbyn piiri
- Högalidin piiri
- Kistan piiri
- Kungsholmenin piiri
- Skarpnäckin piiri
- Skärholmenin piiri
- Spångan piiri
- Tukholman Adolf Fredrikin piiri (Stockholms Adolf Fredriks distrikt)
- Tukholman Engelbrektin piiri (Stockholms Engelbrekts distrikt)
- Tukholman Gustav Vasan piiri (Stockholms Gustav Vasa distrikt)
- Tukholman Hedvig Eleonoran piiri (Stockholms Hedvig Eleonora distrikt)
- Tukholman Katarinan piiri (Stockholms Katarina distrikt)
- Tukholman Maria Magdalenan piiri (Stockholms Maria Magdalena distrikt)
- Tukholman Oscarin piiri (Stockholms Oscars distrikt)
- Tukholman Sankt Göranin piiri (Stockholms Sankt Görans distrikt)
- Tukholman Sankt Johanneksen piiri (Stockholms Sankt Johannes distrikt)
- Tukholman Sankt Matteuksen piiri (Stockholms Sankt Matteus distrikt)
- Tukholman Sofian piiri (Stockholms Sofia distrikt)
- Tukholman tuomiokirkkopiiri (Stockholms domkyrkodistrikt)
- Vantörin piiri
- Vällingbyn piiri
- Västerledin piiri
Vuoden 2012 aluejaon mukaan Tukholmassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[91]
|
|
Näiden lisäksi Tukholmassa on kaksi Ruotsin kirkon alaisuudessa toimivaa ei-alueellista seurakuntaa, Tukholman suomalainen seurakunta ja saksalainen Pyhän Gertrudin seurakunta.
Vanhin säilynyt versio Tukholman vaakunasta.
Toiseksi vanhin versio Tukholman vaakunasta.
Eerik Pyhän kuvaa kantava versio, johon nykyinenkin vaakuna perustuu.
Tukholman kunnan vaakunassa on Ruotsin suojeluspyhimyksen Eerik Pyhän kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo 1300-luvulta. Varhaisin, vuodelta 1296 oleva vaakuna kuvasi kahta tornia. Jo vuonna 1326 kaupunki hankki uuden vaakunan, jossa on muurien ympäröimänä kolme tornia. Pyhän Eerikin kuvaa kantava vaakuna tunnetaan vuodelta 1376. Nykyisen ulkomuotonsa vaakuna sai vuonna 1934. Vaakunassa oleva Pyhän Eerikin kuva perustuu Roslags-Bron kirkossa olevaan kuvaan.[92]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
