-uri

Suomi

Suffiksi

-uri (etuvokaalisessa sanassa -yri)

1. liite, jolla muodostetaan takavokaalisista verbeistä kyseistä asiaa tekeviä ihmiseen viittaavia substantiiveja

   ajaa → ajuri

   (toisinaan myös substantiiveista:) parta → parturi

Liittyvät sanat

Johtimen sisältävät sanat

aituri, ajuri, anturi, apuri, elämäkerturi, haavuri, hakkuri, hoituri, hurmuri, hyppyri, häntyri, imuri, iskuri, julmuri, kaivuri, kankuri, karkuri, kartturi, kauluri, kirjuri, kiskuri, kuhnuri, kulkuri, kulmuri, kuormuri, laiskuri, laituri, laivuri, lampuri, laskuri, laturi, lautturi, leikkuri, leipuri, linjuri, luikuri, maasturi, metsuri, nahkuri, nauhuri, neuluri, nilkkuri, niskuri, nituri, nosturi, nylkyri, parturi, pelkuri, peluri, pesuri, petturi, piirturi, piiskuri, poimuri, potkuri, puhuri, puimuri, puskuri, pyrkyri, päivyri, raivuri, ravuri, reppuri, rikkuri, sahuri, saituri, saumuri, soturi, taikuri, taituri, tarhuri, tieturi, tukkuri, turkkuri, tyhmyri, uimuri, urkuri, vaatturi, vasuri, vesuri, veturi veturi, viinuri, vintturi

• Ks. myös luokka: Suomen kielen Uri-nominit