Suomen kunnanvaakunat

Suomen kunnanvaakunat sisältävät Suomen kuntien käyttämät viralliset vaakunat.

Alun perin ainoastaan kaupungeilla oli oikeus käyttää vaakunaa, joskin eräät kauppalat (Karjaa, Riihimäki, Rovaniemi ja Valkeakoski) olivat onnistuneet vahvistamaan sellaisen itselleen tasavallan presidentin allekirjoittamalla asetuksella. Kaikkia kuntia koskettava oikeus viralliseen vaakunaan luotiin 8. huhtikuuta 1949 annetulla lailla kunnanvaakunoista. Lain nojalla myös maalaiskunnat saivat oikeuden vaakunan käyttöön, mutta laki ei kuitenkaan pakottanut kuntia hankkimaan omaa vaakunaansa lukuun ottamatta Ahvenanmaan kuntia, joille velvoite tuli maakuntalain muutoksessa 1950 – tämän vuoksi Suomessa on lakkautettuja kuntia, joille vaakunaa ei koskaan vahvistettu (lain voimaantulon aikaan olemassa olleet kunnat, jotka eivät koskaan saaneet vaakunaa, olivat Koijärvi, Pielisensuu ja Uudenkaupungin maalaiskunta). Lain säätämistä seuranneiden 20 vuoden aikana sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan kaikille Suomen kunnille, yhteensä 466 vaakunaa, joista ensimmäinen Orivedelle 30. marraskuuta 1949 ja viimeinen Kempeleelle 24. marraskuuta 1969. Vaakunoiden suunnittelussa kunnostautuivat erityisesti kolme suurta, heraldikot Gustaf von Numers, Olof Eriksson ja Ahti Hammar. Eniten samaan aikaan käytössä olleita vaakunoita oli vuoden 1968 lopussa, jolloin niitä oli 523.

Tanskalainen heraldikko Sven Tito Achen on luonnehtinut suomalaista kunnallisheraldiikkaa aikanaan maailman parhaaksi.^[1]

Lakimuutokset

Laki kunnanvaakunoista kumottiin ja säädökset siirrettiin sellaisinaan kunnallislakiin 10. joulukuuta 1976. Kuntalain korvatessa kunnallislain 1. heinäkuuta 1995 vaatimus kunnanvaltuuston päätöksen alistamisesta sisäasiainministeriölle poistui, mutta kunnan tuli hankkia vaakunaehdotuksesta kansallisarkiston lausunto. Lausuntoa ei tarvita, mikäli kyseessä on aiemmin hyväksytyn vaakunan käyttöönotto. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kuntaliitokset, joissa kunta ottaa käyttöönsä jonkin muun kuin nimensä säilyttävän kunnan vaakunan.^[2]

Lakkautetut kunnat

Kuntakentässä kehkeytynyt tarve suurempiin kokonaisuuksiin on johtanut kuntien määrän vähenemiseen, jonka yhteydessä useita vaakunoita on jäänyt pois käytöstä. Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kuntaliitto ovat esittäneet toivomuksena, että näiden lakkautettujen kuntien vaakunoita voisi käyttää eräänlaisina kotiseutuvaakunoina.^[3]

Vaakunat

Sisällys: A B E F G H I J K L M N O P R S T U V Y Ä

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija	Vahvistamispäivä
	Akaa (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä) Sakarakoroisesti punaiseen ja hopeaan halkoisella kilvellä hopeinen muuriankkuri. Kari J. Tähtinen	2007-02-28 28. helmikuuta 2007
	Alajärvi Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen tyviö. Olof Eriksson	1961-10-16 16. lokakuuta 1961
	Alavieska Vihreässä kentässä ristikkäin kaksi hopeaviikatetta, joiden terät kultaa. Kaj Kajander	1960-11-25 25. marraskuuta 1960
	Alavus (ottanut käyttöön Töysän vaakunan) Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa. Gustaf von Numers	2013-01-01 1. tammikuuta 2013
	Asikkala Kilpi nelilohkoinen, hopea-punainen; kussakin kentässä vuorovärinen, kultaemiöinen viisilehtinen kukka. Ahti Hammar	1952-03-06 6. maaliskuuta 1952
	Askola Hopeakentässä myllynkivi, josta kasvaa kolme ruusua; kaikki punaista. Olof Eriksson	1956-11-14 14. marraskuuta 1956
	Aura Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kehäaura; kaikki kultaa. Ahti Hammar	1957-06-29 29. kesäkuuta 1957
	Brändö Aaltokoroisen kilven punaisessa yläkentässä lentävä hopeinen lokki, hopeisessa alakentässä kala. Matts Dreijer	1952-04-09 9. huhtikuuta 1952
	Eckerö Hopeakentässä punainen rahtivene, jonka raakapurjekin on punainen. Matts Dreijer	1952-02-27 27. helmikuuta 1952
	Enonkoski Mustassa kentässä kaksi hopea-airoa vinoristikkäin, saatteena neljä kulta-apilaa. Olof Eriksson	1954-11-23 23. marraskuuta 1954
	Enontekiö Sinisessä kentässä hopeinen punavaruksinen riekko. Olof Eriksson	1961-04-21 21. huhtikuuta 1961
	Espoo Sinisessä kentässä hevosenkenkä, sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa. Kaj Kajander	1955-11-10 10. marraskuuta 1955
	Eura Kultakentässä sinisen, sakarakoroisen reunuksen ympäröimänä musta, punavaruksinen karhu pystyasennossa, oikeassa kämmenessään iskuun kohotettu sininen miekka. Gustaf von Numers	1954-08-09 9. elokuuta 1954
	Eurajoki (ottanut käyttöön Luvian vaakunan) Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva. Heikki Hermonen	2017-01-01 1. tammikuuta 2017
	Evijärvi Sinisessä kentässä hopeisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella selätysten kaksi tyviöstä nousevaa hopeista kalaa, joiden varukset ovat punaiset. Olof Eriksson	1963-09-19 19. syyskuuta 1963
	Finström Punaisessa kentässä kultatammi alaisen, aaltokoroisen hopeahirren yläpuolella. Matts Dreijer	1951-12-19 19. joulukuuta 1951
	Forssa Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas. Olof Eriksson	1962-08-29 29. elokuuta 1962
	Föglö Sinisessä kentässä kolme yläviistoon lentävää kultaista sorsaa asetettuina 2 + 1. Matts Dreijer ja A.W. Rancken	1951-10-31 31. lokakuuta 1951
	Geta Sinisessä kentässä pystyyn kavahtanut kultapukki. Matts Dreijer	1951-12-19 19. joulukuuta 1951
	Haapajärvi Sinisessä kentässä palkeittain hopeinen, siivekäs nuoli, jonka kärki ja sulat kultaa. Gustaf von Numers	1959-02-10 10. helmikuuta 1959
	Haapavesi Sinisessä kentässä hopeinen haapa, sen alapuolella aaltokoroinen hopeatyviö, jossa sininen, kultanastainen suksisauvan sompa. A. O. Jääskö	1953-10-10 10. lokakuuta 1953
	Hailuoto Sinisessä kentässä hopeinen merihankain. Teuvo Pakkala	1966-12-19 19. joulukuuta 1966
	Halsua Punaisessa kentässä kaksi vastakkain asetettua pyöreäperäistä hopeakannelta, joitten kielet siniset. Kaj Kajander	1969-03-12 12. maaliskuuta 1969
	Hamina (ollut välillä pois käytöstä vuosina 2003–2012, jolloin käytössä oli Vehkalahden vaakuna) Sinisessä kentässä hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jolla ui kultainen vene, sen yläpuolella kultainen, purppuravuorinen kuninkaankruunu. Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta)	1952-05-03 3. toukokuuta 1952
	Hammarland Sinisessä kentässä kohti kääntynyt kultainen viikinkilaiva; kultatyviössä punainen kolmoisvuori. Matts Dreijer	1951-12-28 28. joulukuuta 1951
	Hankasalmi Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, jossa punainen vitsahankain. Ahti Hammar	1957-10-03 3. lokakuuta 1957
	Hanko Sini-hopeakatkoisessa kilvessä hopea-punakatkoinen majakka, jonka ovi- ja ikkuna-aukot ovat siniset; tornin yläpuolella kuusisakarainen hopeatähti. Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta)	1960-01-04 4. tammikuuta 1960
	Harjavalta Sinisessä kentässä salamakimppu paaluittain, saatteena sen kummallakin puolella kaksi vinoristiä keskenään hirsittäin, kaikki kultaa. Ahti Hammar	1952-02-11 11. helmikuuta 1952
	Hartola Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi palavaa soihtua ja niiden yläpuolella kruunu; kaikki kultaa paitsi soihtujen liekit hopeaa. Kaj Kajander	1966-07-11 11. heinäkuuta 1966
	Hattula Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva yksikaarinen silta, jonka yläpuolella kreikkalainen risti, molemmat kultaa. Erkki Karttunen	1957-03-12 12. maaliskuuta 1957
	Hausjärvi Punaisessa kentässä vinoristi ja lakipisteessä tähti, kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1953-04-20 20. huhtikuuta 1953
	Heinola Punaisessa kentässä alainen, alapuoleltaan kaarikoroinen hopeahirsi, jonka päällä kävelee kultainen ilves, varukset siniset, korvatöyhdöt mustat. Gustaf von Numers	1958-11-11 11. marraskuuta 1958
	Heinävesi Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, jossa alatusten kolme kultaisilla ketjuilla sidottua vihreätä tukkilauttaa; vastapalkin yläpuolella kultainen ruoriratas. Pauli Numminen	1959-03-19 19. maaliskuuta 1959
	Helsinki Sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu. A. W. Rancken (piirtänyt uudelleen)	1951-08-30 30. elokuuta 1951
	Hirvensalmi Kultakentässä musta, kävelevä hirvi, kaviot punaiset.[4] Gustaf von Numers	1953-04-20 20. huhtikuuta 1953
	Hollola Punaisessa kentässä kohtikatsova hirvenpää ja sen alapuolella ruiskuhilas; molemmat kultaa, saatteena viisi hopeista naularistiä, joista yksi hirvenpään yläpuolella ja kaksi päätunnuskuvien molemmin puolin. Carolus Lindberg	1952-11-03 3. marraskuuta 1952
	Huittinen Vihreässä kentässä kaksi kultaista häränotsaa alakkain. Erkki Honkanen	1953-06-19 19. kesäkuuta 1953
	Humppila Kultakentässä tyvestä nousevasta katoksesta riippuva ruokakello; kaikki mustaa. Risto Sulonen ja Olof Eriksson	1957-09-25 25. syyskuuta 1957
	Hyrynsalmi Hopeisessa kentässä sininen aaltokoroinen paalu, jossa kultainen tervatynnyri. A. Liuksiala	1968-06-08 8. kesäkuuta 1968
	Hyvinkää Sinisessä kentässä kolme hirsittäin asetettua, keskenään paaluittain järjestettyä kultasyöstävää, joiden kärjet ja langat hopeaa. Olof Eriksson	1950-12-11 11. joulukuuta 1950
	Hämeenkyrö Kultakentässä puna-sinikatkoinen juomasarvi, jalka ja heloitus hopeaa, suu oikealle, sarven yläpuolella sininen, liekkikoroinen lakio, jossa kuusisakarainen kultatähti. Gustaf von Numers	1954-12-29 29. joulukuuta 1954
	Hämeenlinna Punaisessa kentässä alareunaltaan aaltokoroinen, kilven reunasta toiseen ulottuva muuri, josta nousee kaksi jyrkkäkattoista tornia ja näiden välissä rakennus, kaikki hopeaa, ikkuna-aukot ovat mustat ja linnan yläpuolella saatteena kultaiset auringonkasvot. Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta)	1956-09-21 21. syyskuuta 1956
	Ii (ottanut käyttöön Kuivaniemen vaakunan) Hopea kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje; molemmat sinisiä. Kaj Kajander	2007-01-01 1. tammikuuta 2007
	Iisalmi Aaltokoroisesti musta-kultakatkoinen kilpi, jonka yläkentässä pystyssä jännitetty käsijousi, kokonaan kultaa, ja alakentässä kaksi piilukirvestä ristikkäin ja niiden varsien ympärillä saatteena neljä ruusua asetettuina 1 + 2 + 1, kaikki mustia. Ahti Hammar (vanhan vaakunan pohjalta)	1964-09-24 24. syyskuuta 1964
	Iitti Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, päällikkeenä paaluittainen kaksilehtinen kulta-avain. Ahti Hammar	1953-03-03 3. maaliskuuta 1953
	Ikaalinen (ottanut käyttöön Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan) Kultaisten pielten rajoittamassa sinisessä kentässä kolme hopeista airoa lavat ylöspäin. Pentti Papunen	1972-01-01 1. tammikuuta 1972
	Ilmajoki Katkoisen kilven hopeisessa yläkentässä musta karhunpää edestäpäin. Sinisessä alakentässä kaksi hopeista puunuijaa ristissä, niiden alakulmassa jalkajousen muotoinen hopeinen puumerkki; jousen kaksikaarteinen virittäjä vastapalkeittain tukin päällä, yläpää kiinni jänteessä. Ahti Hammar	1950-05-25 25. lokakuuta 1950
	Ilomantsi Puna-mustahalkoisessa kilvessä kolme hopeista viisikielistä kannelta vieretysten; kielet mustia. Ahti Hammar	1954-11-24 24. marraskuuta 1954
	Imatra Punaisessa kentässä kolme pystyasentoon asetettua kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista nuolenmuotoista kultakärkistä hopeasalamaa. Olof Eriksson	1960-10-25 25. lokakuuta 1960
	Inari Mustassa kentässä uiva hopeinen siika päässään kultaiset sarvet. Ahti Hammar	1955-02-25 25. helmikuuta 1955
	Inkoo Kilpi aaltokoroisesti kulta-sinikatkoinen; yläkentässä punainen vihkiristi, alakentässä palkeittain asetettu kulta-ankkuri. A. W. Rancken	1951-04-17 17. huhtikuuta 1951
	Isojoki Mustassa kentässä hopeinen paalu, jossa punainen tähkä. Pentti Vakkamaa	1966-01-11 11. tammikuuta 1966
	Isokyrö Kultakilvessä pystyssä musta karhu, jonka varukset (kieli, hampaat, kynnet) ovat punaiset, pidellen kämmenissään kuusentyveä. Matti Visanti	1950-07-07 7. heinäkuuta 1950
	Janakkala Punaisessa kentässä edestäpäin kultainen ilveksenpää, jonka kieli sininen ja korvatöyhdöt mustat; yläpuolella sakarakoroinen kultalakio, jossa Mantovan risti ja sen molemmin puolin sitä kohti suuntautuva nuolenkärki; kaikki mustia. Onni Oja	1952-02-23 23. helmikuuta 1952
	Joensuu Kilpi kahdesti lohkoinen, ylempänä vallikoro, alempana aaltokoro; kentät punainen, hopeinen ja musta. Toivo Vuorela	1957-11-19 19. marraskuuta 1957
	Jokioinen Punaisessa kentässä aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kaksi vehnätähkää ristissä ja alapuolella alasin; kaikki kultaa. Gustaf von Numers	1951-09-21 21. syyskuuta 1951
	Jomala Sinisessä kentässä Pyhä Olavi istumassa valtaistuimella pidellen valtakunnanomenaa ja sotakirvestä, kaikki kultaa. Matts Dreijer	1952-02-27 27. helmikuuta 1952
	Joroinen Kultakentässä musta, punavaruksinen häränpää edestäpäin, saatteena kolme mustaa kuulaa, joista pään yläpuolella yksi ja kummallakin sivulla yksi. Olof Eriksson	1953-06-12 12. kesäkuuta 1953
	Joutsa Punaisessa kentässä kuusikoroinen tyviö sekä hirsittäinen jousi, jonka päällikkeenä paaluittainen nuoli, jousen jänne ja nuolen kärki ja sulat kultaa, muu hopeaa. Gustaf von Numers	1955-11-10 10. marraskuuta 1955
	Juuka Punaisessa kentässä hopeinen koivu, jonka norkot kultaiset. Aake Kaarnama	1952-11-24 24. marraskuuta 1952
	Juupajoki Hopeakentässä punainen vuota, jossa kultainen havunoksa. Olof Eriksson	1957-04-26 26. huhtikuuta 1957
	Juva Mustassa kentässä risti, saatteena oikeassa ylänurkassa apilan lehti; kaikki kultaa. Tapio Vallioja	1952-10-23 23. lokakuuta 1952
	Jyväskylä Jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa. Jussi Jäppinen (piirtänyt uudelleen)	1931-12-11 11. joulukuuta 1931
	Jämijärvi Kultakentässä palkki, jonka kummallakin puolella saatteena palkeittain lentävä pääskynen, kaikki siniset. Gustaf von Numers	1965-04-26 26. huhtikuuta 1965
	Jämsä (ottanut käyttöön Jämsänkosken vaakunan) Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa. Gustaf von Numers	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Järvenpää Sinisessä kentässä hopeinen siivekäs lyyra. Olof Eriksson	1956-02-10 10. helmikuuta 1956
	Kaarina (ottanut käyttöön Piikkiön vaakunan) Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta. Ahti Hammar	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Kaavi Punaisessa kentässä hopeinen, aaltokoroinen kärki. Kaj Kajander	1956-02-21 21. helmikuuta 1956
	Kajaani Sinisessä kentässä alaisesta aaltokoroisesta hopeahirrestä nouseva kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset. Olof Eriksson	1958-06-30 30. kesäkuuta 1958
	Kalajoki (ottanut käyttöön Himangan vaakunan) Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi. Gustaf von Numers	2010-01-01 1. tammikuuta 2010
	Kangasala Hopeakentässä harppu, jonka yhdyspuu ja kaula muodostavat kotkakuvion, saatteena seitsemän pisaraa, asetettuina 2 + 2 + 2 + 1, kaikki punaisia. Hopeisessa, punaisilla pisaroina sirotellussa kentässä punainen, kotkakoristeinen harppu. Olof Eriksson	1951-09-11 11. syyskuuta 1951
	Kangasniemi Mustassa kentässä paaluttainen kultainen rukinlyhty, jossa lanka hopeaa. Olof Eriksson	1953-06-12 12. kesäkuuta 1953
	Kankaanpää Sinisessä kentässä alainen, yläreunaltaan liekkikoroinen hopeahirsi, jonka päällikkeenä pystyssä kultamänty. Carolus Lindberg	1951-10-12 12. lokakuuta 1951
	Kannonkoski Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja sen yläpuolella kanto; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1959-09-28 28. syyskuuta 1959
	Kannus Sinisessä kentässä paaluittainen noitarummun (kannuksen) vasara, sen varren kummallakin puolella kuusisakarainen kannustähti; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1950-09-27 27. syyskuuta 1950
	Karijoki Kynsikoroisesti katkoinen sini-hopeakilpi. Ahti Hammar	1965-12-28 28. joulukuuta 1965
	Karkkila Punaisessa kentässä liekkikoroinen tyviö, jonka yläpuolella kaksi vasaraa ristikkäin; kaikki kultaa. Olof Eriksson	1956-09-21 21. syyskuuta 1956
	Karstula Punaisessa kentässä hopeinen, ankkuriristin muotoinen lukonhela, keskellä avaimenreikä. Ahti Hammar	1953-07-16 16. heinäkuuta 1953
	Karvia Sinisessä kentässä kuusikoroisen tyviön yläpuolella linnake, kaikki kultaa. Olof Eriksson	1956-03-28 28. maaliskuuta 1956
	Kaskinen Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen perämela, vasemmassa hopeisessa kentässä vihreä laakerinlehvä. A. W. Rancken (piirtänyt uudelleen)	1793-04-09 9. huhtikuuta 1793
	Kauhajoki Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä kaksi hopeista puhemiehen nuijaa ristikkäin, hopeisessa alakentässä kohti katsova musta karhunpää, jonka kieli punainen. Ahti Hammar	1952-10-17 17. lokakuuta 1952
	Kauhava (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä) Sinisellä kilvellä kultainen irtonainen mantovanristi alapuolellaan kilven reunasta reunaan ulottuva punainen neliherttainen helavyö; helat ja hertat kultaa. Reijo Helläkoski	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Kauniainen Sinisessä kilvessä istuva, etukäpälissään mustaa kuusenkäpyä pitelevä kultainen, punavaruksinen orava, sen yläpuolella saatteena kolme kultaista ruusua vieretysten. Ahto Numminen	1952-03-11 11. maaliskuuta 1952
	Kaustinen Sinisessä kultaisin naularistein sirotellussa kentässä vastapalkeittain asetettu kultainen viulu. Ilmari Wirkkala	1950-10-25 25. lokakuuta 1950
	Keitele Mustassa kentässä kolme kultaista nuottavenettä alatusten. Ahti Hammar	1962-05-16 16. toukokuuta 1962
	Kemi Katkoisen kilven punaisessa yläkentässä hopeinen ankkuri, sinisessä alakentässä hopealohi. G. A. Kajanus	1873-05-28 28. toukokuuta 1873
	Kemijärvi (ottanut käyttöön Kemijärven maalaiskunnan vaakunan) Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti, kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1973-01-01 1. tammikuuta 1973
	Keminmaa (vahvistettu Kemin maalaiskunnalle) Punaisessa kentässä hyppäävä lohi, jonka leuassa riippulukko; kaikki hopeaa, paitsi lukossa musta avaimenreikä. Ahti Hammar	1955-07-04 4. heinäkuuta 1955
	Kemiönsaari (ottanut käyttöön Dragsfjärdin vaakunan) Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin. Olof Eriksson	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Kempele Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja kaksi alakkain, yläviistoon lentävää sorsaa; kaikki hopeaa. Kaj Kajander	1969-11-24 24. marraskuuta 1969
	Kerava Sinisessä kentässä yläreunaltaan lohenpyrstökoroinen kultahirsi. Ahti Hammar	1955-04-22 22. huhtikuuta 1955
	Keuruu Hopeanväriseen ylälakioon sijoitettu musta kirkkovene ja punaisessa alakentässä ristikkäin olevat puintivarstat. Olof Eriksson	1952-12-30 30. joulukuuta 1952
	Kihniö Sinisessä kentässä kaksi kultaista alapuolelta sahakoroista palkkia. Toivo Vuorela	1960-10-10 10. lokakuuta 1960
	Kinnula Hopeakentässä kolme oksakoroista, musta-punakatkoista vastapalkkia. Ahti Hammar	1959-01-02 2. tammikuuta 1959
	Kirkkonummi Kilpi aaltokoroisesti sini-hopeakatkoinen; yläkentässä kultainen irtonainen kreikkalainen risti, alakentässä sininen vene. A. W. Rancken	1951-03-29 29. maaliskuuta 1951
	Kitee Puna-mustakatkoisessa kilvessä hopeinen ruoriratas. Tapio Vallioja	1953-11-07 7. marraskuuta 1953
	Kittilä Hopeakentässä kävelevä ahma ja yläpuolella kaarilakio; kaikki mustaa paitsi ahman varukset punaiset. Einari Junttila	1963-11-26 26. marraskuuta 1963
	Kiuruvesi Mustassa kentässä kultainen kiuru siivet levitettyinä, alapuolella saatteena kolme hopeista vesilehvää asetettuina 2 + 1. Tapio Vallioja	1963-06-07 7. kesäkuuta 1963
	Kivijärvi Hopeakentässä punainen, alapuoleltaan aaltokoroinen irtohirsi, jolla seisoo musta, punavaruksinen kukko. Gustaf von Numers	1963-04-18 18. huhtikuuta 1963
	Kokemäki Sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa. Gustaf von Numers	1953-02-04 4. helmikuuta 1953
	Kokkola Kultakentässä kyljellään musta tervatynnyri, jonka tapinreiästä ja pohjista lyövät punaiset tulenlieskat. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta)	1956-12-17 17. joulukuuta 1956
	Kolari Kilpi alaisen harjakoron jakama hopeiseen ja mustaan kenttään; yläkentässä viisi nousevaa punaista tulikielekettä vieretysten. Olof Eriksson	1951-12-10 10. joulukuuta 1951
	Konnevesi Punaisessa kentässä hopeiset tukkisakset. Gustaf von Numers	1964-08-21 21. elokuuta 1964
	Kontiolahti Hopeisessa kentässä pystyssä karhu olallaan uittohaka, kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja uittohaan varsi punaiset. Aarno Liuksiala	1953-02-27 27. helmikuuta 1953
	Korsnäs Sinisessä kentässä ristikkäin kaksi ylös työntyvää harppuunaa, joiden kärjet hopeaa ja varret kultaa; yläkulmassa saatteena kultainen Mantovan risti. Gustaf von Numers	1968-06-08 8. kesäkuuta 1968
	Koski Tl Punaisessa kentässä kuusisakaraista kannustähteä ympäröivä rengas, jonka ulkoreuna on lohenpyrstökoroinen, molemmat hopeaa. Gustaf von Numers	1966-09-21 21. syyskuuta 1966
	Kotka Sinisessä kentässä kultainen luonnollinen kotka siivet koholla, seisoen ristikkäin olevalla ankkurilla ja Merkuriuksen sauvalla, jotka molemmat ovat hopeisia. Olof Eriksson	1957-09-19 19. syyskuuta 1957
	Kouvola (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä) Mustalla kilvellä hopeinen aaltokoroinen tyviö ja kultainen liljapäinen, kuusipuolainen sideruusuke. Tapani Talari	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Kristiinankaupunki Aaltokoroisen hopea-sinihalkoisen kilven oikeassa kentässä yksitoista kentästä kasvavaa vihreää kuusta asetettuina 3 + 3 + 3 + 2. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)	1652-03-07 7. maaliskuuta 1652
	Kruunupyy (korvasi vanhan vaakunan) Punaisessa kentässä kruunattu apilaristi, jonka alasakara muodostaa kaateisen aurankärjen, kaikki kultaa. Gustaf von Numers	1974-06-14 14. kesäkuuta 1974
	Kuhmo Mustassa kentässä kolme kultaista kuusta asetettuna 2 + 1. Olof Eriksson	1952-03-01 1. maaliskuuta 1952
	Kuhmoinen Hopeakentässä kolme punaista, yläreunaltaan aaltokoroista hirttä. Ahti Hammar	1955-08-04 4. elokuuta 1955
	Kumlinge Punaisessa kentässä kultainen kotka siivet levällään seisomassa hopeakivien muodostamalla merimerkillä. Matts Dreijer	1951-12-19 19. joulukuuta 1951
	Kuopio Katkoisen kilven mustassa yläkentässä pystyssä viritetty jousi ja sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa, paitsi nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa; hopeisessa alakentässä punainen yksitorninen kirkko, jonka ovi- ja ikkuna-aukot mustat. Seppo Ruotsalainen (piirtänyt uudelleen)	1958-06-12 12. kesäkuuta 1958
	Kuortane Aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha. Ahti Hammar	1957-10-17 17. lokakuuta 1957
	Kurikka (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä) Siniseen ja hopeaan lohenpyrstökoroilla halkaistu kilpi. Kirsi-Maaria Markus	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Kustavi Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jonka saatteena molemmin puolin paaluittain kulta-ankkuri. Arvo Viljanti, A. Lukala ja Ahti Hammar	1956-07-17 17. heinäkuuta 1956
	Kuusamo Punakentässä hopeinen juokseva poro, jonka yläpuolella kultainen revontuli. Kaj Kajander	1959-11-23 23. marraskuuta 1959
	Kyyjärvi Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja luikerteleva käärme, kaikki hopeaa. Kaj Kajander	1969-07-21 21. heinäkuuta 1969
	Kärkölä Punaisessa kentässä kolme hopeista, hirsittäistä havukirvestä alatusten. Ahti Hammar	1955-09-05 5. syyskuuta 1955
	Kärsämäki Hopeakentässä tyviö ja vene, molemmat siniset, veneestä nousee seitsemän punaista tulikielekettä. Gustaf von Numers	1964-10-05 5. lokakuuta 1964
	Kökar Sinisessä kentässä hyppäävä hopeakala, jonka varukset punaiset. Matts Dreijer	1952-04-16 16. huhtikuuta 1952
	Lahti Hopeakentässä musta, seitsenpuolainen rautatievaunun pyörä; pyörän kehältä nousee jokaisen puolapuun kohdalta punainen liekki. Ahto Numminen (vanhan vaakunan pohjalta)	1968-05-14 14. toukokuuta 1968
	Laihia Vihreässä kentässä kultaisella oksalla istuva, etukäpälissään kultakäpyä pitelevä hopeinen orava. Ahti Hammar	1952-03-11 11. maaliskuuta 1952
	Laitila Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kukko pidellen oikeassa jalassaan hopeista kovelia. Ahti Hammar	1961-06-26 26. kesäkuuta 1961
	Lapinjärvi Hopea-sinihalkoinen kilpi, kummassakin kentässä vuorovärinen kärki, josta nousee apilaristi. Ahti Hammar	1958-06-07 7. kesäkuuta 1958
	Lapinlahti Mustassa kentässä kaskenviertäjä työvälineenään viertokanki; miehen molemmin puolin saatteena kuusikärkinen tähti; kaikki kultaa, paitsi miehen kasvot ja kädet luonnonväriset sekä virsut ja viertokangen tyvi punaiset. Ahti Hammar	1952-11-11 11. marraskuuta 1952
	Lappajärvi Sinisessä kentässä hopeinen raakapurjeella ja peräsimellä varustettu vene. Alla liekkikoroinen kultatyviö. Ahti Hammar	1957-11-27 27. marraskuuta 1957
	Lappeenranta Hopeakentässä luonnonvärinen metsäläinen, pidellen maahan laskettua nuijaa, seisomassa vihreällä maalla. Otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)	1954-12-29 29. joulukuuta 1954
	Lapua Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jolla ratsastaa siniseen vyötettyyn mekkoon, housuihin ja paulakenkiin pukeutunut mies, pidellen oikeassa kädessään iskuun kohotettua mustaa nuijaa. Gustaf von Numers	1950-12-11 11. joulukuuta 1950
	Laukaa Hopeakentässä punainen sydän, josta kasvaa kolmihaarainen vihreä havunoksa. Olof Eriksson	1955-09-05 5. syyskuuta 1955
	Lemi Kilpi aaltokoroisesti vastalohkoinen, punahopeinen; punaisessa kentässä hopeinen, kultaemiöinen perunankukka. Gustaf von Numers	1962-05-16 16. toukokuuta 1962
	Lemland Mustassa kentässä kultainen kappeli, jossa kaksi punaista ikkunaa: katon harjalla kaksi kultaristiä, joiden sakarat päättyvät punaisiin kolmioihin. Matts Dreijer	1951-12-28 28. joulukuuta 1951
	Lempäälä Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päällikkeenä on musta, viritetty jalkajousi, mustakärkisine kultanuolineen; tyvessä, paalun kummallakin puolella saatteena kultainen aurakärki. Gustaf von Numers	1950-03-07 7. maaliskuuta 1950
	Leppävirta Mustan kentän tyvessä aaltokoroinen kultahirsi, jonka yläpuolella kultainen, punanorkkoinen ja -silmuinen leppä. Ahti Hammar	1950-06-14 14. kesäkuuta 1950
	Lestijärvi Hopeakentässä sininen teerenpyrstö. Gustaf von Numers	1967-01-19 19. tammikuuta 1967
	Lieksa Punaisessa kentässä tyvestä nouseva käsijousella ampuva mies, karvalakki päässä, kirves vyöllä; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1953-04-20 20. huhtikuuta 1953
	Lieto Punaisessa kentässä nouseva Pyhä Pietari pidellen oikeassa kädessään avainta ja vasemmassa kirjaa; kaikki kultaa. Ahti Hammar	1960-10-10 10. lokakuuta 1960
	Liminka Sinisessä kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja kolme kävelevää kärppää alatusten; kaikki muu on hopeaa paitsi kärppien hännänpäät ovat mustat. Ahti Hammar	1956-06-08 8. kesäkuuta 1956
	Liperi Hopeakentässä punainen toistoristi. Ahti Hammar	1956-07-17 17. heinäkuuta 1956
	Lohja (ottanut käyttöön Lohjan kunnan vaakunan) Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. Olof Eriksson	1997-01-01 1. tammikuuta 1997
	Loimaa (ottanut käyttöön Loimaan kunnan vaakunan) Sinisessä kentässä paaluittain vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2 + 2; kaikki kultaa. Aake Kaarnama	2005-01-01 1. tammikuuta 2005
	Loppi Kilpi aaltokoroisesti puna-hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki. Olof Eriksson	1952-09-23 23. syyskuuta 1952
	Loviisa Sini-kultakatkoinen kilpi. Sinisessä kentässä kaksi kultaista tykkiä ristikkäin ja kultaisessa kentässä musta ankkuri. Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen)	1969-03-18 18. maaliskuuta 1969
	Luhanka Vihreässä kentässä kävelevä, hopeinen, kultavaruksinen mäyrä, jonka saatteena kolme kultaista, naulakantaista kaarisakararistiä, kaksi yläpuolella, yksi alapuolella. Gustaf von Numers	1965-09-01 1. syyskuuta 1965
	Lumijoki Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella lumikide; molemmat hopeaa. Toivo Mikkonen ja Kaj Kajander	1969-07-11 11. heinäkuuta 1969
	Lumparland Sinisessä kentässä kultalyhde, molemmin puolin sitä kohti kaartuva hopeinen, punavaruksinen kala. Matts Dreijer	1952-04-16 16. huhtikuuta 1952
	Luoto Sinisessä kentässä hopeinen kaksimastoinen verkkovene. Gustaf von Numers	1952-10-17 17. lokakuuta 1952
	Luumäki Kultakentässä honka, jonka rungon oikealla puolella punavaruksinen karjunpää, vasemmalla puolella viisisakarainen vallitus; kaikki mustaa. Gustaf von Numers	1951-04-30 30. huhtikuuta 1951
	Maalahti (korvasi vanhan vaakunan) Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö ja kolme lukkopeltiä asetettuina 2:1, kaikki hopeaa. Karl-David Långbacka	1982-07-09 9. heinäkuuta 1982
	Maarianhamina Sinisellä kilvellä pysty kulta-ankkuri, sen yläpuolella lakio, jossa kolme vihreää lehmuksen lehteä. Nils Byman	1951-12-19 19. joulukuuta 1951
	Marttila Punaisessa, vihreätyviöisessä kilvessä ratsastava, viittaansa leikkaava Pyhä Martti, jonka alapuolella istuva kerjäläinen; kaikki kultaa. Ahti Hammar	1956-07-17 17. heinäkuuta 1956
	Masku (ottanut käyttöön Askaisten vaakunan) Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa. Gustaf von Numers	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Merijärvi Sinisessä kentässä kaarikoroisesta tyviöstä nousevaan sinkilään kiinnitetty rengas, kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1967-04-27 27. huhtikuuta 1967
	Merikarvia Sinisessä kentässä hopeinen, kolmimastoinen, etu- ja raakapurjeilla varustettu alus, joka ui aaltokoroisella kultatyviöllä. Carolus Lindberg	1951-02-02 2. helmikuuta 1951
	Miehikkälä Punaisessa kentässä hopeinen kaksoispolviorsi. Tapio Vallioja	1957-12-03 3. joulukuuta 1957
	Mikkeli Poikittain jaettu kilpi, jossa kuvataan sen yläkentässä kultaisella pohjalla Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. E. Mannerheimin marsalkansauvaa kaksin kappalein vinoristisuunnassa sekä alakentässä mustalla pohjalla ylöspäin suunnattu Savon maakunnan kultainen jousi, jossa jänne, nuolenkärki ja sulitettu pyrstö ovat hopeaa. Vaakunakilven yläpuolella on ruotsalaismallinen kreivin kruunu ja kilven alapuolella vapaudenristi nauhasommitelmineen. Gunnar Clement; uudelleen piirtänyt Eero Jokilehto	1943-01-15 15. tammikuuta 1943
	Muhos Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin. Olof Eriksson	1956-02-06 6. helmikuuta 1956
	Multia Mustassa kentässä kultainen muurahainen. Ahti Hammar	1963-03-26 26. marraskuuta 1963
	Muonio Punaisessa kentässä harjakoroisen tyviön yläpuolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. B. Harald Hellström	1955-11-15 15. marraskuuta 1955
	Mustasaari (korvasi vanhan vaakunan) Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva kolmoisriu’un ja kaksoisvartaan muodostama risti, jonka risteyskohtaa ympäröi rengas, kaikki kultaa; kuviot ovat toisiinsa punottuina. Gustaf von Numers	1975-01-20 20. tammikuuta 1975
	Muurame Punaisessa kentässä hopeinen suomuurain, jonka marja kultaa. Ahti Hammar	1960-02-06 6. helmikuuta 1960
	Mynämäki (ottanut käyttöön Mietoisten vaakunan) Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain. Gustaf von Numers	2007-01-01 1. tammikuuta 2007
	Myrskylä Sinisessä kentässä hopeinen honka palkeittain. Gustaf von Numers	1959-11-23 23. marraskuuta 1959
	Mäntsälä Sinisessä kentässä kultainen, edestäpäinen hirvenpää, jonka varuksetkin kultaa; saatteena kolme hopea-apilaa asetettuina 1 + 2. Olof Eriksson	1951-02-20 20. helmikuuta 1951
	Mänttä-Vilppula (ottanut käyttöön Vilppulan vaakunan) Punaisessa kentässä alareunaltaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa. Olof Eriksson	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Mäntyharju Mustassa kentässä kaksi kaarityviöstä kasvavaa mäntyä, kaikki kultaa. Ahti Hammar	1953-04-20 20. huhtikuuta 1953
	Naantali Mustassa kentässä minuskelikirjaimet vg, joiden yläpuolella avonainen ritarikruunu; kaikki kultaa. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)	1966-10-11 11. lokakuuta 1966
	Nakkila Sinisessä kentässä kultainen palkki, jossa musta nahkiainen; palkin kummallakin puolella kolme paaluttaista kultatähkää. Gustaf von Numers	1953-02-16 16. helmikuuta 1953
	Nivala Vihreässä kentässä yksipuolinen kultainen puuportti. Kalervo Kallio	1965-02-04 4. helmikuuta 1965
	Nokia Kultakentässä sininen, alainen aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella musta punavaruksinen näätä pystyasennossa. Gustaf von Numers	1951-10-25 25. lokakuuta 1951
	Nousiainen Punaisessa kentässä piispanistuimella istuva Pyhä Henrik, joka polkee jaloillaan kirves kädessä maassa makaavaa miestä, kaikki kultaa. Olof Eriksson	1961-06-26 26. kesäkuuta 1961
	Nurmes Punaisessa kentässä kolme hopeista karhukeihäänkärkeä pystyssä vierekkäin. Olof Eriksson	1952-02-11 11. helmikuuta 1952
	Nurmijärvi Sinisessä kentässä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä asetettuina 2 + 3 + 2. Olof Eriksson	1954-04-14 14. huhtikuuta 1954
	Närpiö Punaisessa kentässä kaateinen, kultainen vesilehvä, jolla on hopeasiivet. Gustaf von Numers	1955-08-04 4. elokuuta 1955
	Orimattila Punaisessa kentässä nouseva hevonen pidellen viikatetta; kaikki hopeaa. Ahti Hammar	1956-12-17 17. joulukuuta 1956
	Oripää Punaisessa kentässä kultainen hevosenpää, jonka kaula jatkuu kultaisena paaluna kilven alareunaan. Gustaf von Numers	1968-06-11 11. kesäkuuta 1968
	Orivesi Hopeisessa kilvessä punainen pystyyn kavahtanut ori, joka nousee esiin kilven tyveen ulottuvasta sinisestä vedestä. Carolus Lindberg	1949-11-30 30. marraskuuta 1949
	Oulainen Vihreässä kentässä pystyssä kultainen rapu. Ahti Hammar	1954-02-16 16. helmikuuta 1954
	Oulu Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi. Martti Heikura (piirtänyt uudelleen)	1954-02-11 11. helmikuuta 1954
	Outokumpu (vahvistettu Kuusjärven kunnalle) Punaisessa kentässä on kuusikoroinen lakio, jonka alapuolella kuparinmerkki; kaikki kultaa. Olof Eriksson	1953-02-18 18. helmikuuta 1953
	Padasjoki Punaisessa kentässä pata, jonka alapuolella aaltokoroinen hirsi; kumpikin hopeaa. Olof Eriksson	1956-07-17 17. heinäkuuta 1956
	Paimio Punaisessa, kulta-apilasirotteisessa kentässä hopeinen napakaira. Ahti Hammar	1953-09-12 12. syyskuuta 1953
	Paltamo Kultakentässä hirsittäin, alatusten, kolme mustaa tervavenettä tynnyreineen. Gustaf von Numers	1953-09-19 19. syyskuuta 1953
	Parainen (ottanut käyttöön Nauvon vaakunan, vuosina 2009–2011 Länsi-Turunmaa) Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri. Gustaf von Numers	2009-04-28 28. huhtikuuta 2009
	Parikkala (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä) Hopeisella kilvellä musta linnakekoroinen vastapieli ja kolme punaista pykäläristiä paaluttain. Seppo Siitonen	2005-01-01 1. tammikuuta 2005
	Parkano Sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset; saatteena männyn latvan kummallakin puolella seitsensakarainen hopeatähti. Germund Paaer	1950-10-14 14. lokakuuta 1950
	Pedersören kunta (vahvistettu Pietarsaaren maalaiskunnalle, korvasi vanhan vaakunan) Punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa. Bo Aurén	1984-04-09 9. huhtikuuta 1984
	Pelkosenniemi Hopeakentässä sininen naularisti ja sen alapuolella sini-hopeakatkoinen kolmoisvuori. Ahti Hammar	1960-03-24 24. maaliskuuta 1960
	Pello Sinisessä kentässä kolmoisvuori ja sen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä asetettuina 1 + 2; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1952-05-30 30. toukokuuta 1952
	Perho Mustassa kentässä kultainen perhonen, jonka yläpuolella saatteena hopeinen naularisti. Gustaf von Numers	1953-03-06 6. maaliskuuta 1953
	Petäjävesi Hopeakentässä punaisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella musta petäjä. Olof Eriksson	1963-02-12 12. helmikuuta 1963
	Pieksämäki (ottanut käyttöön Pieksänmaan ja sitä aiemman Pieksämäen maalaiskunnan vaakunan) Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten. Ahti Hammar	2007-01-01 1. tammikuuta 2007
	Pielavesi Mustassa kentässä kaksi paaluittaista hopeista tuohitorvea selätysten, saatteena niiden yläkulmassa ja kummallakin sivulla kultainen naulakantainen apilaristi. Ahti Hammar ja Niilo Toikkanen	1954-01-23 23. tammikuuta 1954
	Pietarsaari Kultakentässä sininen, aaltokoroinen tyviö, josta nousee punainen torni; tornista nousee sininen, punavaruksinen leijona, päässään punainen kruunu, häntä kaksihaarainen; leijona pitää oikeassa kämmenessään sinistä, punakahvaista iskuun kohotettua miekkaa. Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen)	1957-12-28 28. joulukuuta 1957
	Pihtipudas Hopeaan ja mustaan nelitahkoisen kilven toisessa ja kolmannessa kentässä hopeiset nuolenkärjet. Olof Eriksson	1961-10-16 16. lokakuuta 1961
	Pirkkala Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen. Gustaf von Numers	1951-11-28 28. marraskuuta 1951
	Polvijärvi Hopeakentässä punainen polviorsi, jossa kolme hopeista, lentävää hanhea hirsittäin. Ahti Hammar	1953-09-10 10. syyskuuta 1953
	Pomarkku Kultakentässä sininen, sahakoroinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin. Gustaf von Numers	1962-12-18 18. joulukuuta 1962
	Pori Kullanvärisessä kilvessä edestäpäin punaisella ritarikruunulla varustettu musta karhunpää punainen kieli ojossa. Kilven alapuolta ympäröi sininen nauha, jossa hopeakirjaimin on lause «Deus protector noster«. Eric O. W. Ehrström, uudelleen piirtänyt Olof Eriksson	1931-12-11 11. joulukuuta 1931
	Pornainen Sinisessä kentässä kultainen kirkonkello, jonka kummallakin puolella saatteena kultainen, hopealankainen värttinä. Gustaf von Numers	1952-03-12 12. maaliskuuta 1952
	Porvoo Sinisessä kentässä hopeinen, tulusraudanmuotoinen C-kirjain. Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen)	1960-12-01 1. kesäkuuta 1960
	Posio Mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettyinä 2 + 1; oviaukot punaiset. Gustaf von Numers	1958-05-12 12. toukokuuta 1958
	Pudasjärvi Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jonka yläpuolella musta, kuusikoroinen lakio, jossa Otavan seitsentähtinen tähtikuvio; kukin tähti kultaa, viisisakarainen. Gustaf von Numers	1950-09-26 26. syyskuuta 1950
	Pukkila Sinisessä kentässä hopeinen pukinpää. Olof Eriksson	1954-12-29 29. joulukuuta 1954
	Punkalaidun Sinisessä kentässä tyviö, jolla kilven reunasta toiseen ulottuva riukuaita; molemmat kultaa. Gustaf von Numers	1961-06-26 26. kesäkuuta 1961
	Puolanka Mustassa kentässä kolme karjankelloa asetettuina 2:1, yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki kultaa. Aake Kaarnama	1962-08-29 29. elokuuta 1962
	Puumala Mustassa kilvessä kolme kilventyvestä kohoavaa hopeista sudenhammasta, joissa mustat, punaliekkiset kranaatit. Tapio Vallioja	1963-04-18 18. huhtikuuta 1963
	Pyhtää Mustassa kentässä kaksi hopeista punavaruksista lohta ristikkäin, saatteena kussakin kulmassa hopeinen kreikkalainen risti. Ahti Hammar	1951-09-14 14. syyskuuta 1951
	Pyhäjoki Sinisessä kentässä hopeinen kultavaruksinen hanhi, jonka alapuolella kultainen kruunu ja risti alakkain. Olof Eriksson	1965-09-22 22. syyskuuta 1965
	Pyhäjärvi (vahvistettu Pyhäjärven Ol. kunnalle, vuosina 1993–1995 Pyhäsalmi) Sinisessä kentässä nouseva kärjestä teroitettu rajapaalu, jonka saatteena kummallakin puolella naularisti; kaikki hopeaa. Ahti Hammar	1958-03-26 26. maaliskuuta 1958
	Pyhäntä Punaisessa kentässä on kolme alaista hirttä, joiden päällikkeenä on viisi tyvestä nousevaa suippokärkistä paalua; kaikki hopeaa. Kaj Kajander	1969-07-11 11. heinäkuuta 1969
	Pyhäranta Punaisessa kentässä kultainen apilaristi, jonka alaosa muodostaa ankkurin. Olof Eriksson	1956-05-03 3. toukokuuta 1956
	Pälkäne (ottanut käyttöön Luopioisten vaakunan) Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. Gustaf von Numers	2007-01-01 1. tammikuuta 2007
	Pöytyä Punaisessa kentässä kultainen lyhde, jonka päällikkeenä hopeinen orsivaaka. Olof Eriksson	1955-09-15 15. syyskuuta 1955
	Raahe Punaisessa kentässä alaisen aaltokoroisen hopeatyviön - josta nousee kultainen kummeli (merimerkki) - yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuva haarniskoitu ratsumies, jolla oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi, kaikki muut hopeaa paitsi kypärän kruunu ja silmikko sekä viiri, suitset, satulaloimi ja kannukset kultaa. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta)	1963-09-24 24. syyskuuta 1963
	Raasepori (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä) Vihreällä kilvellä kahdeksan hopeista kultaemiöistä valkovuokonkukkaa renkaan tavoin. Henrik Strömberg	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Raisio Hopeakentässä punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekallaan kappaletta viitastaan. Pyhimyksen kasvot ja kädet luonnonväriä, puku sininen, viitta ja saappaat punaiset, miekka hopeaa sekä sädekehä ja tukka kultaa. Hevosen varustus ja varukset kultaa. Olof Eriksson	1954-04-23 23. huhtikuuta 1954
	Rantasalmi Kultakentässä musta, aaltokorkoinen palkki. Ahti Hammar	1958-10-01 1. lokakuuta 1958
	Ranua Vihreässä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella justeerisaha; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1959-11-23 23. marraskuuta 1959
	Rauma Kultaisen latinalaisen ristin jakamassa sinisessä kilvessä neljä minuskeli r-kirjainta, yksi kussakin neljässä kentässä. Carolus Lindberg (piirtänyt uudelleen)	1942-09-11 11. syyskuuta 1942
	Rautalampi Aaltokoroisesti kahdesti lohkoinen musta-, hopea- ja punakenttäinen kilpi; kummassakin värikentässä hopeinen raudanmerkki. Ahti Hammar	1959-03-19 19. maaliskuuta 1959
	Rautavaara Mustassa kentässä kolmoisvuori, jonka yläpuolella kaksi kirvestä vinoristikkäin, kaikki hopeaa; vuoressa punainen raudanmerkki. Olof Eriksson	1954-01-05 5. tammikuuta 1954
	Rautjärvi Sinisessä kentässä hopeinen raudanmerkki, jonka yläpuolella hopeinen, kuusikoroinen lakio. Erkki Paakkinen	1961-06-26 26. kesäkuuta 1961
	Reisjärvi Sinisessä kentässä hopeinen, viisihaarainen atraimen terä. Gustaf von Numers	1952-11-03 3. marraskuuta 1952
	Riihimäki Kultaisen vyön jakama kilpi, jonka hopeisessa yläkentässä on seitsemän ylöspäin nousevaa punaista tulenliekkiä ja punaisessa alakentässä kultainen lyhde. Arttu Brummer	1947-08-15 15. elokuuta 1947
	Ristijärvi Sinisessä kentässä aaltokuvioinen hopeatyviö ja sen yläpuolella hopeinen havuristi. A. Liuksiala	1959-11-23 23. marraskuuta 1959
	Rovaniemi (ottanut käyttöön Rovaniemen maalaiskunnan vaakunan) Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset, saatteena yläkulmassa kultainen liekki. Toivo Vuorela	2006-01-01 1. tammikuuta 2006
	Ruokolahti Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta nousee kolme järviruokoa; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1951-09-11 11. syyskuuta 1951
	Ruovesi Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2 + 1, hopeisessa lakiossa punainen kirkkovene. Eino Halén	1959-11-23 23. marraskuuta 1959
	Rusko (ottanut käyttöön Vahdon vaakunan) Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa. Olof Eriksson	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Rääkkylä Punaisessa kentässä kaksi mustaa kekälettä ristikkäin, liekit hopeaa. Gustaf von Numers	1956-05-03 3. toukokuuta 1956
	Saarijärvi Hopeakentässä kolme yläreunoiltaan sahakoroista hirttä, joista keskimmäinen punainen, toiset mustia. Ahti Hammar	1954-09-14 14. syyskuuta 1954
	Salla Sinisessä kentässä hopeinen kaarihirsi. Kaj Kajander	1961-04-21 21. huhtikuuta 1961
	Salo (ottanut käyttöön Halikon vaakunan) Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi. Olof Eriksson	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Saltvik Kilpi alaisen harjakoron jakama punaiseen ja kultaan, punaisessa kentässä kaksi kultaliljaa vieretysten. Matts Dreijer	1952-04-09 9. huhtikuuta 1952
	Sastamala (ottanut käyttöön Karkun vaakunan) Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. Lauri Ahlgrén	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Sauvo Kultakentässä seisova naakka, saatteena kummallakin puolellaan kuusikärkinen kannustähti keskenään vastapalkeittain; kaikki mustia. Ahti Hammar	1957-03-04 4. maaliskuuta 1957
	Savitaipale Mustassa kentässä sorkka-aura ja sen yläpuolella vallikoroinen lakio, kaikki kultaa. Viljo Savikurki	1953-03-03 3. maaliskuuta 1953
	Savonlinna Sinisessä kentässä kultainen kolmitorninen linna, sen alapuolella hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolelle jää musta tyviö, jossa pystyssä viritetty kultainen jousi; jousen jänne, nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Savonlinnan kaupungin Taideteollinen Korkeakoulu Carolus Lindbergin ehdotuksen (1938) pohjalta	1989-04-04 4. huhtikuuta 1989
	Savukoski Mustassa kentässä kultainen patsasaitta. Heikki Paaer	1957-04-17 17. huhtikuuta 1957
	Seinäjoki Hopeisessa kilvessä sininen reunasta reunaan ulottuva sakaraharjainen ja juurestaan aaltokoroinen muuri. Olof Eriksson	1951-05-16 16. toukokuuta 1951
	Sievi Vihreässä kentässä apilakoroinen lakio (yliskenttä) ja aaltokoroinen hirsi; molemmat kultaa. Gustaf von Numers	1950-05-30 30. toukokuuta 1950
	Siikainen Sinisessä kentässä palkeittain asetettu, hyppäävä, hopeinen, punavaruksinen siika ja sen molemmin puolin saatteena seitsenkärkinen hopeatähti. Pentti Vakkamaa	1952-08-05 5. elokuuta 1952
	Siikajoki (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä) Sinisellä kilvellä yläreunaltaan sahakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä rinnakkain ja alapuolella siika, kaikki hopeaa. Ruukin ja Siikajoen kunnanvaltuustot, Kaisu Tuomi, Tommi Lepojärvi ja Pekka Tuokila	2007-01-01 1. tammikuuta 2007
	Siikalatva (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä) Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö ja neljä lentävää joutsenta palkittain; kaikki hopeaa. Mikko Savolampi	2009-01-01 1. tammikuuta 2009
	Siilinjärvi Mustassa kentässä kaksi kassaraa (vesuria) vinoristikkäin, niiden alapuolella saatteena vesilehvä; kaikki kultaa. Olof Eriksson	1956-07-17 17. heinäkuuta 1956
	Simo Sinisessä kentässä neljä hopeista lohenpyrstöä asetettuina ristin tapaan. Olof Eriksson	1957-02-27 27. helmikuuta 1957
	Sipoo Mustassa kentässä aaltokoroinen, alainen hirsi ja yläpuolella sudenpää; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1955-02-25 25. helmikuuta 1955
	Siuntio Sinisessä kentässä hirsittäin asetettu kultainen avain, jonka kieli muodostaa ristin ja perä on neliapilan muotoinen, kahden aaltokoroisen hopeahirren välissä. A. W. Rancken	1950-04-22 22. huhtikuuta 1950
	Sodankylä Mustassa kentässä alainen hopeinen hirsi, jossa yläreunastaan liekkikoroinen punainen varras, hirren yläpuolella hopeinen 6-sakarainen tähti. Aarno Liuksiala	1960-03-24 24. maaliskuuta 1960
	Soini Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kruunu; kaikki kultaa. Kaj Kajander	1962-08-29 29. elokuuta 1962
	Somero Hopeisessa kentässä musta havupuun kanto, josta punaiset, kultasydämiset liekit nousevat ylös ja sivuille. Ahti Hammar	1950-05-30 30. toukokuuta 1950
	Sonkajärvi Mustassa kentässä kultainen myllynratas, josta nousee viisi kultapunaista liekkiä. Ahti Hammar	1954-10-15 15. lokakuuta 1954
	Sotkamo Hopeakentässä sininen, yläreunaltaan kaarikoroinen hirsi. Toivo Vuorela	1962-06-09 9. kesäkuuta 1962
	Sottunga Sinisessä kentässä vene kahden aaltonauhan yläpuolella; kaikki kultaa paitsi maston huipussa punainen, kolmikielekkeinen lippu. Matts Dreijer	1952-03-27 27. maaliskuuta 1952
	Sulkava Mustassa kentässä reunasta toiseen ulottuva, hopeinen yksikaarinen kivisilta, jonka saatteena kultaiset männynkävyt, kolme yläpuolella, yksi alapuolella, kannat ylöspäin. Gustaf von Numers	1953-09-23 23. syyskuuta 1953
	Sund Punaisessa kentässä sakarainen, tornilla varustettu kultainen harjamuuri; harjalla kultainen viiri. Matts Dreijer	1951-12-19 19. joulukuuta 1951
	Suomussalmi Mustassa kentässä neljä hopealipuketta ryhmitettyinä 1 + 2 + 1, kustakin nousee kultainen liekki. Gustaf von Numers	1966-09-21 21. syyskuuta 1966
	Suonenjoki Mustassa kentässä renkaan ympäröimä mansikanlehti, molemmat kultaa. Gustaf von Numers	1964-01-02 2. tammikuuta 1964
	Sysmä Mustassa kentässä nuolikotelo, jossa kolme nuolta; kaikki hopeaa; nuolikotelon keskellä punainen pienoiskilpi ja siinä pystyssä hopeapiilu. Ahti Hammar	1954-02-11 11. helmikuuta 1954
	Säkylä (ottanut käyttöön Köyliön vaakunan) Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves. Into Linturi ja Yrjö Rintala	2016-01-01 1. tammikuuta 2016
	Taipalsaari Punaisessa kentässä aaltokoroisen tyviön yläpuolella tervahöyry; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1959-05-20 20. toukokuuta 1959
	Taivalkoski Punaisessa kentässä justeerisaha, tämän yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki hopeaa. Kaj Kajander	1959-09-02 2. syyskuuta 1959
	Taivassalo Punaisessa kentässä kultainen yksimastoinen purjealus, jonka purjeessa punainen Mantovan risti. Olof Eriksson	1954-02-11 11. helmikuuta 1954
	Tammela Punaisessa kentässä kolme tammenlehteä, joiden varret yhtyvät haaruristiksi, varsien yhtymäkohdasta versoaa kummallekin sivulle terho; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1953-12-29 29. joulukuuta 1953
	Tampere Punaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella saatteena paaluttainen vasara ja alapuolella paaluttainen Merkuriuksen sauva; kaikki kultaa. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta)	1960-06-16 16. kesäkuuta 1960
	Tervo Sinisessä kentässä kultakyljet ja viisi kultaista irtoriukua asetettuina 2:1:2. Gustaf von Numers	1963-09-19 19. syyskuuta 1963
	Tervola Punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli. Ahti Hammar	1957-02-15 15. helmikuuta 1957
	Teuva Sinisessä kentässä kaksi hopeista varstaa ristikkäin. Ahti Hammar	1953-04-20 20. huhtikuuta 1953
	Tohmajärvi (ottanut käyttöön Värtsilän vaakunan) Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska. Olof Eriksson	2005-01-01 1. tammikuuta 2005
	Toholampi Hopeakentässä alainen, musta, yläpuoleltaan oksakoroinen polviorsi; kustakin sakarasta nousee punainen tulenlieska. Gustaf von Numers	1952-05-28 28. toukokuuta 1952
	Toivakka Vihreässä kentässä kylväjä hopeavaatteissa; kylvövakka hihnoineen ja virsut kultaa. Gustaf von Numers	1957-04-23 23. huhtikuuta 1957
	Tornio Hopeakentässä punainen kirkontorni, jonka katto keski- ja kulmahuippuineen sekä ovi-, ikkuna- ja ampuma-aukot ovat siniset. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen)	1958-06-12 12. kesäkuuta 1958
	Turku Sinisessä kentässä kultainen goottilainen A-kirjain, jonka ympärillä neljä hopealiljaa 1 + 2 + 1. Tauno Torppo (piirtänyt uudelleen)	1309 sinettinä vuodesta 1309, ei vahvistettu
	Tuusniemi Kultakentässä musta kaarityviö, jolla seisoo musta, punahelttainen teeri, tyviössä kolme kultakruunua. Gustaf von Numers	1959-01-13 13. tammikuuta 1959
	Tuusula Puna-hopealohkoisen kilven yläkentässä hopeinen pistoolinlukko ja alakentässä vihreä laakerinoksa, jonka marjat punaiset. Olof Eriksson	1953-01-28 28. tammikuuta 1953
	Tyrnävä Sinisessä kentässä kolme hopeista punaovista latoa asetettuina 2 + 1. Olof Eriksson	1956-06-08 8. kesäkuuta 1956
	Ulvila Vihreässä kentässä kultainen Pyhän Olavin kuva, käsissään sotakirves ja valtakunnanomena, istumassa hopeisella valtaistuimella. Ahti Hammar	1952-10-29 29. lokakuuta 1952
	Urjala Punaisessa kentässä hopeinen apilaristi, jonka kustakin kulmasta lähtee kultainen liekki. Toivo Vuorela	1955-06-13 13. kesäkuuta 1955
	Utajärvi Vihreässä kentässä hopeinen aaltokoroinen vastapalkki, jossa musta tervavene. Olof Eriksson	1955-06-07 7. kesäkuuta 1955
	Utsjoki Mustassa kentässä revontuli, jonka yläpuolella saatteena nelisakarainen tähti; molemmat hopeaa. Gustaf von Numers	1953-04-20 20. huhtikuuta 1953
	Uurainen Vihreässä kentässä kultainen kaarikoroinen kärki, jossa vihreä suksisauvan sompa. Tapio Vallioja	1965-02-12 12. helmikuuta 1965
	Uusikaarlepyy Sinisessä kilvessä pystyyn asetettu kultainen tervatynnyri, jonka kannesta ja molemmista sivuista kultaiset, punakielekkeiset tulenlieskat lähtevät. Gunnar Clément (piirtänyt uudelleen)	1943-11-19 19. marraskuuta 1943
	Uusikaupunki Hopeakentässä pystyssä selätysten kaksi sinistä haukea. Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen)	1960-01-04 4. tammikuuta 1960
	Vaala Punaisessa kentässä alainen, kaateinen polviorsi, josta nousee kolmisakarainen torni; molemmat hopeaa. Kaj Kajander	1966-01-11 11. tammikuuta 1966
	Vaasa Punaisessa kentässä kultainen Vaasain tunnus, sen alapuolella kulta-valkoinen vapaudenristi kultaisine laakeriseppeleineen ja miekkoineen riippumassa kultaisessa, kahdella punaisella viivalla kirjatussa nauhassa, joka ympäröi kilven alaosaa. Eric O. W. Ehrström (piirtänyt uudelleen)	1922-11-10 10. marraskuuta 1922
	Valkeakoski Punaisessa kilvessä on vastaviistoon kulkeva hopeinen virta, jonka yläkentässä on kultainen kuusi ja alakentässä kultainen hammasratas. A. W. Rancken	1948-04-23 23. huhtikuuta 1948
	Vantaa (vahvistettu Helsingin maalaiskunnalle) Sinisessä kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee oikealle kaartuva kultainen kalanpyrstö. Kullervo Telamaa	1951-05-08 8. toukokuuta 1951
	Varkaus Mustassa kentässä esiintyöntyvä koukistettu käsivarsi pidellen hirsittäistä ankkuria; kaikki kultaa. Olof Eriksson	1954-04-03 3. huhtikuuta 1954
	Vehmaa Kultakentässä punainen, ristisauvaa ja kirjaa pitelevä ja vihreää lohikäärmettä polkeva Pyhä Margareeta, jonka kasvot ja kädet luonnonväriä. Ahti Hammar	1958-02-19 19. helmikuuta 1958
	Vesanto Mustassa kentässä kultaiset viitosjänteet. Gustaf von Numers	1968-01-03 3. tammikuuta 1968
	Vesilahti Hopea-punahalkoisen kilven oikeassa kentässä punainen avain, sen vasemmassa kentässä hopeinen kultavaruksinen kurki, jonka päälaki on punainen ja pyrstön sulat mustapäiset. Gustaf von Numers	1951-03-29 29. maaliskuuta 1951
	Veteli Hopeakentässä sininen paalu, jossa seitsenkielinen kultakantele; kielet punaiset. Gustaf von Numers	1952-04-21 21. huhtikuuta 1952
	Vieremä Mustassa kentässä kaateinen polviorsi, jossa kasvaa havun oksa; molemmat kultaisia. Aake Kaarnama	1964-04-17 17. huhtikuuta 1964
	Vihti Kultakentässä aaltokoroinen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolelle saatteena vesipyörä, molemmat siniset. Gustaf von Numers	1953-06-12 12. kesäkuuta 1953
	Viitasaari Punaisessa kentässä seitsemän kokonaan hopeista uivaa muikkua asetettuina 1 + 2 + 1 + 2 + 1. Olof Eriksson	1952-08-05 5. elokuuta 1952
	Vimpeli Sinisessä kentässä kaksi hopeista suksea selätysten kaateisen polviorren tapaan asetettuna, saatteena niiden välissä kultainen liekki. Olof Eriksson	1960-03-22 22. marraskuuta 1960
	Virolahti Kulta-apilakylvöisessä punaisessa kentässä paaluittainen hopea-ankkuri. Olof Eriksson	1951-07-11 11. heinäkuuta 1951
	Virrat Sinisessä kentässä aaltokoroiset kolmoisjänteet, saatteena kummallakin puolella palkeittainen karhukeihäänkärki; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1954-02-15 15. helmikuuta 1954
	Vårdö Sinisessä kentässä hopeinen kartio, jossa kulta-punainen liekki. Matts Dreijer	1952-02-20 20. helmikuuta 1952
	Vöyri (ottanut käyttöön Vöyri-Maksamaan ja sitä aiemman Maksamaan vaakunan) Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	2011-01-01 1. tammikuuta 2011
	Ylitornio Hopeakentässä kolmoisvuoren yläpuolella aurinko, kumpikin punainen. Jaakko Hänninen	1954-04-05 5. huhtikuuta 1954
	Ylivieska Hopeakentässä sininen, apilapäinen haaruristi. Ahti Hammar	1955-06-20 20. kesäkuuta 1955
	Ylöjärvi Punaisessa kentässä haaruristi, jonka yläkulmassa saatteena risti; molemmat kultaa. Gustaf von Numers	1954-05-12 12. toukokuuta 1954
	Ypäjä Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen maalaiskirkon kellotapuli, vasemmassa hopeisessa kentässä punainen tähkä. Aukusti Tuhka	1949-12-27 27. joulukuuta 1949
	Ähtäri Sinisessä kentässä kaksi nuolta ristikkäin ja päällikkeenä paaluittain kolmas nuoli; kaikki hopeaa; saatteena kummassakin sivukulmassa kultainen viisilehtinen kukka. Ahti Hammar	1951-10-25 25. lokakuuta 1951
	Äänekoski (ottanut käyttöön Suolahden vaakunan) Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan. Olof Eriksson	2007-01-01 1. tammikuuta 2007

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat

Sisällys: A B D E H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus ja suunnittelija	Vahvistamispäivä
	Ahlainen (1954–1971) Sinisessä kentässä hopeinen, punavaruksinen lentävä lokki. Ilmari Sysimetsä	1954-02-11 11. helmikuuta 1954
	Aitolahti (9.6.–31.12.1965) Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa kolme mustaa, soikeaa, kyljiltään sisäänpäin kaartuvaa rengasta. Gustaf von Numers	1965-06-09 9. kesäkuuta 1965
	Alahärmä (1958–2008) Hopeakentässä painanteisen pilvikoron rajoittama musta tyviö, jonka yläpuolella musta, punavaruksinen karhunpää. Toivo Vuorela Armas Lähteenkorvan aiheen pohjalta	1958-01-10 10. tammikuuta 1958
	Alastaro (1963–2008) Mustassa kentässä kaksi paaluittaista tulusrautaa selätysten, niiden kummallakin puolella apilanlehti; kaikki kultaa. Pentti Vakkamaa	1963-01-07 7. tammikuuta 1963
	Alatornio (1952–1972) Hopea-sinikatkoisen kilven yläkentässä sininen jännittämätön käsijousi hirsittäin ja alakentässä uiva lohi; kokonaan hopeaa. Olof Eriksson	1952-04-07 7. huhtikuuta 1952
	Alaveteli (1958–1968) Punaisessa kentässä Mantovan risti kaateisen aurankärjen yläpuolella; molemmat kultaa. Gustaf von Numers	1958-03-31 31. maaliskuuta 1958
	Alavus (1952–2012) Kultakentässä seisova karhu pidellen molemmin käsin päänsä yläpuolella pitkällään olevaa tynnyriä, jonka ylälaidassa olevasta tapinreiästä nousee liekki; kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja tynnyristä nouseva liekki punaiset. Matti Visanti	1952-08-12 12. elokuuta 1952
	Angelniemi (1962–1966) Punaisessa kentässä kultaiset kolmoisankkurit. Ahti Hammar	1962-05-16 16. toukokuuta 1962
	Anjala (1952–1974) Sinisessä kentässä kolme tyvestä nousevaa hopeista valakättä. Olof Eriksson	1952-10-29 29. lokakuuta 1952
	Anttola (1962–2000) Kultakentässä musta vinoristi, jossa kaksi kultaista suksikeihästä ristikkäin, sommat ylöspäin. Gustaf von Numers	1962-11-01 1. marraskuuta 1962
	Artjärvi (1956–2010) Sinisessä kentässä kultainen kuha, jonka alapuolella tyvessä sakarakoroinen, hopeinen muuri. Olof Eriksson	1956-10-01 1. lokakuuta 1956
	Askainen (1967–2008) Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa. Gustaf von Numers	1967-04-27 27. huhtikuuta 1967
	Bergö (1962–1972) Punaisessa kentässä kultainen hylje, jonka selkä on kaartunut vasemmalle. Gustaf von Numers	1962-08-29 29. elokuuta 1962
	Björköby (1959–1972) Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja postitorvi, josta riippuu kolme koivunlehteä; kaikki kultaa. Gustaf von Numers	1959-07-06 6. heinäkuuta 1959
	Bromarv (1950–1976) Kilpi kulta-punakatkoinen; yläkentässä nouseva punainen saksanhirvi; alakentässä kaksi keksinterää ristissä, niiden yläkulmassa saatteena kranaatti; kaikki kultaa. Gustaf von Numers	1950-06-28 28. kesäkuuta 1950
	Dragsfjärd (1962–2008) Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin. Olof Eriksson	1962-05-16 16. toukokuuta 1962
	Elimäki (1951–2008) Katkoisen kilven hopeisessa yläkentässä esiin nouseva, musta, kruunupää ratsuhevonen, jonka kruunu, varukset ja valjaat ovat kultaa, punaisessa alakentässä kaksi päivätyökapulaa kaateisina ristissä ja niiden yläkulmassa neliapila; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1951-01-18 18. tammikuuta 1951
	Eno (1955–2008) Hopeakentässä punaisella kolmoisvuorella seisova musta, punakielinen majava, olallaan punavartinen, musta kirves. Ahti Hammar	1955-04-15 15. huhtikuuta 1955
	Eräjärvi (1962–1972) Punaisessa kentässä kolme hopeista, puusta tehtyä ongenkoukkua vieretysten. Gustaf von Numers	1962-04-10 10. huhtikuuta 1962
	Eurajoki (1950–2016) Kultakentässä punainen, kilven toisesta reunasta toiseen ulottuva, sakarainen, alapuolella aaltokoron rajoittama muuri, josta nousee musta rapu pidellen saksissaan sinistä nahkiaista. Gustaf von Numers	1950-01-26 26. tammikuuta 1950
	Forssa (1947–1962)[5] Aaltokoron jakaman kilven hopeaisessa yläkentässä punainen nimikirjain F ja koron yllä kolme sinistä aaltoviivaa. Sinisessä alakentässä hopeainen vesipyörä.	1947-05-09 9. toukokuuta 1947
	Haapasaari (1957–1973) Sinisessä kentässä kolme hopeapuikkaria alatusten. Kimmo Kara	1957-12-11 11. joulukuuta 1957
	Halikko (1953–2008) Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi. Olof Eriksson	1953-02-12 12. helmikuuta 1953
	Hauho (1951–2008) Punaisessa kentässä neljä juoksevaa hopeaoravaa alatusten. Olof Eriksson	1951-11-30 30. marraskuuta 1951
	Haukipudas (1952–2012) Sinisessä kentässä alakkain kolme uivaa hopeahaukea, joiden varukset punaiset; alapuolella sahakoroinen hopeatyviö. Olof Eriksson	1952-02-11 11. helmikuuta 1952
	Haukivuori (1955–2006) Mustassa kentässä kolmoisvuoren yläpuolella hauki; kaikki kultaa. Olof Eriksson	1955-02-15 15. helmikuuta 1955
	Heinola (1842–1958)[5] Sinisessä yliskentässä vuosiluku 1843 ja numerojen välissä H-kirjain, molemmat kullanvärisiä. Sen alapuolella punaisessa kentässä kultainen ilves. Eläimen yläpuolella kolme viisisakaraista kullanväristä tähteä, alapuolella kolme kullanväristä ruusua.	1842-07-27 27. heinäkuuta 1842
	Heinolan maalaiskunta (1968–1996) Punaisessa kentässä paaluittain kaksi reenjalasta, joita yhdistää kaksi päällikkäistä poikkipuuta; kaikki hopeaa. Kaj Kajander	1968-10-01 1. lokakuuta 1968
	Hiittinen (1964–1968) Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi toisistaan poispäin suunnattua kolmikärkistä sinistä atraimenterää, joilla on yhteinen varsi. Gustaf von Numers	1964-10-08 8. lokakuuta 1964
	Himanka (1958–2009) Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi. Gustaf von Numers	1958-12-12 12. joulukuuta 1958
	Hinnerjoki (1953–1969) Sinisessä kentässä vieretysten kolme hopeista, paaluittaista, kivistä vasarakirveen päätä. Gustaf von Numers	1953-05-04 4. toukokuuta 1953
	Honkajoki (1952–2020) Sinisessä kentässä kaksikorvainen kultainen haarikka, jonka yläpuolella seitsenkärkinen hopeatähti. Ahti Hammar	1952-12-12 12. joulukuuta 1952
	Honkilahti (1951–1969) Hopeakentässä vihreä kuusi, sen alla vihreä, aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen uiva siika. Gustaf von Numers	1951-03-12 12. maaliskuuta 1951
	Houtskari (1951–2008) Hopeakentässä punainen kolmimastoinen hansalaiva purjehtimassa aaltokoroisella sinisellä tyviöllä, jossa kolme hopeista kalaa järjestettynä 2 + 1. Gustaf von Numers	1951-09-11 11. syyskuuta 1951
	Hyvinkään maalaiskunta (1953–1968) Sinisessä kentässä hopeinen uusikuu, jonka yläpuolella kultainen kruunu. Olof Eriksson	1953-06-29 29. kesäkuuta 1953
	Hämeenkoski (1952–2015) (vahvistettu Kosken Hl. kunnalle) Punaisessa kilvessä kaksi hopeapalkkia, joissa kummassakin kaksi mustaa kaateista polviortta; palkkien välissä kolme hopeista palkeittaista apilanlehteä. Antti Salmenlinna	1952-04-01 1. huhtikuuta 1952
	Hämeenlinna (–1956)	1800-01-01 1800-luku
	Ii (1966–2006) Kulta-sinikatkoinen kilpi; yläkentässä sininen orsivaaka, alakentässä reunoihin ulottuva kultaverkko. Kaj Kajander	1966-02-09 9. helmikuuta 1966
	Iisalmi (1894–1963)[5] Sinisen virran katkaisema kilpi. Mustassa yläkentässä pystyssä jännitetty kullanvärinen jousi, jonka jänne on hopeanvärinen. Jousessa kullanvärinen nuoli, jonka kärki ja sulitettu pyrstö ovat hopeanväriset. Kullanvärisessä alakentässä ristissä kaksi mustaa kirvestä. Niiden välissä neljä mustaa ruusua asetettuina 1 + 2 + 1. Jac. Ahrenberg	1894-08-28 27. elokuuta 1894
	Iisalmen maalaiskunta (1954–1969) Mustassa kentässä vieretysten kolme hopeakynttilää, joiden liekit kultaa. Olof Eriksson	1954-09-20 20. syyskuuta 1954
	Ikaalisten epäitsenäinen kauppala (1961–1971) Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen paalu, josta versoo kummallekin puolen kolme kultaista lehmuksen lehteä. Pentti Papunen	1961-10-16 16. lokakuuta 1961
	Ikaalisten maalaiskunta (1956–1971) Kultaisesa kentässä sininen paalu, jossa kolme hopeista airoa vieretysten. Pentti Papunen	1956-04-17 17. huhtikuuta 1956
	Iniö (1956–2008) Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä paalu; molemmat kultaa. Gustaf von Numers	1956-10-26 26. lokakuuta 1956
	Jaala (1968–2008) Sinisessä kentässä pystyssä kultatynnyri, josta nousee kolme hopeista lohenpyrstöä. Ahti Hammar	1968-03-19 19. maaliskuuta 1968
	Jalasjärvi (1951–2015) Sinisessä kentässä kaksi hopeista, punanorkkoista koivua. Ahti Hammar	1951-11-30 30. marraskuuta 1951
	Jepua (1965–1974) Punaisessa kentässä kultaiset länget. Gustaf von Numers	1965-12-28 28. joulukuuta 1965
	Joensuu (1850–1923)[5] Katkoisen kilven sinisessä yläkentässä vaakasuoran hopeavirran yläpuolella keisarinkruunu ja virran alapuolella kaupungin perustamispäivämäärä 18 29/XI 48. Punaisessa alakentässä Karjalan tunnuskuva.	1850-05-02 2. toukokuuta 1850
	Joensuu (1923–1957)[5] Kilpi, jonka oikeasta yläkulmasta viistosti vasempaan alakulmaan jakaa kahteen kenttään sininen hopealaineinen, alapäässä avartuva virta. Kilven yläkentässä, joka on punainen, on vasempaan päin suunnattu, sotisopaan puettu käsivarsi, aseena lyömäasennossa oleva kultakahvainen miekka, sekä alakentässä, joka on musta, kultainen honka. Kilven yläpuolella lepää muurikruunu, josta kilven kummallekin sivulle laskeutuu viheriät kultakoristeiset ja kultakäpyiset kuusenoksat, sekä lähtee valkoiset sinireunaiset nauhat, joissa on roomalaisilla numeroilla vuosiluku 1848 kilven oikealla ja 1923 sen vasemmalla puolella. Eric O. W. Ehrström	1923-01-26 26. tammikuuta 1923
	Joutseno (1951–2008) Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen joutsen siivet koholla uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä, jossa musta aaltokoroinen hirsi. Gustaf von Numers	1951-01-02 2. tammikuuta 1951
	Juankoski (1957–2016) Mustassa kentässä alainen, yläpuoleltaan sakarakoroinen ja alapuoleltaan aaltokoroinen hopeahirsi; sakaroista, joita on näkyvissä kolme, nousee hopea-punainen tulenlieska. Arvi Rannanheimo	1957-12-10 10. joulukuuta 1957
	Jurva (1955–2008) Sinisessä kentässä hopeinen siivitetty höylä, saatteena kilven kummassakin kulmassa ja alaosassa kulta-apilat. Olof Eriksson	1955-02-15 15. helmikuuta 1955
	Jyväskylä (1838–1931)[5] Katkoisen kilven sinisessä yläkentässä keisarillisen kruunun kruunaama N-kirjain ja sen alla kaupungin perustamisvuosi roomalaisilla numeroilla. Hopeanvärisessä alakentässä vinoon ristissä perämela ja Merkuriuksen sauva. Alakentän esineet ovat luonnonvärisiä.	1838-11-15 15. marraskuuta 1838
	Jyväskylän maalaiskunta (1954–2008) Punaisessa kentässä hammaspyörän puolikas, yläpuolella kolme tähkää, kaikki kultaa. Tapio Vallioja	1954-07-10 10. heinäkuuta 1954
	Jämsä (1953–2008) Punaisessa kentässä nauhalla sidottu nuolikimppu[vanhentunut linkki], nuolet hopeaa, kärjet, sulat ja nauha kultaa; nuolikimppua ympäröi reunuksittainen hopeinen ketju. Gustaf von Numers	1953-12-29 29. joulukuuta 1953
	Jämsänkoski (1954–2008) Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa. Gustaf von Numers	1954-04-03 3. huhtikuuta 1954
	Jäppilä (1958–2003) Mustassa kentässä pystyssä kultahaahlat. Erkki Karttunen	1958-06-07 7. kesäkuuta 1958
	Kaarina (1955–2008) Punaisessa kentässä hopeinen, yläreunaltaan rikottu teilausratas; päällikkeenä Pyhä Katariina, oikeassa kädessään miekka ja kohotetussa vasemmassa kädessään avonainen kirja; kaikki kultaa. Ahti Hammar	1955-06-13 13. kesäkuuta 1955
	Kaarlela (1963–1976) Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen näätä pystyasennossa ja sen yläpuolella kolme kultakruunua vieretysten. Gustaf von Numers	1963-02-12 12. helmikuuta 1963
	Kajaanin maalaiskunta (1966–1976) Sinisessä kentässä yläreunaltaan sakarakoroinen ja alareunaltaan kuusikoroinen hopeahirsi. Kaj Kajander	1966-09-21 21. syyskuuta 1966
	Kakskerta (1957–1967) Kultakentässä kaksi mustaa, peräsimellä varustettua venettä hirsittäin alatusten, kummassakin veneessä punainen porraspäädyn muotoinen tiilipino. Ahti Hammar	1957-06-05 5. kesäkuuta 1957
	Kalajoki (1953–2009) Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva kultainen verkko, jonka päällä uiva, hopeinen lohi. Olof Eriksson	1953-04-20 20. huhtikuuta 1953
	Kalanti (1951–1992) Punaisessa kilvessä aaltokoroinen hopeahirsi. Yläkentässä kultainen, mustalla raudoituksella varustettu matkavakka. Alakentässä kultainen koukkuaura, jonka kärki on musta. A. W. Rancken	1951-04-21 21. huhtikuuta 1951
	Kalvola (1952–2008) Punaisessa kentässä alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi piilukirvestä ristikkäin, kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1952-12-12 12. joulukuuta 1952
	Kangaslampi (1965–2004) Mustassa kentässä kultainen vesilehti. Kaj Kajander	1965-11-04 4. marraskuuta 1965
	Karhula (1955–1976) Hopeakentässä selätysten kaksi mustaa, punavaruksista karhua, kummallakin etukäpälässä musta vasara. Ahti Hammar	1955-11-10 10. marraskuuta 1955
	Karinainen (1969–2004) Punaisessa kentässä kultainen irtoristi, jonka yläsakara on kolmihaaraisen havunoksan muotoinen. Gustaf von Numers	1969-03-12 12. maaliskuuta 1969
	Karjaa (1943–2008) Sinisessä kilvessä kultainen kolmitorninen linna hopeavuorella, joka ulottuu kilven alareunaan saakka. Vuoressa on poikittain juokseva virta, sen alla sinisessä ympyrässä kuusipuolainen kultaratas. Hilding Ekelund	1943-07-23 23. heinäkuuta 1943
	Karjaan maalaiskunta (1950–1968) Aaltokorokatkoisen kilven punaisessa yläkentässä kolme kultaista sakaroitua muuria asetettuina 1 + 2, sen hopeisessa alakentässä musta, aaltokoroinen tyvikenttä, jossa kultainen raudan merkki. Gunnar Forsström	1950-02-06 6. helmikuuta 1950
	Karjala (1964–1976) Punaisessa kentässä kultainen leili. Kaj Kajander	1964-10-05 5. lokakuuta 1964
	Karjalohja (1965–2012) Sinisessä kentässä kolmilehtinen, haaruristin muotoinen koivunoksa, jonka yläpuolella kuusisakarainen tähti, kaikki kultaa. Toivo Vuorela	1965-02-04 4. helmikuuta 1965
	Karkku (1963–1972) Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. Lauri Ahlgrén	1963-02-12 12. helmikuuta 1963
	Karttula (1965–2010) Sinisessä kentässä kanto, josta kasvaa kummallekin puolelle koivunverso; kaikki hopeisia. Aake Kaarnama	1965-02-04 4. helmikuuta 1965
	Karuna (1959–1968) Punaisessa kentässä esiin työntyvä, hopeinen käsivarsi pidellen kultaisessa jalassa palavaa hopeakynttilää, liekki kultaa. Gustaf von Numers	1959-05-20 20. toukokuuta 1959
	Karunki (1956–1972) Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeapieli ja kolme hopeista, punavaruksista, uivaa siikaa alatusten. Ahti Hammar	1956-01-28 28. tammikuuta 1956
	Kauhava (1952–2008) Sinisessä kentässä kultainen, hopeahelainen tuppipuukko kärki alaspäin, saatteena sen kummallakin puolella kaksi kultaista tulusrautaa. Ahti Hammar	1952-10-17 17. lokakuuta 1952
	Kauvatsa (1951–1968) Kulta-sinikatkoisen kilven yläkentässä musta, punavaruksinen silkkiuikun pää, alakentässä kolme kultanaurista lehtineen ryhmitettyinä 2 + 1. Gustaf von Numers	1951-04-21 21. huhtikuuta 1951
	Keikyä (1956–1980) Sinisessä kentässä reunasta reunaan ulottuva yksikaarinen, yläreunaltaan sakarakoroinen silta, jonka alapuolella hammasratas; kaikki hopeaa. Heikki Paaer	1956-10-26 26. lokakuuta 1956
	Kemijärven maalaiskunta (1954–1972) (vahvistettu koko Kemijärven kunnalle ennen kauppalan erottamista) Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1954-04-03 3. huhtikuuta 1954
	Kemijärvi (1960–1972) Punaisessa kentässä kaksi siivekästä hopeista uittohaan terää ristikkäin. Ahti Hammar	1960-11-25 25. marraskuuta 1960
	Kemiö (1963–2008) Kilpi lehmuskoroisesti puna-kultakatkoinen. Gustaf von Numers	1963-09-24 24. syyskuuta 1963
	Kerava (1946–1955)[5] Vaakunassa on poikkijakoisen kilven hopeisessa yläkentässä punainen nimikirjain K ja vihreässä alakentässä, josta nousee seitsemän vihreätä kuusta, hopeinen hammaspyörä. Ilmari Tapiovaara	1946-11-01 1. marraskuuta 1946
	Kerimäki (1951–2012) Aaltokorokatkoisen kilven mustassa yläkentässä kultainen kirkonkello, sen kultaisessa alakentässä musta, reunoihin ulottuva verkko. Gustaf von Numers	1951-04-17 17. huhtikuuta 1951
	Kestilä (1967–2008) Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista puulusikkaa. Kaj Kajander	1967-07-21 21. heinäkuuta 1967
	Kesälahti (1956–2012) Mustassa kentässä hopeinen aaltokoroinen kärki, jossa kolme viisilehtistä punaista kukkaa asetettuina 1 + 2. Heikki Paaer	1956-02-03 3. helmikuuta 1956
	Kiihtelysvaara (1962–2004) Mustassa kentässä neljä hopeista oravannahkaa vieretysten. Ahti Hammar	1962-04-10 10. huhtikuuta 1962
	Kiikala (1960–2008) Punaisessa kentässä kultainen nauris. Ahti Hammar	1960-01-04 4. tammikuuta 1960
	Kiikka (1961–1980) Sinisessä kentässä kultainen rukki. T. Takala ja Gustaf von Numers	1961-06-26 26. kesäkuuta 1961
	Kiikoinen (1954–2012) Kultakentässä nouseva, musta, punakielinen pukki, jonka kaulassa hihnastaan riippuva, hopeinen tuohikontti. Gustaf von Numers	1954-05-03 3. toukokuuta 1954
	Kiiminki (1968–2012) Vihreässä kentässä kolme hopeateräistä ja kultakahvaista vuolinrautaa asetettuina 2 + 1. Olof Eriksson ja professori Oskari Jauhiainen	1968-10-01 1. lokakuuta 1968
	Kisko (1952–2008) Vihreässä kentässä kaksi vuorihakkua ristikkäin, niiden alapuolella apilakoroinen tyviö; kaikki hopeaa. Ahti Hammar	1952-08-05 5. elokuuta 1952
	Kiukainen (1950–2008) Alaisen nyhäisen harjakoron jakaman kilven sinisessä yläkentässä kaksi paaluittaista kultatähkää, kultaisessa alakentässä sininen, aaltokoroinen hirsi. Gustaf von Numers	1950-09-26 26. syyskuuta 1950
	Kodisjoki (1964–2006) Punaisessa kentässä kolme kultaista härän iestä alatusten. Gustaf von Numers	1964-04-01 1. huhtikuuta 1964
	Koivulahti (1955–1972) Sinisessä kentässä lilja, saatteena lakioittain kaksi kuusisakaraista tähteä; kaikki kultaa. Gustaf von Numers	1955-03-08 8. maaliskuuta 1955
	Konginkangas (1960–1992) Hopeakentässä vihreä hirsi, jossa kultainen vene. Olof Eriksson	1960-11-25 25. marraskuuta 1960
	Korpilahti (1958–2008) Kultaisessa kilvessä musta, aaltokoroinen vastapalkki, jossa alatusten kolme lentävää hopeista, punavaruksista joutsenta. Helmer Selin	1958-09-10 10. syyskuuta 1958
	Korppoo (1956–2008) Kultakentässä musta kruunupää korppi siivet koholla; kruunu ja kieli punaiset. Gustaf von Numers	1956-12-27 27. joulukuuta 1956
	Kortesjärvi (1958–2008) Hopeakentässä tyviö, jonka yläpuolella Mantovan risti (jääkäriristi); molemmat vihreitä. Ahti Hammar	1958-05-12 12. toukokuuta 1958
	Koskenpää (1962–1968) Puna-hopeakatkoisessa kilvessä reunuksittain vuorovärinen ketju ja yläkentässä hopeinen vesipyörän yläpuolisko. Gustaf von Numers	1962-05-16 16. toukokuuta 1962
	Kotka (1881–1957)[5] Halkoisen kilven yläkenttä on sininen, alakenttä hopeanvärinen. Kilven keskiosassa luonnonvärinen kivi. Kiven päällä kullanvärinen kotka. Alakentässä ankkuri ja Merkuriuksen sauva vinoon ristissä, molemmat sinisiä.	1881-05-14 14. toukokuuta 1881
	Kouvola (1952–2008) Mustassa kentässä hopeinen vinoristi, jossa kaksi punalehtistä avainta ristissä. Gustaf von Numers	1952-02-01 1. helmikuuta 1952
	Kruunupyy (1955–1974) Kultakentässä punainen hirsi, jossa kultakruunu. Gustaf von Numers	1955-02-15 15. helmikuuta 1955
	Kuhmalahti (1961–2010) Punaisessa kentässä hopeinen kumokärki, jossa on punainen liekki. Gustaf von Numers	1961-06-26 26. kesäkuuta 1961
	Kuivaniemi (1967–2006) Hopeakentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje, molemmat sinisiä. Kaj Kajander	1967-09-04 4. syyskuuta 1967
	Kullaa (1950–2004) Hopeisessa kentässä punainen, peittämätön pystyyn ladottu sysimiilu, sen yläpuolella painanteisen pilvikoron rajoittama musta yliskenttä (lakio), jossa raudanmerkki ja sen kummallakin puolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1950-09-26 26. syyskuuta 1950
	Kuopion maalaiskunta (1953–1968) Mustassa kentässä kolme kultaista jännittämätöntä käsijousta alakkain. Olof Eriksson	1953-09-10 10. syyskuuta 1953
	Kuorevesi (1952–2000) Punaisessa kentässä kruunattu kirkonkello, saatteena sen molemmin puolin kolme rahaa paaluittain järjestettyinä; kaikki kultaa. Olof Eriksson	1952-02-23 23. helmikuuta 1952
	Kurikka (1951–2008) Hopea-sinikatkoisen kilven yläkentässä sininen hirvenpää, jonka kieli ja hampaat punaiset; alakentässä kaksi hopeista piikkinuijaa ristikkäin. Ahti Hammar	1951-09-14 14. syyskuuta 1951
	Kuru (1956–2008) Sinisessä kentässä hopeinen kumokärki. Kimmo Kara	1956-06-08 8. kesäkuuta 1956
	Kuusankoski (1952–2008) Punaisessa kentässä on hopeinen kuusi, jossa kolme kultakäpyä asetettuina 1 + 2. Olof Eriksson	1952-02-11 11. helmikuuta 1952
	Kuusjoki (1964–2008) Kultaisessa kentässä vihreä palkki, jonka yläreuna havu- ja alareuna aaltokoroinen. Ahti Hammar	1964-11-20 20. marraskuuta 1964
	Kylmäkoski (1965–2010) Aaltokoroisesti katkoinen hopea-punainen kilpi; punaisessa alakentässä hopeinen lumikide. Kaj Kajander ja Heikki Lauhkonen	1965-10-05 5. lokakuuta 1965
	Kymi (1952–1976) Mustassa kentässä pystyssä hyppäävä hopeinen lohi, sen yläpuolella kultakruunu. Ahti Hammar	1952-05-30 30. toukokuuta 1952
	Kälviä (1962–2008) Sinisessä kentässä kolme hopeista, nousevaa osmankäämiä, emitähkät kultaa. Gustaf von Numers	1962-05-16 16. toukokuuta 1962
	Köyliö (1950–2015) Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves. Into Linturi ja Yrjö Rintala	1950-09-26 26. syyskuuta 1950
	Lammi (1958–2008) Punaisessa kentässä hopeisen kolmiovuoren yläpuolella viisilehtinen, hopeinen, kultaemiöinen pellavankukka. Taimi Nyberg	1958-02-19 19. helmikuuta 1958
	Lappee (1953–1966) Puna-mustahalkoisessa kilvessä oikealle katsova P. Laurentius pitäen oikeassa kädessään kohotettuna halstaria ja vasemmassa kultarahoja; kaikki muu hopeaa. Olof Eriksson	1953-02-04 4. helmikuuta 1953
	Lappi (1951–2008) Sinisessä kentässä ristissä kaksi hopeista, kultavartista piilua, joiden alakulmassa saatteena hopeinen, kaateinen kuokanterä, näiden yläpuolella kultainen lakio, jossa kolme sinistä, kultaemiöistä pellavankukkaa. Gustaf von Numers	1951-03-03 3. maaliskuuta 1951
	Lapväärtti (1960–1972) Punaisessa kentässä kultainen lyhde ja hopeinen, aaltokoroinen tyviö, jossa punainen, aaltokoroinen hirsi. Gustaf von Numers	1960-11-25 25. marraskuuta 1960
	Lauritsala (1952–1966) Hopeakilvessä punainen varppivene. J. Hänninen	1952-08-05 5. elokuuta 1952
	Lavia (1955–2014) Sini-hopeakatkoinen kilpi. Ahti Hammar	1955-03-15 15. maaliskuuta 1955
	Lehtimäki (1959–2008) Sinisessä kentässä kolmoisvuori, josta nousee viisilehtinen oksa, kaikki kultaa. Antti Salmenlinna	1959-02-18 18. helmikuuta 1959
	Leivonmäki (1956–2007) Punaisessa kentässä hopeinen kaarityviö, jolla seisoo kultainen leivonen siivet ja oikea jalka koholla. Olof Eriksson	1956-10-01 1. lokakuuta 1956
	Lemu (1966–2008) Punaisessa kentässä alainen nelipuolainen pyörä, josta nousee apilaristi; kaikki hopeaa. Kaj Kajander	1966-10-11 11. lokakuuta 1966
	Liljendal (1954–2009) Kilpi sini-hopeakatkoinen, yläkentässä kaksi hopeista siipeä, alakentässä kolme sinistä liljaa asetettuina 2 + 1. Gustaf L. Backman	1954-09-14 14. syyskuuta 1954
	Lohja (1951–1996) Sinisessä kentässä kolme hopeista, hopeapunailiekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen punavaruksinen lohi. Ahti Hammar	1951-12-12 12. joulukuuta 1951
	Lohjan kunta (1951–1996) (vahvistettu Lohjan maalaiskunnalle) Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. Olof Eriksson	1951-12-31 31. joulukuuta 1951
	Lohtaja (1951–2008) Sinisessä kentässä aaltokoroinen hopeakärki, jossa punainen, puna-kultaliekkinen masuuni. Gustaf von Numers	1951-05-17 17. toukokuuta 1951
	Loimaa (1952–2004) Sinisessä kilvessä palkeittain puupuntari; saatteena sen molemmin puolin paaluittainen tähkä; kaikki kultaa. Eino Vuori	1952-08-08 8. elokuuta 1952
	Loimaan kunta (1952–2004) (vahvistettu Loimaan maalaiskunnalle) Sinisessä kentässä paaluittan vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2 + 2; kaikki kultaa. Aake Kaarnama	1952-05-12 12. toukokuuta 1952
	Lokalahti (1963–1980) Puna-hopeakatkoinen kilpi; yläkentässä hopeinen, mustajalkainen, lentävä lokki; alakentässä reunoihin ulottuva punainen verkko. Ahti Hammar	1963-02-12 12. helmikuuta 1963
	Luopioinen (1960–2006) Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. Gustaf von Numers	1960-11-02 2. marraskuuta 1960
	Luvia (1954–2016) Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva. Heikki Hermonen	1954-02-15 15. helmikuuta 1954
	Längelmäki (1952–2006) Punaisessa kentässä vesiratas ja sen yläpuolella lakio; molemmat hopeaa; lakiossa kolme sinistä, viisilehtistä kukkaa. Ahti Hammar	1952-02-01 1. helmikuuta 1952
	Maalahti (1965–1982) Sinisessä kentässä kaksi vastapielestä ulkonevaa saranarautaa; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1965-02-04 4. helmikuuta 1965
	Maaninka (1952–2014) Mustassa kentässä kultapalkki, jossa kolme mustaa, punavaruksista, seisovaa sorsaa hirsittäin. Gustaf von Numers	1952-12-12 12. joulukuuta 1952
	Maaria (1956–1966) Punaisessa kentässä rukoukseen polvistunut Neitsyt Maria, saatteena kummallakin puolellaan Marian monogrammi; kaikki kultaa. Ahti Hammar	1956-10-01 1. lokakuuta 1956
	Maarianhamina (1881–1951)[5] Katkoisen kilven sinisessä yläkentässä keisarinkruunulla varustettu kultainen M-kirjain. Hopeanvärisessä alakentässä luonnonvärinen, kaulanauhalla varustettu hirvi. Kilvenreunus katkoinen, yläosa hopeanvärinen, alaosa sininen.	1881-05-14 14. toukokuuta 1881
	Maksamaa (1954–2006), Vöyri-Maksamaa (2007–2010) Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1954-06-19 19. kesäkuuta 1954
	Masku (1964–2008) Punaisessa kentässä viisi kultaista haavanlehteä, asetettuina 1 + 3 + 1. Ahti Hammar	1964-12-23 23. joulukuuta 1964
	Mellilä (1969–2008) Vihreässä kentässä neljä kultatähkää, jotka yhtyvät varsistaan ristiksi. Kaj Kajander	1969-07-11 11. heinäkuuta 1969
	Merimasku (1962–2008) Hopeakentässä tyvestä nouseva punainen pohjoisviitta (reimari). Olof Eriksson	1962-05-16 16. toukokuuta 1962
	Metsämaa (1964–1975) Punaisessa kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen hopeahirsi. Kaj Kajander	1964-04-03 3. huhtikuuta 1964
	Mietoinen (1961–2006) Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain. Gustaf von Numers	1961-10-16 16. lokakuuta 1961
	Mikkeli (1842–1922)[5]	1842-02-24 24. helmikuuta 1842
	Mikkeli (1922–1943)[5]	1922-08-25 25. elokuuta 1922
	Mikkelin maalaiskunta (1950–2000) Kilpi aaltokoroinen, musta-kulta-katkoinen. Yläkentässä jännitetty käsijousi nuolineen; kaikki kultaa, paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Alakentässä musta orsivaaka. Tauno Häkli	1950-07-24 24. heinäkuuta 1950
	Mouhijärvi (1957–2008) Sinisessä kentässä alainen hammaskoroinen kaksikärkinen hirsi, jonka yläpuolella saatteena naulakantainen apilaristi, molemmat kultaa. Gustaf von Numers	1957-06-05 5. kesäkuuta 1957
	Munsala (1965–1974) Sinisessä kentässä kultainen alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi lentävää hopeajoutsenta. Gustaf von Numers	1965-11-04 4. marraskuuta 1965
	Mustasaari (1960–1975) Punaisessa kentässä risti, jonka kolme ylintä sakaraa kapenevat keskustaa kohti ja ovat suippokärkisiä alimmaisen muodostaessa alaspäin levenevän, kolmoisvuorella seisovan paalun; ristin sakaroiden päälikkeenä rengas; kaikki hopeaa paitsi kolmoisvuori kultaa. Gustaf von Numers	1960-11-02 2. marraskuuta 1960
	Muurla (1960–2008) Punaisessa kentässä vesirattaan puolikas, josta kasvaa lilja, kaikki kultaa. Olof Eriksson	1960-06-01 1. kesäkuuta 1960
	Muuruvesi (1963–1970) Vihreässä kentässä kaksi vasemmalta esiintyöntyvää kultaista uittohaan terää. Kaj Kajander	1963-04-18 18. huhtikuuta 1963
	Mynämäki (1960–2006) Hopeakentässä punainen kärki, jossa kultainen nouseva apilaristi. Olof Eriksson	1960-03-24 24. maaliskuuta 1960
	Mänttä (1950–2008) Punaisessa hopeisilla lipukkeilla sirotellussa kentässä hopeinen sinivaruksinen ilves pystyssä, ilveksen korvatöyhdöt mustat. Olof Eriksson	1950-10-25 25. lokakuuta 1950
	Naantalin maalaiskunta (1958–1963) Mustassa kentässä kultainen, ulkoreunaltaan liekkikoroinen vihkiristi. Ahti Hammar	1958-11-24 24. marraskuuta 1958
	Nastola (1954–2015) Punaisessa kilvessä hopeinen, naulakantainen ankkuriristi. Kimmo Kara	1954-04-23 23. huhtikuuta 1954
	Nauvo (1958–2008) Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri. Gustaf von Numers	1958-09-29 29. syyskuuta 1958
	Nilsiä (1953–2012) Mustassa kentässä kultainen havuristi. Olof Eriksson	1953-12-29 29. joulukuuta 1953
	Noormarkku (1956–2009) Kultakentässä mustalla alasimella istuva punainen orava. Ahti Hammar	1956-11-02 2. marraskuuta 1956
	Nuijamaa (1960–1988) Hopeakentässä esiin työntyvä, kultakyntinen, musta karhun kämmen, joka pitää punaista nuijaa. Gustaf von Numers	1960-03-24 24. maaliskuuta 1960
	Nummi (1956–1980), Nummi-Pusula (1981–2012) Sinisessä kentässä hopeinen putkilukko. Gustaf von Numers	1956-10-01 1. lokakuuta 1956
	Nurmeksen maalaiskunta (1953–1972) Puna-mustahalkoisessa kilvessä hopeamänty, jossa kaksi kultakäpyä. Olof Eriksson	1953-04-20 20. huhtikuuta 1953
	Nurmo (1955–2008) Vihreässä kentässä alasin, saatteena sen ympärillä neljä kulkusta, asetettuina 1 + 2 + 1; kaikki hopeaa. Ahti Hammar	1955-02-15 15. helmikuuta 1955
	Oravainen (1954–2010) Sinisessä kentässä palkeittain asetettu hopeinen väkivasara, saateena sen kummallakin puolella hopeinen kultaliekkinen kranaatti. Gustaf von Numers	1954-09-14 14. syyskuuta 1954
	Oulujoki (1952–1964) Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä aaltokoroinen hirsi; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1952-08-05 5. elokuuta 1952
	Oulunsalo (1968–2012) Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen, seisova kuovi, siivet koholla. Gustaf von Numers	1968-10-1 1. lokakuuta 1968
	Paattinen (1958–1972) Kultakentässä esiintyöntyvä, musta veneenkeula, jonka kokkapuulla seisoo siivet koholla musta, punavaruksinen varis. Ahti Hammar	1958-09-10 10. syyskuuta 1958
	Paavola (1967–1972) Sinisessä kentässä kaksi hopeista, yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä. Olof Eriksson	1967-09-04 4. syyskuuta 1967
	Parainen (1961–2008) Punaisessa kentässä paaluittainen, siivekäs vuorimoukari, jonka varren alaosa muodostaa ankkurinperän ja sen kourat, kaikki kultaa. Gustaf von Numers	1961-06-26 26. kesäkuuta 1961
	Paraisten maalaiskunta (1952–1966) Punaisessa kentässä nouseva, reunoihin ulottuva, porttiholvilla varustettu muuri, jonka yläpuolella kolme simpukkaa; kaikki kultaa. Gustaf von Numers	1952-12-12 12. joulukuuta 1952
	Parikkala (1956–2004) Mustassa kentässä uiva punavaruksinen hopeasiika, saatteena kolme hopeista pykäläristiä, kaksi siian ylä- ja yksi alapuolella. Aarno Karimo ja Ahti Hammar	1956-11-14 14. marraskuuta 1956
	Pattijoki (1968–2002) Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Gustaf von Numers	1968-02-15 15. helmikuuta 1968
	Pernaja (1952–2009) Hopeakentässä lakio ja vinoristi, molemmat punaiset, lakiossa kaksi aurankärkeä ja niiden välissä kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1952-08-08 8. elokuuta 1952
	Perniö (1957–2008) Punaisessa kentässä kaateinen auranterä, josta kasvaa viisi lehmuksen lehteä; kaikki kultaa. Ahti Hammar	1957-10-22 22. lokakuuta 1957
	Pertteli (1957–2008) Mustassa kentässä hopeinen P. Pärttyli, oikeassa kädessään punavartinen kultaveitsi, vasemmassa kultakirja, jonka kannessa punainen risti; sädekehä kultaa. Gustaf von Numers	1957-09-12 12. syyskuuta 1957
	Pertunmaa (1965–2024) Punaisessa kentässä kultainen liekki, jossa musta tähkä. Tapio Vallioja	1965-07-01 1. heinäkuuta 1965
	Peräseinäjoki (1959–2004) Hopeakentässä painanteisen pilvikoron rajoittama sininen lakio ja neljä nousevaa punaista liekkiä. Ahti Hammar	1959-11-23 23. marraskuuta 1959
	Petolahti (1968–1972) Sinisessä kentässä alapuolelta sahakoroinen hirsi; saatteena ylä- ja alapuolella perunankukka; kaikki hopeaa, kukkien emiöt kultaa. Gustaf von Numers	1968-01-03 3. tammikuuta 1968
	Pieksämäki (1951–2006) Mustassa kentässä kultainen vinoristin ja apilaristin yhdistelmä. Ahti Hammar	1951-10-24 24. lokakuuta 1951
	Pieksämäen maalaiskunta (1951–2003), Pieksänmaa (2004–2006) Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten. Ahti Hammar	1951-09-11 11. syyskuuta 1951
	Pielisjärvi (1953–1972) Kultaisessa kentässä musta palokärki, jonka päälaki ja kynnet punaiset, kentän oikea pieli musta. Tapio Vallioja	1953-05-04 4. toukokuuta 1953
	Pietarsaaren maalaiskunta (1958–1984) Punaisessa kentässä kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, molemmat kultaa. Gustaf von Numers	1958-02-19 19. helmikuuta 1958
	Pihlajavesi (1960–1968) Hopeakentässä vihreä pihlaja, marjat punaiset. Olof Eriksson	1960-10-10 10. lokakuuta 1960
	Piikkiö (1955–2008) Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta. Ahti Hammar	1955-02-25 25. helmikuuta 1955
	Piippola (1966–2008) Sinisessä kentässä sudenhammaskoroinen lakio - kolme ylöspäin suuntautuvaa sudenhammasta näkyvissä - sekä kolme kaateista kuokanterää vieretysten; kaikki hopeaa. Aake Kaarnama	1966-09-21 21. syyskuuta 1966
	Pirttikylä (1963–1972) Sini-hopeakatkoisessa kentässä kaksi tasakylkistä viisikulmiota, joista kumpikin yhdellä sivullaan koskettaa pitkin toista erottavaa koroa; kuviossa lipuke; kaikki vuorovärisiä. Gustaf von Numers	1963-11-26 26. marraskuuta 1963
	Pohja (1953–2008) Hopeakentässä sininen kärki, jossa hopealilja: saatteena kärjen kummallakin puolella sininen raudanmerkki. A. W. Rancken	1953-06-10 10. kesäkuuta 1953
	Pohjaslahti (1961–1972) Sinisessä kentässä vastapalkki, jonka kummastakin sivusta kasvaa kolme havunoksaa; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1961-04-20 20. huhtikuuta 1961
	Porin maalaiskunta (1952–1966) Kultaisessa kentässä nouseva, musta, punakielinen karhu pidellen oikeassa kämmenessään kaateista sinistä ankkuria. Ahti Hammar	1952-03-01 1. maaliskuuta 1952
	Porvoon maalaiskunta (1953–1996) Punaisessa kentässä kolme kultavaruksista hopealohta asetettuina hirsittäin alatusten. Gustaf von Numers	1953-09-19 19. syyskuuta 1953
	Pulkkila (1964–2008) Hopeakentässä kaateinen, punainen haaruristi, jonka saatteena kolme mustaa kuulaa asetettuina 2 + 1. Toivo Vuorela	1964-08-21 21. elokuuta 1964
	Punkaharju (1954–2012) Sinisessä kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kruunu; kaikki kultaa. Olof Eriksson	1954-08-09 9. elokuuta 1954
	Purmo (1954–1976) Sinisessä kentässä kolmoisvuori, jolla seisoo taakseen katsova ilves; kaikki kultaa paitsi ilveksen varukset punaiset ja korvatöyhdöt mustat. Torsten von Numers	1954-06-19 19. kesäkuuta 1954
	Pusula (1963–1980) Vihreässä kentässä oksakoroinen oikea pieli ja vesuri; molemmat hopeaa. Gustaf von Numers	1963-09-19 19. syyskuuta 1963
	Pyhäjärvi Ul (1956–1968) Sinisessä kentässä vene, josta nousee apilaristi; molemmat kultaa. Gustaf von Numers	1956-10-15 15. lokakuuta 1956
	Pyhämaa (1969–1973) Punaisessa kentässä kultaristi, jossa sininen mansikanlehti. Gustaf von Numers	1969-03-12 12. maaliskuuta 1969
	Pyhäselkä (1955–2008) Punaisessa kentässä viisi hopeista vesilehvää asetettuina 1 + 3 + 1. Heikki Paaer	1955-10-19 19. lokakuuta 1955
	Pylkönmäki (1962–2008) Hopea-sinisessä kuusikorokatkoisessa kilvessä kaarellinen kultatyviö, saatteena hopeisessa yläkentässä sininen kreikkalainen risti. Kaj Kajander	1962-01-19 19. tammikuuta 1962
	Pälkäne (1956–2006) Punaisessa kentässä alaisesta kärjestä nouseva kirkonkukko pidellen kynsissään keppiä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1956-05-03 3. toukokuuta 1956
	Raippaluoto (1957–1972) Punaisessa kentässä kultainen kotkanpää. Gustaf von Numers	1957-11-26 26. marraskuuta 1957
	Rantsila (1964–2008) Mustassa kentässä alainen aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, saatteena vasemmassa yläkulmassa kuusisakarainen kultatähti. Olof Eriksson	1964-08-21 21. elokuuta 1964
	Rauman maalaiskunta (1954–1992) Sinisessä kentässä kultatyviö, jonka yläpuolella kolme hopeista, lentävää lokkia alatusten; lokkien varukset kultaa. Ahti Hammar	1954-06-18 18. kesäkuuta 1954
	Rautio (1953–1972) Sinisessä kentässä hopeinen alasin. Osmo Tokola ja Gustaf von Numers	1953-11-07 7. marraskuuta 1953
	Renko (1953–2008) Kultakentässä kävelevä punainen härkä, kantaen oikealla etujalallaan punaista lippua, jossa hopeasimpukka; härän sarvet, sorkat ja nenärengas sekä lipputangon nuppi hopeaa. Olof Eriksson	1953-07-01 1. heinäkuuta 1953
	Revonlahti (1968–1972) Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta kasvaa kolme kuusta, saatteena lakioittain kolme kuusisakraista tähteä, kaikki hopeaa. Markus Niinimaa ja Kaj Kajander	1968-01-03 3. tammikuuta 1968
	Riistavesi (1964–1972) Mustassa kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kolmipiikkinen kulta-atrain. Kaj Kajander	1964-04-17 17. huhtikuuta 1964
	Ristiina (1951–2012) Kilpi musta-kultakatkoinen, siinä pystyssä vuorovärinen jalkajousi, jonka jänne ja nuolen kärki ovat hopeaa; saatteena alakentässä jousen varren kummallakin puolella musta siipi. Carolus Lindberg	1951-09-21 21. syyskuuta 1951
	Rovaniemen maalaiskunta (1956–2005) Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset; saatteena yläkulmassa kultainen liekki. Toivo Vuorela	1956-10-26 26. lokakuuta 1956
	Rovaniemi (1930–2005) Kilpi, jossa sinisellä pohjalla hopeinen tunturi, sen yläpuolella hopeinen goottilainen kirjain R ja ylimpänä revontulien säteistä muodostettu kruunu, sekin hopeinen. Väinö Tiger	1930-04-14 14. huhtikuuta 1930
	Ruotsinpyhtää (1961–2009) Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella vino vasararisti; molemmat kultaa. Ahti Hammar	1961-04-21 21. huhtikuuta 1961
	Rusko (1964–2008) Punaisessa kentässä nouseva piispansauva, jossa koristeena aurinko; kaikki kultaa. Ahti Hammar	1964-06-10 10. kesäkuuta 1964
	Ruukki (1973–2006) Sinisessä kentässä kaksi yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä, joiden välissä saatteena kolme kuusisakaraista tähteä, kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1973-04-15 15. huhtikuuta 1973
	Rymättylä (1953–2008) Sinisessä kentässä kaksi hopeista silakkaa hirsittäin, alatusten, joiden saatteena yhdeksän viisisakaraista kultatähteä ryhmitettynä 3:3:3. Gustaf von Numers	1953-12-14 14. joulukuuta 1953
	Saari (1959–2004) Sinisessä kentässä hopeinen varreton puulapio kärki alaspäin. Saatteena lakioittain kolme hopeista apilanlehteä. Erkki Paakkinen	1959-05-20 20. toukokuuta 1959
	Sahalahti (1962–2004) Kilpi sudenhammaskoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan. Olof Eriksson	1962-04-10 10. huhtikuuta 1962
	Salo (1949–2008) Sinisessä kilvessä kultaisella aaltoviivalla uiva hopeinen joutsen ja sen yläpuolella hopeinen lilja: oikeassa kolkassa vasemmalta esiin työntyvä haarniskoitu pistoolia pitelevä käsivarsi. Kilven päällä herttuankruunu. Jac. Ahrenbergin ehdotuksen mukaisesti vuodelta 1902	1949-09-24 24. syyskuuta 1949
	Saloinen (1967–1972) Sinisessä kentässä rengas, jonka ulkoreunasta versoaa säteittäisesti kahdeksan apilanlehteä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers	1967-02-10 10. helmikuuta 1967
	Sammatti (1964–2008) Sinisessä kentässä kultainen vaahteranlehti. Olof Eriksson	1964-11-20 20. marraskuuta 1964
	Savonlinna (1938–1989)[5] Poikittain jaettu kilpi, jonka yläkentässä on sinisellä pohjalla kultainen Pyhän Olavin linna kolmine torneineen ja linnakkeineen ja jonka alakentässä on mustalla pohjalla hopeinen virta ja sen alla kohtisuoraan ylöspäin suunnattu Savon maakunnan vaakunan kultainen jousi, jossa jänne ja nuolenkärki ja sulitettu pyrstö ovat hopeaa.	1938-04-13 13. huhtikuuta 1938
	Savonranta (1962–2008) Mustassa kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja jännitetty käsijousi; kaikki kultaa. Olof Eriksson	1962-12-18 18. joulukuuta 1962
	Seinäjoen maalaiskunta (1954–1958) Sinisessä kentässä kolme hirsittäistä hopea-avainta alatusten. Ahti Hammar	1954-10-16 16. lokakuuta 1954
	Siikajoki (1954–2006) Sinisessä kentässä kolme uivaa hopeasiikaa alakkain. Olof Eriksson	1954-11-15 15. marraskuuta 1954
	Siipyy (1969–1972) Kilpi havukoroisesti hopea-vihreähalkoinen. Gustaf von Numers	1969-11-14 14. marraskuuta 1969
	Simpele (1955–1972) Punaisessa kentässä yläreunaltaan sakarakoroinen kaarihirsi, saatteena kolme apilanlehteä, kaksi hirren yläpuolella, yksi alapuolella; kaikki hopeaa. Ahti Hammar	1955-05-25 25. toukokuuta 1955
	Sippola (1957–1974), Anjalankoski (1975–2008) Mustassa kentässä kaksi hopeasippua ristikkäin, niiden alakulmassa hopea-sininen lähde. Jaska Hänninen	1957-03-12 12. maaliskuuta 1957
	Snappertuna (1951–1976) Sinisessä kentässä alhaalta aaltokoron rajoittama, reunoihin ulottuva muuri, jonka keskiosa on sakarainen ja tornimainen; saateena kummallakin puolella pystyssä tammenlehti; kaikki kultaa, keskikäytävä ja ikkunaluukut punaiset. A. W. Rancken	1951-12-14 14. joulukuuta 1951
	Somerniemi (1954–1976) Sinisessä kentässä hopeinen haaruristi, jossa kolme punaista ruusua asetettuina 2 + 1. Olof Eriksson	1954-02-06 6. helmikuuta 1954
	Sulva (1968–1972) Punaisessa kentässä kultaiset tuulimyllyn siivet. Gustaf von Numers	1968-11-15 15. marraskuuta 1968
	Sumiainen (1965–2006) Sinisessä kentässä sirotteisesti neljätoista hopeapisaraa asetettuna 4 + 3 + 4 + 3. Kaj Kajander	1965-07-01 1. heinäkuuta 1965
	Suodenniemi (1955–2006) Sahakoroisesti sini-hopeahalkoisessa kilvessä kaksi paaluittaista uittohaan terää selätysten vuorovärisinä. Olof Eriksson	1955-10-24 24. lokakuuta 1955
	Suolahti (1952–2006) Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan. Olof Eriksson	1952-02-12 12. helmikuuta 1952
	Suomenniemi (1961–2012) Hopeakentässä oikealle suunnatussa sinisessä kärjessä kultainen käki. Ahti Hammar	1961-04-21 21. huhtikuuta 1961
	Suomusjärvi (1957–2008) Nyhäkoron kolmesti hopeaan ja punaiseen katkaisema kilpi. Heikki Paaer	1957-06-05 5. kesäkuuta 1957
	Suoniemi (1955–1972) Sinisessä kentässä kaksi hopeista, alaista aaltokoroista hirttä, joiden yläpuolella kultainen liekki. Gustaf von Numers	1955-06-13 13. kesäkuuta 1955
	Säkylä (1953–2015) Hopeinen tuulimylly sinisessä kentässä. Olof Eriksson	1953-02-18 18. helmikuuta 1953
	Särkisalo (1956–2008) Vihreässä kentässä kultainen ankkuri, jonka molemmin puolin saatteena hopeinen simpukka. Olof Eriksson	1956-07-17 17. heinäkuuta 1956
	Säyneinen (1964–1970) Kilpi apilakoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan; kaksi apilanlehteä näkyvissä. Kaj Kajander	1964-04-03 3. huhtikuuta 1964
	Säynätsalo (1958–1992) Punaisessa kentässä ulkoreunaltaan sakaroinen rengas, josta kasvaa sisäpuolelle kuusenoksa; kaikki hopeaa. Ahti Hammar	1958-02-19 19. helmikuuta 1958
	Sääksmäki (1954–1972) Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kalasääski edestäpäin, laskeutumassa kohotetuin siivin tyvestä nousevaan hopeapesäänsä. Kalle Carlstedt ja Gustaf von Numers	1954-04-23 23. huhtikuuta 1954
	Sääminki (1950–1972) Sakarakorokatkoisen kilven kultaisessa yläkentässä musta oinaanpää edestäpäin, mustassa alakentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa punainen, yhdeksänhankainen kirkkovene. Gustaf von Numers ja Viktor Räsänen	1950-07-04 4. heinäkuuta 1950
	Tammisaaren maalaiskunta (1953–1976) Hopeakentässä pystyssä vihreä tammenoksa, jossa lehtiä ja alaosassa kaksi punaista terhoa; alapuolella sininen aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen, punavaruksinen kala. A. W. Rancken	1953-03-03 3. maaliskuuta 1953
	Tammisaari (1952–2008) Hopeakentässä vihreä tammi, jonka terhot punaiset. Sven Sköld (piirtänyt uudelleen)	1952-05-14 14. toukokuuta 1952
	Tampere (1839–1960) Sinisen virran vastaviistoon lohkaisema kilpi. Ylemmässä kullanvärisessä kentässä punainen T-kirjain (nimikirjain). Alemmassa vihreässä kentässä Merkuriuksen sauva ja vasara ristissä, molemmat kullanvärisiä. Arvid von Cederwald	1839-03-20 20. huhtikuuta 1839
	Tarvasjoki (1951–2014) Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee kultainen kauris. Ahti Hammar	1951-11-30 30. marraskuuta 1951
	Teerijärvi (1956–1968) Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeatyviö, jonka yläpuolella kultainen apilaristi. Gustaf von Numers	1956-07-17 17. heinäkuuta 1956
	Teisko (1958–1971) Vihreässä kentässä hopeinen Antoniuksen ristin muotoinen muurin siderauta. Olof Eriksson	1958-10-01 1. lokakuuta 1958
	Temmes (1965–2000) Vihreässä kentässä alaisen aaltokoroisen hirren yläpuolella yksikorvainen maitokiulu; kumpikin kultaa. Kaj Kajander	1965-02-04 4. helmikuuta 1965
	Tenhola (1953–1992) Vihreässä kentässä hopeinen, polvistunut enkeli pitäen molemmilla käsillään kultaista lippua, jossa musta, paaluittainen piilu. Gustaf von Numers	1953-12-29 29. joulukuuta 1953
	Tiukka (1969–1972) Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi punaista punosruutua. Gustaf von Numers	1969-09-10 10. syyskuuta 1969
	Tohmajärvi (1953–2004) Musta-punahalkoisessa kilvessä hopeinen koivunoksa paaluittain. Olof Eriksson	1953-04-20 20. huhtikuuta 1953
	Toijala (1952–2006) Punaisessa kentässä lakiopaalu, saatteena kaksi keihäänkärkeä; kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1952-05-03 3. toukokuuta 1952
	Tottijärvi (1958–1975) Sinisessä kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kultainen koira, jonka varukset ja kaulahihna punaiset. Ahti Hammar	1958-03-26 26. maaliskuuta 1958
	Tuulos (1956–2008) Mustassa kentässä kaksi kultaista, kultapunaliekkistä tuulastuskouraa ristikkäin. Ahti Hammar	1956-03-03 3. maaliskuuta 1956
	Tuupovaara (1957–2004) Mustassa kentässä tuohitorvea puhaltava, nouseva, hopeinen paimenpoika; tuohitorvi, kontti ja puukko kultaiset, kädet ja kasvot luonnonvärisiä. Kalevi Karlsson	1957-04-17 17. huhtikuuta 1957
	Tyrväntö (1960–1970) Punaisessa kentässä kaksi kultavaruksista hopeakuhaa pystyssä, selätysten, niiden välissä lakioittain hopearuusu. Gustaf von Numers	1960-03-29 29. maaliskuuta 1960
	Tyrvää (1950–1972) Punaisessa kentässä sinikielinen kultapukki pystyssä, sen kaulassa mustasta hihnasta riippuva kilpi, jonka mustassa kentässä paaluittainen kultapiilu. Gustaf von Numers	1950-09-26 26. syyskuuta 1950
	Töysä (1959–2012) Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa. Gustaf von Numers	1959-02-18 18. helmikuuta 1959
	Ullava (1966–2008) Sinisessä kentässä kaksi hopeista suosuksea ristikkäin. Aake Kaarnama ja Martta Vähälä	1966-04-15 15. huhtikuuta 1966
	Uskela (1952–1966) Punaisessa kentässä kaksi hopeista, paaluittaista häränsarvea, joiden välissä kultalilja. Gustaf von Numers	1952-08-23 23. elokuuta 1952
	Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (1965–1974) Punaisessa kentässä kaksi vastakkain kääntynyttä ja lomittaista puolikuuta, joiden päällä kruunu; kaikki kultaa. Carol Hedberg	1965-06-09 9. kesäkuuta 1965
	Uukuniemi (1969–2004) Punaisessa kentässä hopeinen vasensäde. Pirkko Hyvärinen	1969-01-20 20. tammikuuta 1969
	Vahto (1963–2008) Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa. Olof Eriksson	1963-06-07 7. kesäkuuta 1963
	Valkeala (1952–2008) Mustassa kentässä tyvestä nouseva hopeinen kolmikielekkeinen liekki. Olof Eriksson	1952-05-30 30. toukokuuta 1952
	Valtimo (1952–2019) Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen susi pystyssä, saatteena seitsemän kultarahaa järjestettyinä 2 + 2 + 2 + 1. Olof Eriksson	1952-02-23 23. helmikuuta 1952
	Vammala (1950–2008) Sinisessä kentässä kultainen kaateinen polviorsi, sen lappeiden välissä hirsittäinen, kaksikaarinen hopeasilta. Gustaf von Numers	1950-05-25 25. toukokuuta 1950
	Vampula (1955–2008) Sinisessä kentässä alaisesta, koverasta kärjestä nouseva apilaristi, saatteena neljä naulaa 2 + 2, kärjet vastakkain; kaikki kultaa. Ahti Hammar	1955-10-19 19. lokakuuta 1955
	Vanaja (1957–1966) Punaisessa kentässä hopeinen, sinivaruksinen ilveksen pää; korvatöyhdöt mustat. Gustaf von Numers	1957-11-26 26. marraskuuta 1957
	Varpaisjärvi (1961–2010) Kilpi halkoinen ja havukorokatkoinen, kulta-musta. Gustaf von Numers	1961-06-26 26. kesäkuuta 1961
	Vehkalahti (1951–2002), Hamina (2003–2012) Sinisessä kentässä kultainen suovehka, jonka hedelmäterttu punainen ja tämän suojus hopeinen. Carolus Lindberg	1951-04-21 21. huhtikuuta 1951
	Vehmersalmi (1964–2004) Mustassa kentässä kolme airoa vieretysten, vastapalkeittain ja niiden päällikkeenä kolme airoa vieretysten, palkeittain; kaikki kultaa. Gustaf von Numers	1964-06-10 10. kesäkuuta 1964
	Velkua (1968–2008) Punaisessa kentässä kultainen veneen peräsin varsineen. Gustaf von Numers	1968-03-19 19. maaliskuuta 1968
	Vihanti (1951–2012) Vihreässä kentässä viikatteen terä, saatteena sen kummallakin puolella kolme vesilehvää, kaikki hopeaa. Olof Eriksson	1951-12-20 20. joulukuuta 1951
	Viiala (1955–2006) Hopeakentässä punainen, kaateinen, nirhakoroinen polviorsi. Ahti Hammar	1955-09-05 5. syyskuuta 1955
	Viljakkala (1950–2006) Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki. Gustaf von Numers	1950-04-03 3. huhtikuuta 1950
	Vilppula (1957–2008) Punaisessa kentässä alareunastaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa. Olof Eriksson	1957-06-07 7. kesäkuuta 1957
	Virtasalmi (1955–2003) Kultakentässä musta, reunoihin ulottuva, yläpuolelta sakarakoron rajoittama, kaksikaarinen silta. Tapio Tikkanen	1955-04-15 15. huhtikuuta 1955
	Vuolijoki (1966–2006) Sinisessä kentässä alainen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolella raudan merkki; molemmat hopeaa. Kaj Kajander	1966-07-07 7. heinäkuuta 1966
	Vähäkyrö (1954–2012) Sinisessä kentässä kaksikorvainen hopeamalja, jossa kolme kultaista tähkää. Ahti Hammar	1954-02-11 11. helmikuuta 1954
	Värtsilä (1958–2004) Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska. Olof Eriksson	1958-10-01 1. lokakuuta 1958
	Västanfjärd (1962–2008) (vahvistettu Vestanfjärdin kunnalle) Punaisessa kentässä kaateinen polviorsi ja yläpuolella saatteena laivakello; molemmat kultaa. Gustaf von Numers	1962-12-18 18. joulukuuta 1962
	Vöyri (1955–2006) Kultakentässä palkeittainen, musta karhunkäpälä, jonka kynnetkin mustat, saatteena molemmin puolin vihreä apilaristi. Gustaf von Numers	1955-12-28 28. joulukuuta 1955
	Ylihärmä (1963–2008) Hopeakentässä lakio ja äessäleikkö; molemmat siniset. Gustaf von Numers	1963-09-19 19. syyskuuta 1963
	Yli-Ii (1967–2012) Sinisessä kentässä pystyasennossa kaksi kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista kultasalamaa, joiden kärjet muodostavat apilanlehden. Kaj Kajander	1967-07-21 21. heinäkuuta 1967
	Ylikiiminki (1957–2008) Sinisessä kentässä kolme kultaista pajurekeä alakkain. Oskari Jauhiainen ja Olof Eriksson	1957-05-03 3. toukokuuta 1957
	Ylimarkku (1968–1972) Sinisessä kentässä aaltokoroinen palkki; saatteena kaksi paaluittaista lyhdettä; kaikki hopeaa. G. Lindström	1968-06-08 8. kesäkuuta 1968
	Ylistaro (1961–2008) Vihreässä kentässä kaksihaarainen kultalyhde. Ahti Hammar	1961-10-17 17. lokakuuta 1961
	Ylämaa (1964–2009) Vihreässä kentässä havukoroinen hopealakio. Olof Eriksson	1964-08-21 21. elokuuta 1964
	Yläne (1957–2008) Kilpi katkoinen, yläkenttä punainen ja alakenttä kultaa, josta kasvaa kolme kultaista kuusta; alakentässä punainen hirsi. Gustaf von Numers	1957-10-22 22. lokakuuta 1957
	Äetsä (1981–2008) Sinisessä kentässä nahkatyömeisti, sen varren molemmilla puolilla saatteena kolmiapila; kaikki kultaa. Kaj Kajander	1981-01-01 1. tammikuuta 1981
	Ähtävä (1962–1976) Kultakentässä aaltokoroinen, yläinen hirsi ja sen alapuolella neljä kissankelloa, joiden varret yhtyvät ristiksi; kaikki sinisiä. Gustaf von Numers	1962-04-10 10. huhtikuuta 1962
	Äänekosken maalaiskunta (1958–1968) Hopeakentässä reunoihin ulottuva punainen jousikaarisilta. Ahti Hammar	1958-06-30 30. kesäkuuta 1958
	Äänekoski (1954–2006) Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jossa kolme hirsittäistä, punaista torvea hihnoineen. Gustaf von Numers	1954-10-14 14. lokakuuta 1954
	Öja (1959–1968) Kultakentässä nouseva musta majakka, jonka lyhdyn ruudut hopeaa. Gustaf von Numers	1959-09-19 18. syyskuuta 1959

Katso myös

• Suomen kunnanvaakunat väriyhdistelmittäin